Matti Matikainen
Eurovaaliehdokas Pirkko Ruohonen-Lerner: EU-kriittisten voimien määrä tulee kasvamaan
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Pirkko Ruohonen-Lernerillä on takanaan jo mittava, lähes kolmekymmentä vuotta kestänyt ura kunnallispolitiikassa sekä kuusi ja puoli vuotta kestänyt kausi kansanedustajana. Eurovaaliehdokkaaksi hänet veti halu päästä purkamaan EU:n massiivista byrokratiaa ja vastustamaan
liittovaltiokehitystä ja yhteisvastuita.
– Perussuomalaisten kannalta tärkeää on se, että listallamme on mahdollisimman paljon hyviä ja tunnettuja ehdokkaita erityisesti nyt, kun Timo Soini ei itse ole asettumassa ehdolle. Meillä tulee olla monipuolinen ja hyvä ehdokaslista, jotta saisimme vähintään kolme mutta mieluummin neljä perussuomalaista ehdokasta Brysseliin puolustamaan Suomen itsenäisyyttä ja vastustamaan liittovaltiokehitystä, mihin suuntaan EU:ta ollaan koko ajan enemmän ajamassa.
Koska EU:sta annetaan Suomelle sitovaa lainsäädäntöä, on tärkeää saada europarlamenttiin niin Suomesta kuin muistakin maista eurokriittisiä edustajia vaikuttamaan myös kansalliseen lainsäädäntöön.
Massiivista eurobyrokratiaa purettava
Pirkko Ruohonen-Lerner haluaisi myös päästä purkamaan EU:n liian massiiviseksi paisunutta byrokratiaa. Kustannuksia on saatava alas.
– Meillä Suomessa on ollut käynnissä valtiollinen tuottavuusohjelma, jolla valtionhallinnosta on karsittu virkoja, jolloin myös julkiset palvelut ovat heikentyneet. Tuottavuusohjelma pitäisi ottaa käyttöön EU:ssa.
Lisäksi Ruohonen-Lerner haluaa edistää kansalaisvaikuttamista ja todellista kansanvaltaa tuodakseen päätöksenteon mahdollisimman lähelle tavallisia ihmisiä. Kansalaisilla on oltava tietoa, jotta he pystyvät osallistumaan keskusteluun heidän elämäänsä koskevasta päätöksenteosta. Tämä koskee myös EU:ta. Suomessa olisi järjestettävä EU-jäsenyydestä uusi kansanäänestys, sillä EU on nyt jotain aivan muuta kuin vuoden 1994 kansanäänestyksen aikoihin.
Myös puhdas ruoka ja lähiruoka ovat Ruohonen-Lernerille tärkeitä, samoin kansalaisten peruspalvelujen turvaaminen. EU:ta ei myöskään voida pitää pelkkänä pimeyden linnakkeena, vaan se on mahdollistanut eurooppalaista yhteistyötä esimerkiksi kaupan ja ympäristöongelmien ratkaisemisessa.
– Mutta ennen kaikkea haluan puolustaa suomalaisia ja Suomen kansallisia etuja. Vastustan liittovaltiokehitystä ja yhteisvastuita muiden maiden veloista. Vuonna 2010, keskustalaisen pääministeri Matti Vanhasen hallituskaudella, avattiin Kreikan tukipiikki, jota perussuomalaiset ovat johdonmukaisesti vastustaneet alusta saakka. Siinäkin asiassa olemme olleet oikeassa.
– Tukipaketeilla ei Kreikan ongelmia ole ratkaistu. Kukaan ei tosissaan voi enää uskoa Kreikan selviävän veloistaan. Todennäköisesti varsin pian Saksan vaalien jälkeen suoritetaan jo ensimmäinen Kreikan velkojen anteeksianto. Toistaiseksi on tyytyminen siihen, että euro on ainoa laillinen valuutta, mutta meidän on myös valmistauduttava siihen, että eurosta jonain päivänä tulee ero.
Ruohonen-Lerner uskoo, että kritiikki EU:ta ja muutamien euromaiden tukipakettipolitiikkaa kohtaan tulee kasvamaan ja EU-kriittisten voimien määrä lisääntymään nimenomaan seuraavissa eurovaaleissa.
Työ, harrastus ja intohimo
Politiikka on ollut Pirkko Ruohonen-Lernerille työ, harrastus ja intohimo jo vuosien ajan. Lisäksi hän harrastaa liikuntaa, kuten aerobicia, lenkkeilyä, uintia ja talvella hiihtoa. Kun aikaa jää, rentoutuu hän myös hyvän elokuvan parissa. Hänellä on puoliso ja kaksi aikuista lasta, jotka viettävät jo itsenäistä elämää. Vaalikampanjaansa hän ei vielä ole ehtinyt kovin tarkkaan suunnitella, mutta aikoo ainakin kiertää laajalti ympäri Suomea.
– Keskityn kuitenkin mahdollisimman paljon varsinaiseen päätyöhöni eduskuntaryhmän puheenjohtajana. Sen pestin hoitaminen kunnialla on minulle ykkösasia, Ruohonen-Lerner toteaa.
Vaalibudjettiinsa hän on suunnitellut laittavansa 10 000 euroa omasta pussista. Lisäksi puolueen taholta on tiettävästi tulossa pieni budjetti jokaisen ehdokkaan käyttöön.
– En ole koskaan kerännyt rahaa mihinkään vaalikampanjaan. Sellainen toiminta on minulle vierasta. Tähän saakka olen tullut toimeen omilla varoillani ja puolueen kautta tulleella pienellä tuella.
MIKA MÄNNISTÖ
FAKTAT – KUKA?
Nimi: Pirkko Ruohonen-Lerner |
Kirjoitus on julkaistu Perussuomalainen 12/2013 -lehdessä.
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Viikon suosituimmat
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Rydman: Helsingistä tehtävä jälleen turvallinen – ”On luovuttava politiikasta, joka karkottaa pääkaupungista hyvät veronmaksajat ja täyttää sen väkivaltaisilla jengeillä ja islamistisaarnaajilla”
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Päivän pointti: Trump valitsi ministeriksi huippuyliopistosta valmistuneen sotaveteraanin – valtamedia ja vasemmistomeppi veivasivat tittelin tv-juontajaksi
Yhdysvaltain presidentiksi valitun Donald Trumpin tuoreet henkilövalinnat tulevaan hallintoonsa aiheuttavat ahdistusta mediassa ja Trumpin politiikan vastustajissa. Reaktiot ovat samankaltaisia Atlantin valtameren molemmilla puolilla.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Hälyttävä tutkimustulos: kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
Uusimmat
Antikainen: Suomi irti Ottawan sopimuksesta ja maamiinat takaisin
Jaana Strandman: Hallitus vahvistaa lasten oikeuksia
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää