MATTI MATIKAINEN
Eurovaaliehdokas Ilkka Matinpalo: Yksin emme saa muutosta aikaan
Ilkka Matinpalon asemapaikkoina ovat olleet Amsterdam, Hampuri, Hannover, Helsinki, Turku, Jyväskylä ja Ruhrin alue, joka on Saksan teollisuuden kehto: siellä hän oli toimitusjohtajana Ruhr-Zinkissä, joka oli toinen saksalaisista sinkkisulatoista parhaimmillaan noin 400 miljoonan euron liikevaihdolla.
– Halusimme sitä tai emme, EU:n piirissä tehdään erittäin tärkeitä Suomen asioihin vaikuttavia päätöksiä, joihin haluan päästä vaikuttamaan, muun muassa purkamaan yritystoimintaa haittaavaa EU-byrokratiaa ja -päätöksiä, sanoo Matinpalo.
Matinpalo näkee europarlamentaarikoiden roolin eräänlaisina partisaaneina, selustajoukkona, jonka tehtävänä on pitää huolta, että asiat menevät alusta alkaen oikeaan suuntaan. Suomalaiseen poliittiseen kulttuuriin kuuluu, että monista asioista keskustellaan vasta kun ne ovat eduskunnan käsittelyssä, vaikka tosiasiallisesti asioista on päätetty jo paljon aikaisemmin.
– Tämän on muututtava, jotta asioihin voidaan ottaa kantaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, kun niille voidaan vielä tehdä jotain.
EU imuroinut liikaa valtaa ja vastuuta
Yksin emme voi saada muutosta aikaan, vaan perussuomalaisillekin tärkeiden asioiden toteutuminen edellyttää laajamittaista yhteistyötä yli maa- ja puoluerajojen. Yksittäisen mepin muodolliset vaikutusmahdollisuudet ovat tosiasiassa hyvin rajalliset. Vain ne mepit, jotka kykenevät aitoon kansainväiseen yhteistyöhön ja joilla on laaja tietämys siitä miten päätöksiä oikeasti tehdään, voivat oikeasti vaikuttaa asioihin.
– Esimerkiksi Iso-Britannia, Ruotsi ja Tanska on otettava täysillä mukaan ja luotava samanmielisten maiden konsortioita ajamaan muutosta. En hyväksy esimerkiksi edellämainittujen maiden väheksymistä sillä perusteella, että ne vastustavat liittovaltiokehitystä eivätkä kuulu euroalueeseen.
Matinpalo painottaa, että EU:n roolia on kavennettava ja terävöitettävä. Läheisyysperiaate on nostettava kuolleen kirjaimen asemasta pääperiaatteeksi. Kaikki sellaiset päätökset, joita ei perustellusta syystä ole syytä tehdä EU-tasolla, on tehtävä kansallisesti.
– EU:ssa tehdään paljon päätöksiä myös asioista, jotka tulee siirtää globaalin yhteistyön tasolle, kuten ympäristöasiat, joissa Euroopan sisäiset päätökset eivät riitä. Hyvä esimerkki on EU:n epäonnistunut päästökauppa, joka on aiheuttanut lähinnä tärkeiden teollisuudenalojen siirtymisen Euroopan ulkopuolelle, seurauksena vain entistä suuremmat ympäristöhaitat. EU on imuroinut itselleen aivan liikaa valtaa ja vastuuta. Nyt on aika suorittaa tämän osalta uudelleentarkastelu sekä kansalliseen että globaaliin suuntaan.
Aidolle kansainväliselle osaamiselle huutava tarve
Vapaa-ajallaan Ilkka Matinpalo harrastaa musiikkia, urheilua, mökkeilyä ja veneilyä. Hän on myös kiinnostunut poliittisista, sosiaalisista ja kulttuuriasioista. Hänellä on vaimo ja kaksi teini-ikäistä lasta sekä kääpiösnautseri. Vaalikampanjabudjetti on 50 000 euroa.
– Olen kaikkina vuosinani yrityselämässä aina luottanut kasvokkain käytävään vuorovaikutukseen, joten myös vaalityössäni tulee korostumaan kenttätyö. Kansalaisilta saatu palaute EU:hun liittyvissä kysymyksissä luo tärkeimmän pohjan tulevaan europarlamenttityöhön.
Matinpalo haluaa tavoittaa sellaiset äänestäjät, jotka arvostavat hänen kakuntekijäkokemustaan verrattuna monien nykypoliitikkojen yksipuoliseen kakunjakokokemukseen. Äänestäjät, joille ovat tärkeitä Suomen ja Euroopan saaminen takaisin talouskasvu-uralle, yritystoiminnan ymmärtäminen ja työnteon kannustaminen; sekä äänestäjät, jotka toivovat ehdokkaaltaan aitoa kansainvälistä kokemusta, jotta asiat saadaan oikeasti hoidetuksi, eivätkä jää pelkiksi puheiksi.
– Haluan kantaa vastuuta näinä haasteellisina aikoina, jolloin todelliselle kansainvälisyydelle ja yrityselämän osaamiselle on huutava tarve erityisesti myös politiikassa.
MIKA MÄNNISTÖ
FAKTAT – KUKA?
Nimi: Ilkka Matinpalo |
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Viikon suosituimmat
Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe
Helsingin Itäkeskuksen Hansasillalla esillä ollut islamilaisia pukeutumissääntöjä esittelevä kyltti on puhututtanut mediassa ja somessa tällä viikolla. Kyltissä kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa samankaltaisia kylttejä on nähty jo pitkään. Saksassa on tuotu oikeuden eteen myös sharia-poliiseja.
Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin
Euroopan unionin maahanmuuttopolitiikka on liikkeessä ja kääntymässä selvästi tiukempaan suuntaan. Sekä keskeisissä EU-toimielimissä että jäsenvaltioiden hallinnoissa ilmenee tahtotilaa tiukentaa maahanmuuton sääntöjä ja tehostaa laittomasti EU:ssa oleskelevien palautuksia. - Ihmisoikeuksista EU:ssa pidetään jatkossakin kiinni, mutta kenenkään ihmisoikeus ei ole oleskelu laittomasti EU-maissa, perussuomalaisten meppi Sebastian Tynkkynen sanoo.
Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin
Autoilijoiden siirtyminen sähköisiin kulkuvälineisiin tökkii välittömästi, kun tuet loppuvat. Saksassa jopa kolmannes sähköautoaan vaihtaneista on siirtynyt takaisin bensaan tai dieseliin sen jälkeen, kun avustukset hiipuivat. Tavoite fossiilivapaasta uusien autojen kaupasta vuonna 2035 karkaa yhä kauemmaksi.
Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta
Yksi kuluvan viikon kuumimmista puheenaiheista on ollut Helsingin Itäkeskukseen ilmestynyt herättänyt ohjetaulu koskien musliminaisten pukeutumista. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää muistuttaa ohjeistuksesta pöyristynyttä vihreiden puheenjohtajaa Sofia Virtaa siitä, että tapahtunut on seurasta vihreidenkin tukemasta avoimien rajojen maahanmuuttopolitiikasta.
Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin
Ylen toimittajien mieleen ei tullut tarkistaa, miksi Amerikassa on ennenkin kutsuttu Puerto Ricoa roskasaareksi. Rasismi ei liity asiaan, vaan vertaus on sangen kirjaimellinen, koska roskia Puerto Ricossa riittää. Saaren asukkaiden yksi suurimpia ongelmia onkin jäteasemien tilan puute, ja eri arvioiden mukaan kaatopaikkatila saattaa loppua kesken 2–4 vuodessa.
Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”
Kamala Harris on uransa joka käänteessä hyötynyt siitä, että hän on nainen ja kuuluu rodulliseen vähemmistöön. Hän on malliesimerkki siitä, miten paljon positiivinen erityiskohtelu voi edistää vähemmistöjen menestystä. Varapresidenttinä hän oli Bidenin "DEI-rekry", joka lopulta syrjäytti presidentti Bidenin. Nyt hänellä on mahdollisuus nousta maailman mahtavimman maan presidentiksi.
PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille
Perussuomalainen Nuoriso on tyrmistynyt, mutta ei vähääkään yllättynyt islamilaisten pukeutumissääntöjen julistamisesta Itäkeskuksessa. Uutisoidussa julisteessa kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa julisteet ovatkin jo vuosia sitten vaihtuneet islamistisiin “sharia-poliiseihin”, jotka häiriköivät kansalaisia islamilaisten oppien rikkomisesta.
Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta
Tietokirjailija-kouluttaja Katleena Kortesuon uutuuskirja "Tunteet tapissa" kertoo havainnollisesti, kuinka olemme siirtyneet tietopohjaisesta konsensusyhteiskunnasta tunneuskovaisuuden maailmaan, jonka perustukset valettiin 1980- ja 1990-luvuilla. Monelta osin yhteiskuntamme on kuin 13-vuotias teini, joka kokee tunteita vahvasti ja viskoutuu tunnemyrskyn mukana milloin mihinkin suuntaan. Pelkkä tunne on kuitenkin surkea kumppani silloin, jos edessä on vaikea ja kauaskantoinen päätös.
Kun transkiihkoilu tieteen jyräsi: woke-aktivistilääkäri salasi tutkimustulokset, joiden mukaan murrosiän siirtäminen ei paranna nuorten mielenterveyttä
Merkittävänä transoikeuksien puolestapuhujana tunnettu lääkäri myönsi estäneensä julkaisemasta tutkimustuloksia vuosikymmenen takaisesta hankkeesta, jonka tulokset eivät miellyttäneet häntä. Veronmaksajien rahoittaman, 10 miljoonaa dollaria maksaneen hankkeen tarkoituksena oli selvittää murrosikää jarruttavien hoitojen vaikutuksia amerikkalaislapsiin. Tutkimuksesta ei löytynyt näyttöä sille, että murrosiän lykkääminen parantaisi potilaiden mielenterveyttä. New York Timesin haastattelema kohutohtori Johanna Olson-Kennedy uskoo, että lapsille suunnattujen transhoitojen kriitikot saattaisivat hyödyntää tutkimustuloksia poliittisesti. Olson-Kennedyn toimintaa on arvosteltu tieteen vastaiseksi. Kriitikot huomauttavat, että tutkimustulosten panttaaminen estää kansaa saamasta tieteellistä tietoa aiheesta, joka jakaa amerikkalaisten mielipiteitä erittäin jyrkästi.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää