MATTI MATIKAINEN
Eurovaaliehdokas Nanna Väätäinen: “Jäsenvaltioiden saatava päättää omista asioistaan”
Hoitoalalla työskentelevä nuori poliittinen vaikuttaja Nanna Väätäinen haluaisi, että EU kehittyisi ennen kaikkea kauppaunioniksi, jossa ylikansallinen valta on mahdollisimman pientä ja joka pitää kiinni omista periaatteistaan.
Perussuomalaisen Nuorison hallituksen jäsen Nanna Väätäinen on ehdokkaana kesäkuun europarlamenttivaaleissa.
– Lähdin eurovaaleihin mukaan, sillä olen huolissani EU:n liittovaltiokehityksestä ja Suomen itsemääräämisoikeuden vähenemisestä. Euroopan parlamenttiin täytyy saada päättäjiä, jotka ajavat siellä ennen kaikkea Suomen ja suomalaisten etua ja vastustavat turhaa sääntelyä, Väätäinen kertoo.
Kuopiossa asuva Väätäinen toimii myös Savo-Karjalan Perussuomalaisen Nuorison varapuheenjohtajana. Hänen poliittista toimintaansa ohjaa ennen kaikkea isänmaallisuus.
– Pyrin toimimaan aina tavalla, joka on Suomelle ja suomalaisille parhaaksi. Sanon ei yhteisvelalle, turhille säädöksille ja perussopimusten muuttamiselle siten, että yksittäisten valtioiden päätäntävalta omista asioistaan vähenee ja lipsutaan kohti liittovaltiota, Väätäinen sanoo.
Läheisyysperiaate tärkeää
Väätäinen korostaa, että EU:n läheisyysperiaatetta on vaalittava. Läheisyysperiaatteen mukaan toimivaltaa tulisi käyttää siten, että päätökset tehdään mahdollisimman lähellä kansalaisia.
– EU ei noudata omaa läheisyysperiaatettaan. Läheisyysperiaatteen mukaan EU-sääntelyn tulisi koskea vain asioita, joista ei voida säätää jäsenvaltioiden tasolla. EU-tason sääntelyä tulisi keventää ja jäsenvaltioiden päätäntävaltaa omista asioista lisätä, Väätäinen vaatii.
Suomen asema EU:ssa on Väätäisen mukaan liian heikko.
– Suomi on ollut viime vuosikymmeninä kiltti ja tottelevainen nettomaksaja ilman hampaita. Jatkossa Suomen tulisi olla EU:ssa rohkea toimija ja uskaltaa tarvittaessa käyttää omaa veto-oikeuttaan, jos EU:ssa ollaan päättämässä jostakin Suomelle haitallisesta.
Suomi on verrattain pieni EU-maa, ja Väätäisen mielestä yksittäisellä europarlamentaarikolla on melko vähän vaikutusvaltaa Euroopan parlamentissa.
– Nyt etenkin, kun Suomi on Naton jäsen, tulee meidän uskaltaa olla EU:ssa rohkeita ja Suomelle tärkeissä asioissa periksiantamattomia. Pienenä maana Suomen tulee pitää tiukasti kiinni yksimielisyysperiaatteesta tärkeiden kysymysten osalta, hän katsoo.
Itsenäiset metsäpäätökset
EU:n yhteinen maa- ja metsätalouspolitiikka kaipaa Väätäisestä korjaustoimia. Hän muistuttaa, että Suomi on EU:n metsäisin maa ja Suomen tulee saada päättää omista metsistään.
– Maa- ja metsätalous on elinkeinon lisäksi myös huoltovarmuus- ja turvallisuuskysymys. Suomalaiset metsät ja maatalouden tuntee parhaiten suomalainen maanviljelijä tai metsänomistaja – ei saksalainen pukuherra Brysselissä, Väätäinen painottaa.
Hänestä myös maataloustuista ja niiden alueellisesta tasa-arvoisuudesta on pidettävä huolta.
– EU:ssa puhututtanut ennallistamisasetus ei saa mennä sellaisenaan läpi. Onneksemme Suomi nykyisellään vastustaa sitä liian korkeiden kustannusten vuoksi.
Siirtolaisongelma kuriin
Europarlamentaarikkona Väätäinen haluaisi osallistua EU:n siirtolaisuusongelman korjaamiseen.
– Lähtisin ajamaan niin sanotun Ruanda-mallin käyttöönottoa, jossa turvapaikkahakemukset käsiteltäisiin jossakin EU:n ulkopuolisessa maassa ja turvapaikan saatuaan henkilö saisi jäädä tähän turvalliseen maahan.
– Mielestäni massiivinen siirtolaisuus turvapaikkajärjestelmää hyväksikäyttäen on uhka EU:n sisäiselle turvallisuudelle, Väätäinen toteaa.
Koko Suomen ja erityisesti Itä-Suomen osalta hän pitää tärkeänä turvallisuus- ja raja-asioita.
– Tarvittaessa meillä pitää olla mahdollisuus käännyttää ihmisiä itärajalla, jos sitä käytetään keinona meitä vastaan, Väätäinen katsoo.
EU:sta kauppaunioni
Nanna Väätäinen haluaisi, että EU kehittyisi ennen kaikkea kauppaunioniksi, jossa ylikansallinen valta on mahdollisimman pientä ja joka pitää kiinni omista periaatteistaan.
– Haluaisin EU:n olevan tulevaisuudessa mahdollisimman omavarainen ja riippumaton Kiinasta ja muista EU:n ulkopuolisista valtioista. Haluaisin tulevaisuudessa myös nähdä Euroopan ilman laitonta siirtolaisuutta ja sen tuomia haasteita, Väätäinen toivoo.
Opiskelijan kannalta EU on Väätäisen mielestä hyvä asia, sillä muun muassa Erasmus+-ohjelmalla tuetaan nuoria opiskelumahdollisuuksien ja kansainvälisten vaihtojen osalta.
– Muitakin ohjelmia on olemassa, mutta Erasmus+ lienee suurin. EU-kansalaisella on oikeus opiskella muun EU-maan yliopistossa samoin ehdoin kuin maan omilla kansalaisilla. EU on siis opiskelijan kannalta hyödyllinen, Väätäinen toteaa.
Ensihoidon ammattilainen
Väätäinen on 20-vuotias, ja koulutukseltaan hän on lähihoitaja sekä perustason ensihoitaja.
Luonteeltaan Väätäinen on puhelias, sosiaalinen ja yhteistyökykyinen. Hän tulee perheestä, johon kuuluu äiti ja isä sekä pikkusisko ja pikkuveli. Väätäinen asuu yhdessä avopuolisonsa kanssa.
– Tulen pääasiallisesti kaikkien kanssa toimeen. Olen utelias ja monista asioista kiinnostunut. Olen hieman jääräpäinen, kun kyse on itselle tärkeästä asiasta. Perheeni ja avopuolisoni ovat tärkeimpiä tukijoitani, hän kertoo.
Väätäinen on yhteiskunnallisesti valveutunut ja valmis ottamaan vastuuta yhteisten asioiden hoidosta.
– Minusta saisitte aktiivisen ja kiinnostuneen mepin, joka seisoo omien arvojensa takana ja tekee päätöksiä tavalla, joka on Suomelle ja suomalaisille eduksi, Väätäinen lupaa.
Mahdollisuus vaikuttaa
Suomesta tuli EU:n jäsen 1. tammikuuta 1995. Väätäinen kannustaa nuoria lähtemään vaaliuurnille kesän EU-vaaleissa.
– Me nuoret emme ole saaneet vaikuttaa siihen, liittyykö Suomi EU:hun vai ei. Nyt meillä kuitenkin on mahdollisuus vaikuttaa siihen, millainen on tulevaisuuden EU, Väätäinen sanoo.
Euroopan unioni on muutoksen edessä, kun osa päättäjistä on ajamassa EU:ta kohti liittovaltiota ja osa vastustaa tätä kehitystä.
Väätäisen mielestä kesäkuun eurovaaleissa kannattaa äänestää nimenomaan perussuomalaista ehdokasta, jos haluaa, että Suomi on jatkossakin itsenäinen kansallisvaltio, joka saa päättää omista asioistaan.
– Perussuomalaista äänestämällä tiedät varmaksi, että äänestät sen puolesta, että Euroopan parlamenttiin saadaan edustajia, jotka ajavat siellä aina Suomen ja suomalaisten etua, Väätäinen perustelee.
Mika Rinne
Artikkeliin liittyvät aiheet
- EU-sääntely Ruanda-malli Eurovaalit 2024 jäsenmaiden yksimielisyys Nanna Väätäinen maa- ja metsätalouspolitiikka läheisyysperiaate itäraja rajapolitiikka liittovaltiokehitys eurovaaliehdokkaat turvapaikkajärjestelmä turvapaikkahakemukset Siirtolaisuus Turvallisuus Huoltovarmuus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Perussuomalaiset: EU:n ilmasto- ja ympäristöpolitiikka, joka uhkaa Suomen maatalouden kannattavuutta, on torjuttava
Purra: EU-liittovaltiokehityksen vastustaminen vaatii konkreettisia toimia – ”Taloudellisen yhteisvastuun hivuttaminen käyttämällä ilmastopolitiikkaa tekosyynä ei ole hyväksyttävää”
Koponen: Pakkausjäteasetus on järjettömän kallis ja turha Suomessa – “Juuri tällaisia älyvapaita Suomen edun vastaisia asetuksia pitää osata vastustaa”
Tutkimus: 85 % eurooppalaisista haluaa EU:lta enemmän tekoja laitonta siirtolaisuutta vastaan
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen
Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe
Helsingin Itäkeskuksen Hansasillalla esillä ollut islamilaisia pukeutumissääntöjä esittelevä kyltti on puhututtanut mediassa ja somessa tällä viikolla. Kyltissä kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa samankaltaisia kylttejä on nähty jo pitkään. Saksassa on tuotu oikeuden eteen myös sharia-poliiseja.
Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin
Euroopan unionin maahanmuuttopolitiikka on liikkeessä ja kääntymässä selvästi tiukempaan suuntaan. Sekä keskeisissä EU-toimielimissä että jäsenvaltioiden hallinnoissa ilmenee tahtotilaa tiukentaa maahanmuuton sääntöjä ja tehostaa laittomasti EU:ssa oleskelevien palautuksia. - Ihmisoikeuksista EU:ssa pidetään jatkossakin kiinni, mutta kenenkään ihmisoikeus ei ole oleskelu laittomasti EU-maissa, perussuomalaisten meppi Sebastian Tynkkynen sanoo.
Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin
Autoilijoiden siirtyminen sähköisiin kulkuvälineisiin tökkii välittömästi, kun tuet loppuvat. Saksassa jopa kolmannes sähköautoaan vaihtaneista on siirtynyt takaisin bensaan tai dieseliin sen jälkeen, kun avustukset hiipuivat. Tavoite fossiilivapaasta uusien autojen kaupasta vuonna 2035 karkaa yhä kauemmaksi.
Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta
Yksi kuluvan viikon kuumimmista puheenaiheista on ollut Helsingin Itäkeskukseen ilmestynyt herättänyt ohjetaulu koskien musliminaisten pukeutumista. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää muistuttaa ohjeistuksesta pöyristynyttä vihreiden puheenjohtajaa Sofia Virtaa siitä, että tapahtunut on seurasta vihreidenkin tukemasta avoimien rajojen maahanmuuttopolitiikasta.
Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin
Ylen toimittajien mieleen ei tullut tarkistaa, miksi Amerikassa on ennenkin kutsuttu Puerto Ricoa roskasaareksi. Rasismi ei liity asiaan, vaan vertaus on sangen kirjaimellinen, koska roskia Puerto Ricossa riittää. Saaren asukkaiden yksi suurimpia ongelmia onkin jäteasemien tilan puute, ja eri arvioiden mukaan kaatopaikkatila saattaa loppua kesken 2–4 vuodessa.
Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”
Kamala Harris on uransa joka käänteessä hyötynyt siitä, että hän on nainen ja kuuluu rodulliseen vähemmistöön. Hän on malliesimerkki siitä, miten paljon positiivinen erityiskohtelu voi edistää vähemmistöjen menestystä. Varapresidenttinä hän oli Bidenin "DEI-rekry", joka lopulta syrjäytti presidentti Bidenin. Nyt hänellä on mahdollisuus nousta maailman mahtavimman maan presidentiksi.
PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille
Perussuomalainen Nuoriso on tyrmistynyt, mutta ei vähääkään yllättynyt islamilaisten pukeutumissääntöjen julistamisesta Itäkeskuksessa. Uutisoidussa julisteessa kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa julisteet ovatkin jo vuosia sitten vaihtuneet islamistisiin “sharia-poliiseihin”, jotka häiriköivät kansalaisia islamilaisten oppien rikkomisesta.
Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta
Tietokirjailija-kouluttaja Katleena Kortesuon uutuuskirja "Tunteet tapissa" kertoo havainnollisesti, kuinka olemme siirtyneet tietopohjaisesta konsensusyhteiskunnasta tunneuskovaisuuden maailmaan, jonka perustukset valettiin 1980- ja 1990-luvuilla. Monelta osin yhteiskuntamme on kuin 13-vuotias teini, joka kokee tunteita vahvasti ja viskoutuu tunnemyrskyn mukana milloin mihinkin suuntaan. Pelkkä tunne on kuitenkin surkea kumppani silloin, jos edessä on vaikea ja kauaskantoinen päätös.
Kun transkiihkoilu tieteen jyräsi: woke-aktivistilääkäri salasi tutkimustulokset, joiden mukaan murrosiän siirtäminen ei paranna nuorten mielenterveyttä
Merkittävänä transoikeuksien puolestapuhujana tunnettu lääkäri myönsi estäneensä julkaisemasta tutkimustuloksia vuosikymmenen takaisesta hankkeesta, jonka tulokset eivät miellyttäneet häntä. Veronmaksajien rahoittaman, 10 miljoonaa dollaria maksaneen hankkeen tarkoituksena oli selvittää murrosikää jarruttavien hoitojen vaikutuksia amerikkalaislapsiin. Tutkimuksesta ei löytynyt näyttöä sille, että murrosiän lykkääminen parantaisi potilaiden mielenterveyttä. New York Timesin haastattelema kohutohtori Johanna Olson-Kennedy uskoo, että lapsille suunnattujen transhoitojen kriitikot saattaisivat hyödyntää tutkimustuloksia poliittisesti. Olson-Kennedyn toimintaa on arvosteltu tieteen vastaiseksi. Kriitikot huomauttavat, että tutkimustulosten panttaaminen estää kansaa saamasta tieteellistä tietoa aiheesta, joka jakaa amerikkalaisten mielipiteitä erittäin jyrkästi.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää