PS ARKISTO
Eurovaaliehdokas Joonas Kiviranta: ”Byrokraattinen asenne ja ylisääntely näivettävät Eurooppaa”
Perussuomalaisten eurovaaliehdokas Joonas Kivirannan mielestä EU:n sääntöviidakko ja keskushallinto tukahduttavat pahasti Euroopan talouskasvua.
– Byrokraattinen asenne ja ylisääntely näivettävät Eurooppaa. Meidän pitäisi keskittyä enemmän talouskasvuun ja innovaatioihin ja antaa jäsenvaltioiden sekä ihmisten toteuttaa itseään, Joonas Kiviranta sanoo.
Hänen mielestään EU:n sääntelyä pitää purkaa johdonmukaisesti ja julkisessa rahankäytössä tulee keskittyä kilpailukykyä parantaviin hankkeisiin.
– Tämä on tärkeää, jotta kuromme työn tuottavuuden eron USA:han kiinni. Tehottomia aluekehitysvaroja tulee kohdentaa uudestaan ja käyttää esimerkiksi tutkimukseen, innovaatioihin ja puolustusteollisuuden kehittämiseen, Kiviranta katsoo.
Kansainvälinen tausta
Tampereella asuva Kiviranta on toiminut perusuomalaisten kaupunginvaltuutettuna vuodesta 2021 lähtien.
Kivirannan mielestä hänellä on hyvät lähtökohdat työskennellä Euroopan parlamentissa.
– Hyvässä joukkueessa ihmiset tekevät asioita, joissa pääsevät käyttämään vahvuuksiaan. Omat vahvuuteni liittyvät kansainväliseen taustaan ja kielitaitoon, joten halusin tarjota itseäni kisaan, sillä näistä olisi hyötyä ajamassa Suomen asioita EU:ssa, Kiviranta kertoo.
33-vuotias Kiviranta on koulutukseltaan lentotekniikan diplomi-insinööri ja geotieteiden lisensiaatti. Hänellä on laaja kansainvälinen tausta ja kielitaito, sillä mies on asunut yhteensä yli 10 vuotta USA:ssa, Saksassa ja Ruotsissa.
– Olen kansainvälinen tekniikan alan osaaja, jolta taittuu lähes viisi vierasta kieltä, ja tarvittaessa taskulaskinkin pysyy kädessä.
Suurimpana vahvuutenaan Kiviranta pitää nimenomaan kielitaidon suomaa suorituskykyä kansainvälisessä ympäristössä.
– Tämän kun yhdistää asiaosaamiseen etenkin energia- ja ilmastoasioissa, on edellytykset menestyä mepin työssä, Kiviranta toteaa.
Turvapaikanhaku ulkoistettava
Tärkeimpiä teemoja Kivirannalle ovat ilmasto- ja energiapolitiikka, turvapaikkapolitiikka sekä oikeistolainen talouspolitiikka.
Kivirannan mukaan esimerkiksi turvapaikanhaku pitäisi viedä kolmansiin maihin ja turvapaikkakin myöntää EU:n ulkopuolelta.
– Tämä tukkisi laittomat siirtolaisuuden väylät, parantaisi Euroopan turvallisuutta ja auttaisi lopulta kohdistamaan apua sitä eniten tarvitseville nykyjärjestelmän sijaan, missä varakkaimmat siirtolaiset maksavat ihmissalakuljettajille riskialttiista matkasta Välimeren yli, Kiviranta selvittää.
Euroopan parlamentin tehtäviin kuuluvat muun muassa unionin lakien laatiminen yhdessä ministerineuvoston kanssa sekä talousarvion hyväksyminen. Kivirannan mielestä unionin pitää pohjata päätöksensä tieteeseen ja vaikuttavuuteen.
– Suomen mepille on tärkeintä tuoda esille sekä Suomen että oman aatesuuntauksensa näkemyksiä europarlamenttiin ja ajaa näitä rohkeasti.
– Olemme olleet liiaksi EU:n mallioppilaita, ja voisimme yhtä piirua rohkeammin ajaa Suomen etua, Kiviranta sanoo.
Mika Rinne
Artikkeliin liittyvät aiheet
- energia- ja ilmastoasiat Euroopan talouskasvu Eurovaalit 2024 ylisääntely Joonas Kiviranta mallioppilas rahankäyttö turvapaikanhaku eurovaaliehdokkaat kolmannet maat Euroopan unioni Turvapaikkapolitiikka Talouskasvu Innovaatiot Talouspolitiikka
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Alankomaiden turvapaikkapolitiikkaan tiedossa rajuja muutoksia: Hakemuksia rajoitetaan, ilman oleskelulupaa olevat karkotetaan tarvittaessa voimakeinoin
Eurovaaliehdokas Vilhelm Junnila EU:n ilmastopolitiikasta: ”Meidän on huolehdittava logistisesta kilpailukyvystämme”
Rostila: Laitaoikeiston nousussa kansanvalta puhuu
Ruohonen-Lerner valaisee todellisuutta meppien aktiivisuusvertailun takana – varapuhemies Hautalalle kertynyt “touhupisteitä” vähäisellä vaivalla
Henkilökuvassa: Perusinsinööri Joonas Kiviranta ratkoo käytännön ongelmia – mutta tykkää myös filosofoida
Viikon suosituimmat
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Pakolaispolitiikka kiristyy: Turvapaikkaa ei jatkossa myönnetä tai se lakkautetaan, jos henkilön katsotaan olevan vaaraksi yhteiskunnalle
Suomen maahanmuuttopolitiikkaa tiukennetaan ulkomaalaislain muutoksilla. Kansainvälinen suojelu muutetaan luonteeltaan väliaikaiseksi, ja lupien kestoa lyhennetään EU-oikeuden mahdollistamaan minimiin. Jatkossa rikoksiin syyllistyminen ja kansallisen turvallisuuden vaarantaminen johtavat suojeluaseman myöntämättä jättämiseen tai lakkauttamiseen.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Rydman: Helsingin väestökehitys on haitallista – ”Lähiöissä tikittää aikapommi”
Helsingin pormestariksi ensi kevään kuntavaaleissa pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman rohkaisee helsinkiläisäänestäjiä ja toteaa, että kehityssuunta, jossa suomalainen kantaväki on jäämässä vähemmistöksi omilla asuinalueillaan, voidaan vielä pysäyttää ja suunta voidaan kääntää. – Perussuomalaisilla on kaikki edellytykset tavoitella suurimman puolueen paikkaa kuntavaaleissa.
Puheenjohtaja Koskelalla ei ollut laskelmia työllisyystoimiensa tueksi illan A-talkissa: “Mulla ei ole antaa lukua sulle”
Pääministeri Petteri Orpo peräsi eilisessä A-talkissa vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskelalta lukuja kasvutoimiin. Vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetti julkaistaan ensi viikolla, mutta Koskelalla ei ollut vielä antaa lukuja puheidensa tueksi. Suomen talouden tilaa koskevassa puheenjohtajien välisessä keskustelussa olivat paikalla Orpon ja Koskelan lisäksi perussuomalainen valtiovarainministeri Riikka Purra ja SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman.
Antikainen: Suomi irti Ottawan sopimuksesta ja maamiinat takaisin
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mielestä nyt on tullut aika, että Suomi irrottautuu jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta.