Sitra julkaisi muutamia vuosia sitten Aasian taloutta hyvin tuntevan Teppo Turkin kirjoittaman analyysin (2015), jossa hän tuumi syitä Kiinan taloudelliseen nousuun. Yhtenä merkittävä selityksenä analyysissä nostettiin esiin se, miten Kiina oli löysännyt keskusjohtoisuutta siirtämällä valtaa Pekingistä maakunnille ja paikalliselle tasolle, mikä oli edistänyt talouden dynaamisuutta, kirjoittaa perussuomalaisten eurovaaliehdokas Simo Grönroos.

– Kiinan vuosisatoja kestänyttä taantumista Turkki taas selitti 1600-luvulla kiristyneellä keskusjohtoisuudella ja ylisääntelyllä, jossa ”Maan elinolot standardisoitiin ja reguloitiin. Mm. ihmisten käyttämä vaatetus, värit ja muodot säädettiin, talojen rakenteiden, ovien ja ikkunoiden koot ja muodot standardoitiin, sallittu taide, musiikki ja kuvataide määriteltiin.”

– Kuulostaako tutulta? Simo Grönroos kysyy.

EU päättää liian monista asioista

Kuntaliitto julkaisi hiljattain selvityksen, jonka mukaan 45 % kunnissa käsiteltävistä asioista juontaa juurensa suoraan tai välillisesti EU:ssa tehtyihin päätöksiin. Tämä luku alleviivaa hyvin EU:n kantavaa ongelmaa.

– Euroopan dynaamisuus on perustunut historiassa siihen, että maanosa on ollut lukuisten kilpailevien valtioiden pelikenttä, jossa kilpailu on sparrannut valtioita kehittämään hallintojaan, kopioimaan toimivat järjestelmät ja hylkäämään huonoksi todetut talousmallit.

– Vallan keskittäminen Brysseliin näivettää Euroopan samalla tavalla kuin se näivetti keisarillisen Kiinan. Euroopan idea on vallan hajauttaminen ja kilpailu – ei keskusjohtoisuus ja suunnitelmatalous, Grönroos muistuttaa.

Kirjoitus on julkaistu Kirkkonummen Sanomissa 5.6.2024

SUOMEN UUTISET