PS ARKISTO
Eurovaaliehdokas Lauri Laitinen: ”Suomen on ehdottomasti vastustettava uutta yhteisvelkaa”
Perussuomalaisen Nuorison puheenjohtaja Lauri Laitinen pitää Euroopan unionin suurimpana ongelmana liittovaltiokehitystä.
– Kansallista päätäntävaltaa ollaan viemässä suomalaisilta meille tärkeissä kysymyksissä koskien etenkin maa- ja metsätalouspolitiikkaa sekä ulkopolitiikkaa. Vallan keskittämisen sijaan sitä pitäisi mieluummin palauttaa jäsenmaille, joiden olosuhteet poikkeavat valtavasti toisistaan, Lauri Laitinen vaatii.
Laitinen on perussuomalaisten ehdokas kesän EU-vaaleissa. Hänen mukaansa EU ei kohtele Suomea ja suomalaisia oikeudenmukaisesti suhteessa muihin jäsenmaihin.
– Meiltä vaaditaan entistä suurempia satsauksia samalla kun taloutemme sakkaa, emmekä juuri saa mitään takaisin vastineena. Tähän on saatava muutos, Laitinen sanoo.
Suomi on pieni maa EU:ssa, mutta Laitisen mielestä Suomen on ajettava rohkeasti omia intressejään EU-tasolla.
– Suomi ei menetä mitään “luottamuspääomaa” tai saa “mainehaittaa” ajamalla omaa etuaan EU-tason neuvotteluissa muiden maiden tapaan.
– Määräenemmistöpäätöksissä Suomen vastustus ei kuitenkaan riitä, vaan Suomen on liittouduttava samanmielisten kansalliskonservatiivisten hallitusten, kuten Ruotsin, Italian ja Hollannin, kanssa päättävissä pöydissä, Laitinen katsoo.
Ei uusia velkavälineitä
Laitinen ei halua EU:lle uutta yhteisvelkaa tai tukipakettia.
– Talouspolitiikassa on ehdottomasti vastustettava uutta yhteisvelkaa, uusia rahastoja tai muita rahoitusvälineitä, joilla pyritään EU-tasolla sosialisoimaan suomalaisten verorahat, Laitinen painottaa.
Hänestä EU-budjettiin voidaan rakentaa taloudellinen puskuri kriisien varalle, mutta sen perustaminen ei vaadi budjetin paisuttamista entisestään.
– Ukrainankin 50 miljardin paketti saatiin nykyisen budjetin sisältä, Laitinen muistuttaa.
Lisäksi hän luopuisi yhteisvaluutta eurosta, jota tekohengitetään ideologista syistä EU-integraation edistämiseksi.
Laiton ihmisvirta pysäytettävä
Laitisen mukaan Eurooppaan tulemisesta pitää tehdä mahdollisimman kannattamatonta laittomille siirtolaisille.
– Tämä tarkoittaa linjausta, ettei yhtäkään laittomasti EU:hun pyrkivää päästetä sisään. Se tarkoittaa myös Välimeren ihmissalakuljettajien veneiden käännyttämistä, Laitinen kertoo.
EU-tason maahanmuuttopolitiikka on Laitisen mielestä oikeansuuntaista, jos se helpottaa kielteisten turvapaikkapäätösten myöntämistä ja karkotusprosessia. Muilta osin Laitinen pitää maahanmuuttopolitiikkaa hyvin nurinkurisena.
– Taakanjaolla pyritään rankaisemaan “solidaarisuuden” nimissä niitä jäsenmaita, joiden rajavalvonta on toiminut ja joiden rajojen yli ei ole päässyt laittomia elintasosiirtolaisia. Eihän tämän näin pitäisi mennä, vaan tänne ei pitäisi ottaa yhtäkään tänne laittomasti pyrkivää sisään.
– Tämän lisäksi EU-tasolla on suojeltava suomalaista ja sitä myötä eurooppalaista työtä halpatyövoiman uhalta, joka nostaa pintaansa aina kun joku avaa suunsa työperäisestä maahanmuutosta, Laitinen sanoo.
Rajaseudun tuntemusta
Laitinen on asunut koko elämänsä Lappeenrannassa itärajan läheisyydessä. 20-vuotias mies on koulutustaustaltaan ensihoitajaopiskelija.
– Minulla on vahva paikallistuntemus Kaakkois- ja Itä-Suomen rajaseudun tilanteesta. Pystyn tarjoamaan näkemystäni alueen rajaturvallisuuden ja elinkeinojen parantamiseksi, Laitinen kertoo.
Hän haluaa, että EU tukee jäsenmaiden sisäistä turvallisuutta aitaamalla ulkorajat fyysisesti ja tukee rajavalvontaa.
Puolustusyhteistyön osalta Laitinen haluaa EU:n keskittyvän puolustusteollisuuden herättämiseen, jotta aseita saataisiin niin kansallisille armeijoille kuin tueksi Ukrainalle sodassa Venäjää vastaan.
Brysseliin pyrkivän Laitisen mielestä suomalaisen mepin tärkein tehtävä on ajaa Suomen ja suomalaisten etua kaikissa asioissa.
– Valitettavasti meillä istuu tälläkin hetkellä europarlamentaarikkoja, joiden mielestä oma kansa ensin on väärin. Kun kukaan ei puhu suomalaisten puolesta, niin muut maat meppeineen kyllä käyttävät päättäjiemme sinisilmäisyyttä hyväksi päätöksenteossa, Laitinen tuumii.
Mika Rinne
Artikkeliin liittyvät aiheet
- EU:n tukipaketti Ukrainalle Eurovaalit 2024 EU:n maahanmuuttopolitiikka maa- ja metsätalouspolitiikka kansallinen päätösvalta luottamuspääoma mainehaitta yhteisvelka Lauri Laitinen EU-tukipaketit liittovaltiokehitys eurovaaliehdokkaat laittomat maahantulijat Euroopan unioni EU-budjetti Taakanjako Ulkopolitiikka
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Eurovaaliehdokas Sara Seppänen haluaa EU:n palaavan perustehtäviinsä – EU:n on jätettävä näpertely pullonkorkkien kanssa ja keskityttävä Euroopan turvallisuuden ja kilpailukyvyn vahvistamiseen
Italialaiset ilakoivat EU:n tukemilla taloremonteilla – Koponen: ”Suomalaiset veronmaksajat ovat rahoittaneet korruptiota ja Italian mafiaa”
Eurovaaliehdokas Vilhelm Junnila EU:n ilmastopolitiikasta: ”Meidän on huolehdittava logistisesta kilpailukyvystämme”
PS-Nuorison puheenjohtaja: EU:n itsetuhoinen ilmastopolitiikka ajaa teollisuuden muualle
Eurovaaliehdokas Simo Grönroos: ”Humanitaarinen maahanmuutto Eurooppaan on lopetettava”
Eurovaaliehdokas Lauri Laitinen Ruanda-mallista: “Kohdemaan pohtimista tärkeämpää on se, miten voidaan valvoa Eurooppaan pyrkiviä”
Viikon suosituimmat
Kirjailija Jarkko Tontti: Punavihreä kupla on puhkeamassa – ”Eliitille koittanut viimeinen hetki havahtua, että he ovat irtautuneet suomalaisesta elämästä”
Punavihreä kupla on suomalaisessa poliittisessa keskustelussa tunnettu käsite, jolla kuvataan sananmukaisesti kuplautunutta, vasemmistoa myötäilevää yhteisöä. Punavihreään hegemoniaan on tähän saakka keskeisesti kuulunut yhteiskunnallisen eliitin ja sitä myötäilevän median voimakas vieraantuminen tavallisesta kansasta, sen huolenaiheista ja toiveista. Juristitaustainen kirjailija Jarkko Tontti esittää nyt konkreettisin perusteluin, miten ajat ovat muuttuneet ja punavihreä arvomaailma törmännyt seinään.
Ilmastonmuutos ei sytyttänyt Los Angelesin maastopaloja – epäiltyjä tuhopolttajia otettu kiinni
Ilmastonmuutos on saattanut pahentaa Kalifornian kuivuutta ja voimistaa tuulia, mutta maastopalot johtuvat ihmisten toiminnasta. Useita epäiltyjä tuhopolttajia on jo otettu kiinni. Kuvernööri Newson on kutsunut kansalliskaartin apuun estämään palaneiden kotien ryöstelyä.
Mikä meni pieleen journalismissa? – Näkökulmia median alennustilan aiheuttajista
2020-luvulla journalismi on kriisissä. Toimittajien ja mediayleisön suhde on jännittynyt, ja samalla uudet ailahtelevat ansaintamallit kasaavat painetta toimituksille. Mediamaailmaa läheltä seuraavat vaikuttajat tarkastelevat syitä siihen, miksi journalismi on ajautunut alennustilaan.
Jättimäinen grooming-skandaali lopulta julki: rasismisyytösten pelko ja väestösuhteiden vaaliminen tukkivat viranomaisten suut -“Suurin rauhan ajan rikos ja sen peittely Britannian historiassa”
Useamman vuosikymmenen ajan jatkunut tuhansien englantilaistyttöjen järjestelmällinen groomaus, ahdistelu ja sarjaraiskaukset ovat suurin rauhanajan rikos modernin Euroopan historiassa, kirjoittaa historioitsija ja kolumnisti Dominic Green amerikkalaisessa The Free Press -lehdessä. Nämä rikokset ovat enimmäkseen pakistanilaistaustaisten muslimimiesten tekemiä, ja valtaosa heistä ei ole joutunut vastuuseen. 2010-luvulla sekä oikeiston että vasemmiston johtamat hallitukset yrittivät hyssytellä vyyhtiä muutamien symbolisten oikeudenkäyntien jälkeen. Se näytti onnistuvan, kunnes Elon Musk perehtyi osaan oikeudenkäyntiasiakirjoista ja nosti asian esille omistamallaan X-alustalla. Nyt skandaali ravistelee Ison-Britannian yhteiskuntajärjestystä, eikä vyyhtiä voi enää hyssytellä.
DEI-ideologia ei varjellut Kaliforniaa maastopaloilta – viranomaisille kovaa kritiikkiä
Yksi kritiikin kohde Los Angelesin alueen maastopaloihin liittyen on se, että monien mielestä poliitikkojen ja pelastuslaitoksen johdon olisi pitänyt ideologisen yhdenvertaisuuspuuhastelun sijasta keskittyä perusasioihin, kuten varmistamaan palopostien toimivuus ja sammutusveden saatavuus. Los Angelesin pelastuslaitoksella on viime vuosina panostettu vahvasti DEI-ideologian edistämiseen.
Yliopistotutkimuksen karu tulos: Ulkomaalaistaustaisten yliedustus raiskauksissa jopa 7-kertainen – syrjäytyminen ei ole syynä
Suuri enemmistö kaikista Ruotsissa raiskaustuomion vuosina 2000-2020 saaneista oli maahanmuuttajataustaisia. Ero etnisesti ruotsalaisiin oli jopa 7-kertainen. Sosioekonomiset seikat ja syrjäytyminen eivät selitä rikoksia, selviää Lundin yliopiston tekemästä tutkimuksesta. Syyt on etsittävä muualta.
Tamponit poistetaan Facebookin konttoreiden miestenvessoista – DEI-ideologia tekee kuolemaa Amerikassa
DEI-ideologia jyllää vielä vahvasti Suomessa, varsinkin julkisella sektorilla, mutta synnyinmantereellaan DEI vetää viimeisiä henkäyksiään. Facebookin omistava Meta-konserni on liittynyt niiden suuryritysten joukkoon, jotka ovat ilmoittaneet lopettavansa DEI-hankkeensa. Käytännössä se näkyy muun muassa siten, että jatkossa Facebookin toimitilojen miestenvessoissa ei ole enää tarjolla ilmaisia tamponeja.
Antikainen: Scholzin päätös jättää Ukraina ilman apua on häpeällinen – Tuppurainen siunasi Suomen demarien tuen Berliinissä
Saksan liittokansleri Olaf Scholz (SPD) päätti estää noin kolmen miljardin euron arvoisen tukipaketin Ukrainalle. Tukipaketti olisi sisältänyt kriittisiä puolustusjärjestelmiä, kuten IRIS-T-ilmatorjuntajärjestelmiä ja Patriot-ilmatorjuntaohjuksia, joita Ukraina on pyytänyt suojellakseen kansalaisiaan Venäjän aggressioilta. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen pitää päätöstä käsittämättömänä ja vastuuttomana.
Somaleista puolet työttöminä ja lopuilla usein toimeentulovaikeuksia Ruotsissa – maan työikäisistä enemmistö ulkomaalaistaustaisia jo vuonna 2033
Yli puolet Ruotsin työikäisestä väestöstä on ulkomaalaistaustaisia vuonna 2033. Heistä useimpien tausta on Euroopan ulkopuolella. Kohti mielenkiintoisia aikoja ollaan menossa ja äänestämisessä saattaa piillä demokratian muutoksen avain. Göteborgs-Posten on haastatellut somalivaikuttajaa.
Kiinalaiset troolarit imuroivat kalat maailman meristä – pian tyhjän saa pyytämättäkin
Kun Kiinan omat merialueet oli kalastettu tyhjäksi, kommunistivaltio pystytti maailman suurimman kalastuslaivaston ja lähetti sen imuroimaan maailman merille. Valtavat uivat tehtaat tuhoavat kalakantoja kiihtyvällä vauhdilla. 3,3 miljardia ihmistä saa maailmassa huomattavan osan ravintoaan kalasta, mutta ennen pitkää yhä useammalle jää nälkä.