Suomen Perusta -ajatuspajan toiminnanjohtaja Simo Grönroosin mukaan maahanmuutto on aikamme kohtalonkysymys, joka uhkaa nykyisissä mittasuhteissaan koko eurooppalaista sivilisaatiota.

– Kyse ei ole enää siitä, että pieni joukko huonosti integroituneita tulijoita aiheuttaisi epäjärjestystä ja taloudellista taakkaa, vaan kyse on siitä, että Afrikasta ja Aasiasta tulevien miljoonien vuosittaisten tulijoiden virrat luovat yhteiskuntia yhteiskuntien sisään ja kantaväestöt jäävät alue alueelta vähemmistöiksi omissa maissaan, Simo Grönroos kertoo.

Tämä kehitys on nähtävissä jo monissa Euroopan suurkaupungeissa sekä myös Suomessa, jossa esimerkiksi Espoossa ja Vantaalla maahanmuuttajataustaista on jo noin 25 prosenttia väestöstä ja Helsingissä kohta 20 prosenttia.

– Turvapaikkamaahanmuutto on yksi haastavimmista maahanmuuton muodoista. Se tuo eniten huonosti integroituvaa maahanmuuttajaväestöä, ja mikä ironisinta, vaikka sen näennäinen tarkoitus on auttaa hädänalaisia ihmisiä, niin se on äärimmäisen tehoton tapa auttaa ketään, sillä tulijat ovat valtaosaltaan tosiasiallisesti elintasosiirtolaisia, Grönroos toteaa.

Turvapaikkaprosessi Euroopan ulkopuolelle

Hänestä humanitaarinen auttaminen on tehokkainta tehdä paikan päällä pakolaisleireillä, jolloin yhden Suomeen otettavan pakolaisen aiheuttamilla kuluilla pystyttäisiin auttamaan moninkertaista ihmismäärää hankkimalla hädän alla oleville ihmisille lääkkeitä, koulukirjoja, parempaa ravintoa ja parempia asuinoloja.

– Humanitaarinen maahanmuutto Eurooppaan tulisi siis lopettaa kokonaan ja humanitaarisen auttamisen pitäisi tapahtua paikan päällä pakolaisleireillä, Grönroos sanoo.

Tämä onnistuu hänen mukaansa niin sanotulla Ruanda-mallilla, jossa Euroopan ulkopuolisten valtioiden kanssa tehdään sopimuksia siitä, että nämä ottavat vastaan Suomeen pyrkivät turvapaikanhakijat ja tarjoavat positiivisen turvapaikkapäätöksen saaneille hakijoille kansainvälisen suojelun kyseisissä maissa.

– Koska turvapaikkamaahanmuutto Eurooppaan on käytännössä elintasosiirtolaisuutta, niin tulijavirta loppuisi nopeasti, sillä harva haluaa maksaa tuhansia euroja matkasta Eurooppaan, jos tietää tulijoiden päätyvän ilman poikkeuksia Ruandan kaltaiseen maahan, jonka elintaso ei houkuttele onnenonkijoita, Grönroos katsoo.

Halpatyövoimalle stoppi

Grönroosin mukaan EU on lisäämässä myös halpatyövoiman maahanmuuttoa muun muassa eräänlaisella kohdemaamallilla, jossa joukkoon väestöräjähdyksestä kärsiviä kehitysmaita, kuten Egyptiin ja Tunisiaan, luodaan työperäisen maahanmuuton pikaväyliä.

– Myös tälle täytyy laittaa loppu, kuten myös kehitysmaista tulevalle opiskelumaahanmuutolle, josta on myös muodostunut helppo sisääntuloväylä eurooppalaisen elintason äärelle. Maahanmuuttoa tulee siis kiristää kaikilla sektoreilla, Grönroos vaatii.

Grönroosin mielestä periaatteena pitäisi olla se, että EU voisi vapaan sisäisen liikkuvuuden alueena asettaa jäsenmaille korkeintaan kriteerejä, jotka määrittelevät, kuinka tiukka kansallisen maahanmuuttopolitiikan tulee vähintään olla, mutta EU ei saisi asettaa ylärajaa sille, kuinka tarkkaan jäsenvaltio voi kontrolloida unionin ulkopuolelta tulevaa muuttoliikettä.

Suomalaisten etua ajamaan

Koulutukseltaan Grönroos on filosofian tohtori historian alalta. Hän on perussuomalaisten eurovaaliehdokas ja pitää suomalaisen mepin tärkeimpänä tehtävänä suomalaisten edun ajamista.

– Olen ehdolla eurovaaleissa, koska europarlamentti on tärkeä paikka torpata komissiosta tulevia suomalaisten etuja heikentäviä esityksiä, oli kyseessä sitten Suomen metsiin kohdistuva ylisääntely, suomalaisille kalliiksi tulevat tukipaketit tai maahanmuuttovirtoja lisäävät esitykset, Grönroos selvittää.

Suomen Perusta -ajatuspajaa johtaessaan Grönroos on saanut kerättyä varsin paljon tietoa monenlaisista yhteiskunnallisista kysymyksistä sekä luotua monia kontakteja eri aloilla vaikuttaviin tiedemiehiin ja asiantuntijoihin. Miehellä on myös vankka kokemus kuntapolitiikasta ja puolueen erilaisissa tehtävissä toimimisesta.

Liittovaltiokehitystä muutettava

Grönroosin mielestä EU:ssa tarvittaisiin täyskäännös sekä liittovaltiokehitykseen että avointen rajojen maahanmuuttopolitiikkaan.

– Euroopan unionia kaupataan Suomen kaltaisille pienille maille sisämarkkina-alueena, mutta todellisuudessa unionissa on viime vuosikymmenet keskitytty poliittisen unionin luomiseen, hän katsoo.

Koko Eurooppa pyritään Grönroosin mukaan sulauttamaan jonkinlaiseksi yhtenäisvaltioksi, joka puuttuu niin pullonkorkkeihin kuin metsänhoitoon, vaikka kummatkaan asiat eivät liity millään tavalla maiden välisen kaupankäynnin esteiden purkamiseen.

– Ylisääntelyn lisäksi EU on jo vuosia harjoittanut huonosti taloutensa hoitavien jäsenmaiden pelastusoperaatioita erilaisten tukipakettien muodossa, joissa Suomi on ollut maksumiehenä. Tukipaketit ovat EU:n omien sääntöjen vastaisia, mutta silti ne on ajettu läpi poliittisista syistä, Grönroos sanoo.

Eurooppa vaarassa näivettyä

Hänen mielestään kaikkein tuhoisimpaan vaiheeseen ollaan siirrytty, kun Euroopan unioni on alkanut harjoittaa omaa rajat auki -maahanmuuttopolitiikkansa, jossa se pyrkii kahlitsemaan jäsenvaltioiden mahdollisuutta puolustaa ulkorajojaan ja pakollisen turvapaikanhakijoiden taakanjaon avulla pyrkii pakkomonikulttuuristamaan kaikki EU-maat.

– Suomen pitäisi keskittyä purkamaan EU:ta liittovaltiosta kauppaliitoksi, tai jos tämä ei onnistu, niin sitten pyrkimään luomaan yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa parempi kauppaliitto, johon maat voisivat siirtyä.

– Sisämarkkinoille pääsyn lisäksi turvallisuuspolitiikalla on suuri merkitys Suomen liittyessä EU:n jäseneksi 1990-luvulla. Suomi on nyt Naton jäsen ja meillä on iskukykyinen oma armeija, joten emme tarvitse EU:ta turvallisuuspolitiikan takia, Grönroos arvioi.

Euroopan elinvoimaisuus on perustunut historiassa vallan hajauttamiseen ja siihen, että kymmenet erilaiset valtiot ovat kilpailleet keskenään kaupan alalla ja sitä kautta joutuneet kehittämään hallintojaan ja toimintatapojaan.

– Se, että Eurooppaa johdetaan kiihtyvään tahtiin tulevilla säädöksillä, jotka pakottavat koko maanosan Portugalista Suomeen samaan muottiin, tappaa tämän dynamiikan ja näivettää Euroopan, joka alkaa muistuttaa keskusjohtoista suunnitelmataloutta, Grönroos toteaa.

Mika Rinne