Matti Matikainen
Eurovaaliehdokas Maria Lohela: Suomelle lankeaa maksajan rooli
Turkulaiselle kansanedustaja Maria Lohelalle ovat kansainväliset asiat tulleet tutuiksi hänen koulutuksensa ja työnsä kautta niin eduskunnassa kuin aikaisemmissakin tehtävissä. Lohelan juuret ovat Nivalassa, Pohjois-Pohjanmaalla. Turkuun hän muutti päästyään Turun yliopistoon opiskelemaan englannin kääntämistä. Hän on asunut myös Yhdysvalloissa ja Irlannissa muutamia vuosia opiskellen ja töitä tehden.
– Opintojeni ohessa minulla oli ilo tehdä osa-aikatyötä omalta koulutusalaltani ja päätoimisen opiskelun päätyttyä olen ollut kokopäiväisesti töissä kansainvälisissä ja dynaamisissa tehtävissä.
Eduskuntaan minut valittiin vuoden 2011 vaaleissa ollessani kaupunginvaltuutettuna Turussa, Lohela kertoo.
Eduskunnassa Lohela on ulkoasiainvaliokunnan jäsen, valtiovarainvaliokunnan varajäsen ja eduskunnan IPU-johtokunnan puheenjohtaja. IPU-kokousmatkojen vetämisen hän on kokenut opettavaiseksi ja mielenkiintoiseksi.
– Olen aina ollut kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista myös kansainvälisessä mittakaavassa ja seuraan aktiivisesti maailmanpolitiikkaa. Taustaani ja nykytilannettani tarkastellen pyrkiminen eteenpäin kansainvälisten mahdollisuuksien saralla on luontevaa.
Yhteistyötä on tiivistettävä
Jos Lohela valitaan europarlamenttiin, hän toivoo saavansa toimia erityisesti ulkoasioihin ja kansainväliseen kauppaan liittyvissä tehtävissä. Meppien, eduskuntaryhmän ja puolueen yhteistyötä tulisi jatkossa entisestään tiivistää monien asioiden ollessa niin selkeästi kytköksissä toisiinsa. Suomen maakohtaisten etujen esiintuontia sekä tietoa ja ymmärrystä unionista on lisättävä. Mepeillä on näissä kaikissa asioissa tärkeä rooli.
– Euroopan unioni on edennyt pitkin harppauksin lainsäädännön harmonisoinnin tiellä. Jo nyt olemme huomanneet, kuinka hankalia seurauksia täysin erilaisten toimintamallien saattamisessa saman muotin alle on.
Eräät tahot visioivat yhä syvempää EU-maiden integraatiota, jossa muiden muassa sosiaaliturvaa, maahanmuuttopolitiikkaa ja velkoja yhdenmukaistettaisiin. Suomen kaltaiselle vauraalle maalle tästä lankeaisi entistä suurempi maksajan rooli. Lohela ei hyväksy esimerkiksi Turkin ottamista unioniin. EU:n tulisi olla pääasiassa vapaakauppa-alue ihmisten, tavaran ja pääoman välillä.
– Kielitaitoni ja kokemukseni avulla minun on helppo osallistua keskusteluihin ja asioiden käsittelyyn ja tuoda selkeästi esiin näkemykseni. Olen ulospäin suuntautunut ja minulla on kokemusta kansainvälisestä ympäristöstä sekä arjessa että työssä. Erityisesti IPU:ssa olen toiminut yhteistyössä eri maiden kansanedustajien kanssa.
Joukossa on voimaa
Politiikan vastapainoksi Maria Lohela katsoo mielellään elokuvia nimenomaan elokuvateatterissa.
Kuntonyrkkeily on myös mieluisa harrastus, joka auttaa saamaan hartiat liikkeelle runsaan istumisen vastapainoksi. Lohela kävelee työmatkoja ajan salliessa ja geokätköilee erityisen mielellään kesäisin. Silloin tällöin hän käy myös teatterissa ja lukee. Lohelalla on myös kaksi kissaa, jotka nekin tarvitsevat hänen aikaansa ja huomiotaan.
– Avomieheni työskentelee IT-alalla. Minulla on pieni suku, mutta he ovat sitäkin läheisempiä. Veljeni, vanhempani ja tätini miehineen asuvat Nivalassa kuten myös minulle hyvin tärkeä 86-vuotias mummuni, joka viettää leppoisia eläkepäiviä kotitalossaan, jossa on asunut koko ikänsä.
Perussuomalaisten vahvuus on näkyminen turuilla, toreilla ja kaduilla – niin vaalien aikaan kuin niiden välilläkin. Puolueen teltan ja viirin alla tehty jalkatyö on aina ollut Lohelalle mieluisaa puuhaa, ja sitä hän aikoo jatkaa myös eurovaaliehdokkaana.
Porukassa tehty työ on kantanut hedelmää tähänkin saakka, eikä näiltä osin toimivaa sapluunaa ole syytä laittaa uusiksi.
– Joukossa on voimaa. Aikataulun puitteissa pyrin kiertämään niin paljon kuin suinkin ehdin.
Näkyminen internetissä ja sosiaalisessa mediassa on osa tätä päivää. Myös lehtimainonnalla on roolinsa. Vaalibudjetti täsmentyy kampanjan yksityiskohtien tarkentuessa.
Kirjoitus on julkaistu Perussuomalainen 16/2013 -lehdessä.
Mika Männistö
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Viikon suosituimmat
Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe
Helsingin Itäkeskuksen Hansasillalla esillä ollut islamilaisia pukeutumissääntöjä esittelevä kyltti on puhututtanut mediassa ja somessa tällä viikolla. Kyltissä kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa samankaltaisia kylttejä on nähty jo pitkään. Saksassa on tuotu oikeuden eteen myös sharia-poliiseja.
Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin
Euroopan unionin maahanmuuttopolitiikka on liikkeessä ja kääntymässä selvästi tiukempaan suuntaan. Sekä keskeisissä EU-toimielimissä että jäsenvaltioiden hallinnoissa ilmenee tahtotilaa tiukentaa maahanmuuton sääntöjä ja tehostaa laittomasti EU:ssa oleskelevien palautuksia. - Ihmisoikeuksista EU:ssa pidetään jatkossakin kiinni, mutta kenenkään ihmisoikeus ei ole oleskelu laittomasti EU-maissa, perussuomalaisten meppi Sebastian Tynkkynen sanoo.
Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin
Autoilijoiden siirtyminen sähköisiin kulkuvälineisiin tökkii välittömästi, kun tuet loppuvat. Saksassa jopa kolmannes sähköautoaan vaihtaneista on siirtynyt takaisin bensaan tai dieseliin sen jälkeen, kun avustukset hiipuivat. Tavoite fossiilivapaasta uusien autojen kaupasta vuonna 2035 karkaa yhä kauemmaksi.
Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”
Kamala Harris on uransa joka käänteessä hyötynyt siitä, että hän on nainen ja kuuluu rodulliseen vähemmistöön. Hän on malliesimerkki siitä, miten paljon positiivinen erityiskohtelu voi edistää vähemmistöjen menestystä. Varapresidenttinä hän oli Bidenin "DEI-rekry", joka lopulta syrjäytti presidentti Bidenin. Nyt hänellä on mahdollisuus nousta maailman mahtavimman maan presidentiksi.
Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin
Ylen toimittajien mieleen ei tullut tarkistaa, miksi Amerikassa on ennenkin kutsuttu Puerto Ricoa roskasaareksi. Rasismi ei liity asiaan, vaan vertaus on sangen kirjaimellinen, koska roskia Puerto Ricossa riittää. Saaren asukkaiden yksi suurimpia ongelmia onkin jäteasemien tilan puute, ja eri arvioiden mukaan kaatopaikkatila saattaa loppua kesken 2–4 vuodessa.
Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta
Yksi kuluvan viikon kuumimmista puheenaiheista on ollut Helsingin Itäkeskukseen ilmestynyt herättänyt ohjetaulu koskien musliminaisten pukeutumista. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää muistuttaa ohjeistuksesta pöyristynyttä vihreiden puheenjohtajaa Sofia Virtaa siitä, että tapahtunut on seurasta vihreidenkin tukemasta avoimien rajojen maahanmuuttopolitiikasta.
PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille
Perussuomalainen Nuoriso on tyrmistynyt, mutta ei vähääkään yllättynyt islamilaisten pukeutumissääntöjen julistamisesta Itäkeskuksessa. Uutisoidussa julisteessa kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa julisteet ovatkin jo vuosia sitten vaihtuneet islamistisiin “sharia-poliiseihin”, jotka häiriköivät kansalaisia islamilaisten oppien rikkomisesta.
SVT nauhoitti salaa Malmössä imaamin perjantairukouksen, jossa ylistettiin Hizbollahin johtaja Nasrallahia
Ruotsin yleisradioyhtiön uutistoimitus SVT Nyheter oli tekemässä tutkivaa journalismia, kun imaami Sami Al-Tameemi ylisti Hizbollahin edesmennyttä johtajaa Hassan Nasrallahia perjantairukouksessa Libanonin kulttuuriyhdistyksessä Malmössä. Hän kutsui Nasrallahia marttyyriksi. SVT nauhoitti tilaisuuden. Tämä oli SVT:n toinen käynti yhdistyksen tiloissa.
Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta
Tietokirjailija-kouluttaja Katleena Kortesuon uutuuskirja "Tunteet tapissa" kertoo havainnollisesti, kuinka olemme siirtyneet tietopohjaisesta konsensusyhteiskunnasta tunneuskovaisuuden maailmaan, jonka perustukset valettiin 1980- ja 1990-luvuilla. Monelta osin yhteiskuntamme on kuin 13-vuotias teini, joka kokee tunteita vahvasti ja viskoutuu tunnemyrskyn mukana milloin mihinkin suuntaan. Pelkkä tunne on kuitenkin surkea kumppani silloin, jos edessä on vaikea ja kauaskantoinen päätös.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää