Suomen itärajan tilanne on kansainvälisen mielenkiinnon kohde. Itärajan tuntumassa asuva Ilpo Heltimoinen nostaisi rajamaakuntien asiaa esille europarlamentissa.
Perussuomalaisten eurovaaliehdokas Ilpo Heltimoinen asuu itärajan tuntumassa Lappeenrannassa ja tuntee rajamaakuntien tarpeet. Miehellä on vuosien kokemus EU:n päätöksenteosta, sillä hän on toiminut Euroopan alueiden komitean jäsenenä vuodesta 2017.
– Uskon, että laaja ja pitkä kokemukseni luo vahvan pohjan edistää Suomen ja rajamaakuntien etua EU:ssa, varsinkin EU:n itärajaan liittyvissä kysymyksissä. Mottoni on Suomen puolesta aina ja joka päivä, Heltimoinen sanoo.
Hän on Lappeenrannan kaupunginvaltuutettu. Euroopan alueiden komitean pyynnöstä Heltimoinen laatii parhaillaan virallista lausuntoa EU:lle.
– Lausunnon teemana on etsiä uusia keinoja, joilla Euroopan unioni voisi paremmin tukea taloudellisia sokkeja kohdanneita alueita. Erityisesti Itä-Suomi on kärsinyt taloudellisesti Ukrainan sodan seurauksista.
Suomi-kuvaa vahvistettava
Heltimoisen mielestä suomalaisen mepin tärkein tehtävä on ajaa Suomen etua ja edistää toissijaisuusperiaatetta eli päätöksentekoa mahdollisimman lähellä kansalaisia.
– Mikäli minut valitaan europarlamenttiin, ajan paikkaperusteista politiikkaa, joka antaa alueille enemmän mahdollisuuksia toteuttaa Euroopan unionin yhteisiä tavoitteita paikallisesti toimivammilla keinoilla, Heltimoinen lupaa.
Hän haluaa antaa EU:n yksilökohtaisten määräysten sijaan alueille ja kunnille vapaammat kädet keinojen suhteen.
– Jäsenvaltioiden suvereniteettia tulee kunnioittaa, samoin toissijaisuusperiaatetta, eli päätökset pitää aina tehdä niin lähellä kansalaisia kuin mahdollista, Heltimoinen sanoo.
Heltimoisen mukaan Suomi ei kykene edistämään kansallista etuaan parhaalla mahdollisella tavalla. Hänestä Suomen tulisi tehdä enemmän kokonaisvaltaista edunvalvontatyötä yli organisaatiorajojen.
– Asenteen tulisi olla, että ”jokainen Brysselin koneessa tietää Suomen kannan ja kuinka sitä pitää edistää”. Haluaisin maksimoida Suomen vaikutusvallan Brysselissä tiiviimmän yhteistyön keinoin, Heltimoinen linjaa.
Sodan vaikutus huomioitava
EU:n pitää Heltimoisen mielestä ottaa huomioon Kaakkois-Suomen geopoliittinen asema Venäjän naapurina, sillä nykytilanne vaikuttaa Kaakkois-Suomen talouteen.
– Venäjän hyökkäyssodan takia Kaakkois-Suomessa ei voida hyödyntää esimerkiksi tuulienergiaa, raja-alueille aikaisemmin kohdennettuja EU-tukia, raaka-aineiden tuontia Venäjältä, itärajan ylittävää turismia eikä teollisuuden tarvitsemaa kulkureittiä, Saimaan kanavaa, Heltimoinen luettelee.
Heltimoisen mukaan EU:n tulee tunnistaa ja tunnustaa erilaisten taloudellisten sokkien vaikutus kokonaisturvallisuuteen varsinkin itärajalla.
– On luotava uusia tapoja varmistaa itärajan elinvoima eli EU:n ulkoraja. Ilman elinvoimaa heikkenee myös kokonaisturvallisuus, Heltimoinen huomauttaa.
Turvapaikanhaku lähelle lähtömaita
Hänestä EU:n maahanmuuttopolitiikkaa tulisi kehittää niin, että eritysosaajat pääsevät helposti töihin EU-alueen yrityksiin ja turvapaikanhaku viedään niin lähelle lähtömaita kuin mahdollista.
– EU:n tulee olla aktiivinen ja ottaa johtava rooli ihmisoikeussopimusten uudistamiseksi liittyen turvapaikanhakuun. Voimassa olevat ihmisoikeussopimukset on tehty toisenlaiseen maailmaan, eikä niissä tunnisteta muun muassa välineellistettyä turvapaikanhakua, Heltimoinen toteaa.
Mika Rinne