MATTI MATIKAINEN
Eurovaaliehdokas Huhtasaari: EU ei palvele jäsenvaltioitaan, vaan jäsenvaltiot palvelevat paisunutta hallintoa – “On aika kaataa rahanvaihtajien pöytä”
Eurovaaliehdokas Laura Huhtasaari arvioi, että Euroopan kansallismielisten puolueiden hetki on nyt tullut, ja ne nousevat merkittävään asemaan europarlamentissa seuraavalla vaalikaudella.
Eurovaaliehdokas, kansanedustaja ja perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja Laura Huhtasaari arvioi, että näissä vaaleissa nähdään EU:ssa vallan vahtivuoron vaihtuminen, joka alkaa Euroopan parlamentista.
– Eduskuntavaaleissa perussuomalaiset ottivat Suomen takaisin. Näissä vaaleissa otamme Euroopan takaisin, yhdessä muiden kansallismielisten puolueiden kanssa, Huhtasaari sanoo päättäväisesti.
Hän viittaa siihen, että Euroopan parlamenttiin on todennäköisesti muodostumassa laaja kansallismielisten puolueiden ryhmä, johon perussuomalaiset on hakeutumassa mukaan.
Kansallismielisillä puolueilla yhteiset tavoitteet
Tällä hetkellä perussuomalaiset kuuluvat parlamentissa ECR-ryhmään. Uuden ryhmän perustamisesta on kuitenkin käyty etukäteen tunnusteluja Italian sisäministerin Matteo Salvinin johdolla. Myös Huhtasaari tapaa Salvinin lähipäivinä.
Eurooppalaisten kansallismielisten puolueiden välillä on joitakin eroja. Huhtasaari korostaa, että kaikkia yhdistävät kuitenkin samat keskeiset tavoitteet.
– Yhteisiä pyrkimyksiä ovat ainakin haittamaahanmuuton vastustaminen, EU:n budjettivallan kaventaminen, yhteisvastuiden purkaminen ja tavoite kehittää EU:ta itsenäisten kansallisvaltioiden liitoksi.
Aloitevalta lainsäädännöstä EU-parlamentille
Huhtasaari julkaisi äskettäin vaalivideon, joka päättyy lauseeseen ”On aika kaataa rahanvaihtajien pöytä”. Tällä vertauskuvalla viitataan nimenomaan tunkkaiseen EU:n keskushallintoon.
– EU kaipaa puhdistusta. Epädemokraattista keskushallintoa on vähitellen ryhdyttävä purkamaan. Tällä hetkellä tilanne on se, että EU ei palvele jäsenvaltioitaan, vaan jäsenvaltiot palvelevat paisunutta hallintoa, joka ruokkii itse itseään.
Suuri osa Suomen lainsäädännöstä tulee EU:sta. Huhtasaari pitää ongelmallisena tilannetta, jossa EU-parlamentilla ei ole tosiasiallista valtaa tehdä lainsäädäntöaloitteita, vaan tämä oikeus on virkamiesten johtamalla komissiolla.
– EU-parlamentille tulisi siirtää aloitevalta lainsäädäntöasioissa, sillä se on demokraattisesti valittu toimielin, toisin kuin komissio, Huhtasaari sanoo.
EU kulukuurille, turhia virastoja ja hallintoa purettava
Virallisten EU-toimielimien ympärille on kasattu valtava hallinto-organisaatio, johon kuuluu useita erillisiä yksiköitä ja virastoja, joista moni ei ole koskaan kuullutkaan. Huhtasaari haluaakin EU:n kulukuurille ja viittaa EU:n paisuneisiin kustannuksiin jäsenvaltioille.
– Lopetetaan tulonsiirtounioni ja ajetaan samalla alas turhia virastoja ja hallintoa. Kun Ison-Britannian ero unionista toteutuu, vastaavasti Euroopan parlamentin kokoa tulisi pienentää.
EU:ssa keskeiseksi tavoitteeksi on nostettu ilmastonmuutoksen torjuminen. Huhtasaari on kuitenkin huolissaan kunnianhimoisten ilmastotavoitteiden seurauksista.
– Ilmastotoimilla tulisi olla jäsenvaltioiden kansalaisten tuki. Ilmastovouhotus ei saa johtaa siihen, että Suomen maataloutta ajetaan ahtaalle, jolloin samalla kansallinen huoltovarmuus heikentyy. On huomattava, että ilmastotekoja voidaan tehdä myös paikallisesti, suosimalla lähiruokaa ja käyttämällä lähienergiaa.
– EU:lla olisi myös mahdollisuus ajaa WTO:ssa (Maailman kauppajärjestö) tuotekohtaisia hiilitulleja unionin ulkopuoliselle tuonnille, jolloin samalla ohjattaisiin suurimpia saastuttajia ottamaan kestävästi ympäristö huomioon toiminnassaan, Huhtasaari sanoo.
Asioille voi aina tehdä jotain – myös EU:ssa
EU perustettiin aikoinaan palvelemaan eurooppalaisten valtioiden yhteistyötä, helpottamaan kaupankäyntiä ja samalla ylläpitämään rauhaa. Vuosikymmenien aikana EU on vähitellen kehittynyt liittovaltioksi, ja tätä kehitystä perussuomalaiset haluaa olla mukana purkamassa Euroopan parlamentissa.
Huhtasaari sanoo, että rauhan ylläpitäminen ja sisämarkkinat eivät vaadi poliittista tulonsiirtounionia.
– Pidemmällä aikavälillä tavoitteena on Suomen itsenäisyyden palauttaminen. Isojen muutosten tekeminen saattaa näyttää vaikealta, mutta kuten Brexit on osoittanut, asioille voi aina tehdä jotain. Lähtekäämme siis hakemaan EU:sta itsenäisyyttä takaisin.
Britannian EU-ero on kuitenkin osoittanut, että unionista eroaminen on tehty hyvin vaikeaksi, jopa Britannialle, joka on kuitenkin suurvalta ja sotilasmahti.
– Suomen eroaminen EU:sta ei ole tällä hetkellä realistinen vaihtoehto. Jos tähän mentäisiin, EU:n kostotoimet iskisivät voimakkaasti Suomeen. Tämän vuoksi juuri nyt kannattaa pyrkiä muuttamaan EU:ta sen sisältä. Se voidaan tehdä vähitellen, ensin EU-parlamentista jotta on mahdollista saada aikaan positiivinen kierre. Pidemmän aikavälin tavoite on kuitenkin Fixit.
Maahanmuutosta tulossa EU:n kohtalonkysymys
Ison-Britannian EU-eron taustalla vaikutti suuresti Britannian kansalaisten kyllästyminen maahanmuuttoon ja vapaaseen liikkuvuuteen. Huhtasaari näkee, että maahanmuutosta on tulossa kohtalonkysymys, joka ratkaisee EU:n tulevaisuuden.
– Pysyykö Eurooppa jatkossa kristillisen perinnön ja valistuksen Eurooppana vai ottaako islam täällä vallan? EU voisi ja sen pitäisikin tarjota tukea jäsenvaltioilleen kansallisvaltioiden suojelemiseksi. Aivan ensimmäiseksi EU:n pitäisi saada oma ulkorajavalvontansa kuntoon. EU:n ei pidä missään tapauksessa ryhtyä päättämään maahanmuutosta jäsenvaltioidensa puolesta, Huhtasaari sanoo.
Hän viittaa maahanmuuton aiheuttamiin ongelmiin ja laajentuneeseen turvallisuusuhkaan erityisesti Ruotsissa ja Ranskassa.
– Olen pessimisti, joten ajattelen että Ruotsia ei voi ehkä enää pelastaa. Euroopan mittakaavassa huonoa kehitystä voi kuitenkin hidastaa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- turvallisuusuhat keskushallinto yhteisvastuut liittovaltiokehitys kansallismieliset puolueet Tulonsiirtounioni vapaa liikkuvuus haittamaahanmuutto Ilmastonmuutos Rajavalvonta Brexit Iso-Britannia Suomi Ranska Ruotsi Talouspolitiikka Laura Huhtasaari perussuomalaiset Eurovaalit Maatalous EU
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen
Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe
Helsingin Itäkeskuksen Hansasillalla esillä ollut islamilaisia pukeutumissääntöjä esittelevä kyltti on puhututtanut mediassa ja somessa tällä viikolla. Kyltissä kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa samankaltaisia kylttejä on nähty jo pitkään. Saksassa on tuotu oikeuden eteen myös sharia-poliiseja.
Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin
Euroopan unionin maahanmuuttopolitiikka on liikkeessä ja kääntymässä selvästi tiukempaan suuntaan. Sekä keskeisissä EU-toimielimissä että jäsenvaltioiden hallinnoissa ilmenee tahtotilaa tiukentaa maahanmuuton sääntöjä ja tehostaa laittomasti EU:ssa oleskelevien palautuksia. - Ihmisoikeuksista EU:ssa pidetään jatkossakin kiinni, mutta kenenkään ihmisoikeus ei ole oleskelu laittomasti EU-maissa, perussuomalaisten meppi Sebastian Tynkkynen sanoo.
Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin
Autoilijoiden siirtyminen sähköisiin kulkuvälineisiin tökkii välittömästi, kun tuet loppuvat. Saksassa jopa kolmannes sähköautoaan vaihtaneista on siirtynyt takaisin bensaan tai dieseliin sen jälkeen, kun avustukset hiipuivat. Tavoite fossiilivapaasta uusien autojen kaupasta vuonna 2035 karkaa yhä kauemmaksi.
Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”
Kamala Harris on uransa joka käänteessä hyötynyt siitä, että hän on nainen ja kuuluu rodulliseen vähemmistöön. Hän on malliesimerkki siitä, miten paljon positiivinen erityiskohtelu voi edistää vähemmistöjen menestystä. Varapresidenttinä hän oli Bidenin "DEI-rekry", joka lopulta syrjäytti presidentti Bidenin. Nyt hänellä on mahdollisuus nousta maailman mahtavimman maan presidentiksi.
Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin
Ylen toimittajien mieleen ei tullut tarkistaa, miksi Amerikassa on ennenkin kutsuttu Puerto Ricoa roskasaareksi. Rasismi ei liity asiaan, vaan vertaus on sangen kirjaimellinen, koska roskia Puerto Ricossa riittää. Saaren asukkaiden yksi suurimpia ongelmia onkin jäteasemien tilan puute, ja eri arvioiden mukaan kaatopaikkatila saattaa loppua kesken 2–4 vuodessa.
Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta
Yksi kuluvan viikon kuumimmista puheenaiheista on ollut Helsingin Itäkeskukseen ilmestynyt herättänyt ohjetaulu koskien musliminaisten pukeutumista. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää muistuttaa ohjeistuksesta pöyristynyttä vihreiden puheenjohtajaa Sofia Virtaa siitä, että tapahtunut on seurasta vihreidenkin tukemasta avoimien rajojen maahanmuuttopolitiikasta.
PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille
Perussuomalainen Nuoriso on tyrmistynyt, mutta ei vähääkään yllättynyt islamilaisten pukeutumissääntöjen julistamisesta Itäkeskuksessa. Uutisoidussa julisteessa kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa julisteet ovatkin jo vuosia sitten vaihtuneet islamistisiin “sharia-poliiseihin”, jotka häiriköivät kansalaisia islamilaisten oppien rikkomisesta.
SVT nauhoitti salaa Malmössä imaamin perjantairukouksen, jossa ylistettiin Hizbollahin johtaja Nasrallahia
Ruotsin yleisradioyhtiön uutistoimitus SVT Nyheter oli tekemässä tutkivaa journalismia, kun imaami Sami Al-Tameemi ylisti Hizbollahin edesmennyttä johtajaa Hassan Nasrallahia perjantairukouksessa Libanonin kulttuuriyhdistyksessä Malmössä. Hän kutsui Nasrallahia marttyyriksi. SVT nauhoitti tilaisuuden. Tämä oli SVT:n toinen käynti yhdistyksen tiloissa.
Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta
Tietokirjailija-kouluttaja Katleena Kortesuon uutuuskirja "Tunteet tapissa" kertoo havainnollisesti, kuinka olemme siirtyneet tietopohjaisesta konsensusyhteiskunnasta tunneuskovaisuuden maailmaan, jonka perustukset valettiin 1980- ja 1990-luvuilla. Monelta osin yhteiskuntamme on kuin 13-vuotias teini, joka kokee tunteita vahvasti ja viskoutuu tunnemyrskyn mukana milloin mihinkin suuntaan. Pelkkä tunne on kuitenkin surkea kumppani silloin, jos edessä on vaikea ja kauaskantoinen päätös.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää