MATTI MATIKAINEN
Eurovaaliehdokas Huhtasaari: EU ei palvele jäsenvaltioitaan, vaan jäsenvaltiot palvelevat paisunutta hallintoa – “On aika kaataa rahanvaihtajien pöytä”
Eurovaaliehdokas Laura Huhtasaari arvioi, että Euroopan kansallismielisten puolueiden hetki on nyt tullut, ja ne nousevat merkittävään asemaan europarlamentissa seuraavalla vaalikaudella.
Eurovaaliehdokas, kansanedustaja ja perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja Laura Huhtasaari arvioi, että näissä vaaleissa nähdään EU:ssa vallan vahtivuoron vaihtuminen, joka alkaa Euroopan parlamentista.
– Eduskuntavaaleissa perussuomalaiset ottivat Suomen takaisin. Näissä vaaleissa otamme Euroopan takaisin, yhdessä muiden kansallismielisten puolueiden kanssa, Huhtasaari sanoo päättäväisesti.
Hän viittaa siihen, että Euroopan parlamenttiin on todennäköisesti muodostumassa laaja kansallismielisten puolueiden ryhmä, johon perussuomalaiset on hakeutumassa mukaan.
Kansallismielisillä puolueilla yhteiset tavoitteet
Tällä hetkellä perussuomalaiset kuuluvat parlamentissa ECR-ryhmään. Uuden ryhmän perustamisesta on kuitenkin käyty etukäteen tunnusteluja Italian sisäministerin Matteo Salvinin johdolla. Myös Huhtasaari tapaa Salvinin lähipäivinä.
Eurooppalaisten kansallismielisten puolueiden välillä on joitakin eroja. Huhtasaari korostaa, että kaikkia yhdistävät kuitenkin samat keskeiset tavoitteet.
– Yhteisiä pyrkimyksiä ovat ainakin haittamaahanmuuton vastustaminen, EU:n budjettivallan kaventaminen, yhteisvastuiden purkaminen ja tavoite kehittää EU:ta itsenäisten kansallisvaltioiden liitoksi.
Aloitevalta lainsäädännöstä EU-parlamentille
Huhtasaari julkaisi äskettäin vaalivideon, joka päättyy lauseeseen ”On aika kaataa rahanvaihtajien pöytä”. Tällä vertauskuvalla viitataan nimenomaan tunkkaiseen EU:n keskushallintoon.
– EU kaipaa puhdistusta. Epädemokraattista keskushallintoa on vähitellen ryhdyttävä purkamaan. Tällä hetkellä tilanne on se, että EU ei palvele jäsenvaltioitaan, vaan jäsenvaltiot palvelevat paisunutta hallintoa, joka ruokkii itse itseään.
Suuri osa Suomen lainsäädännöstä tulee EU:sta. Huhtasaari pitää ongelmallisena tilannetta, jossa EU-parlamentilla ei ole tosiasiallista valtaa tehdä lainsäädäntöaloitteita, vaan tämä oikeus on virkamiesten johtamalla komissiolla.
– EU-parlamentille tulisi siirtää aloitevalta lainsäädäntöasioissa, sillä se on demokraattisesti valittu toimielin, toisin kuin komissio, Huhtasaari sanoo.
EU kulukuurille, turhia virastoja ja hallintoa purettava
Virallisten EU-toimielimien ympärille on kasattu valtava hallinto-organisaatio, johon kuuluu useita erillisiä yksiköitä ja virastoja, joista moni ei ole koskaan kuullutkaan. Huhtasaari haluaakin EU:n kulukuurille ja viittaa EU:n paisuneisiin kustannuksiin jäsenvaltioille.
– Lopetetaan tulonsiirtounioni ja ajetaan samalla alas turhia virastoja ja hallintoa. Kun Ison-Britannian ero unionista toteutuu, vastaavasti Euroopan parlamentin kokoa tulisi pienentää.
EU:ssa keskeiseksi tavoitteeksi on nostettu ilmastonmuutoksen torjuminen. Huhtasaari on kuitenkin huolissaan kunnianhimoisten ilmastotavoitteiden seurauksista.
– Ilmastotoimilla tulisi olla jäsenvaltioiden kansalaisten tuki. Ilmastovouhotus ei saa johtaa siihen, että Suomen maataloutta ajetaan ahtaalle, jolloin samalla kansallinen huoltovarmuus heikentyy. On huomattava, että ilmastotekoja voidaan tehdä myös paikallisesti, suosimalla lähiruokaa ja käyttämällä lähienergiaa.
– EU:lla olisi myös mahdollisuus ajaa WTO:ssa (Maailman kauppajärjestö) tuotekohtaisia hiilitulleja unionin ulkopuoliselle tuonnille, jolloin samalla ohjattaisiin suurimpia saastuttajia ottamaan kestävästi ympäristö huomioon toiminnassaan, Huhtasaari sanoo.
Asioille voi aina tehdä jotain – myös EU:ssa
EU perustettiin aikoinaan palvelemaan eurooppalaisten valtioiden yhteistyötä, helpottamaan kaupankäyntiä ja samalla ylläpitämään rauhaa. Vuosikymmenien aikana EU on vähitellen kehittynyt liittovaltioksi, ja tätä kehitystä perussuomalaiset haluaa olla mukana purkamassa Euroopan parlamentissa.
Huhtasaari sanoo, että rauhan ylläpitäminen ja sisämarkkinat eivät vaadi poliittista tulonsiirtounionia.
– Pidemmällä aikavälillä tavoitteena on Suomen itsenäisyyden palauttaminen. Isojen muutosten tekeminen saattaa näyttää vaikealta, mutta kuten Brexit on osoittanut, asioille voi aina tehdä jotain. Lähtekäämme siis hakemaan EU:sta itsenäisyyttä takaisin.
Britannian EU-ero on kuitenkin osoittanut, että unionista eroaminen on tehty hyvin vaikeaksi, jopa Britannialle, joka on kuitenkin suurvalta ja sotilasmahti.
– Suomen eroaminen EU:sta ei ole tällä hetkellä realistinen vaihtoehto. Jos tähän mentäisiin, EU:n kostotoimet iskisivät voimakkaasti Suomeen. Tämän vuoksi juuri nyt kannattaa pyrkiä muuttamaan EU:ta sen sisältä. Se voidaan tehdä vähitellen, ensin EU-parlamentista jotta on mahdollista saada aikaan positiivinen kierre. Pidemmän aikavälin tavoite on kuitenkin Fixit.
Maahanmuutosta tulossa EU:n kohtalonkysymys
Ison-Britannian EU-eron taustalla vaikutti suuresti Britannian kansalaisten kyllästyminen maahanmuuttoon ja vapaaseen liikkuvuuteen. Huhtasaari näkee, että maahanmuutosta on tulossa kohtalonkysymys, joka ratkaisee EU:n tulevaisuuden.
– Pysyykö Eurooppa jatkossa kristillisen perinnön ja valistuksen Eurooppana vai ottaako islam täällä vallan? EU voisi ja sen pitäisikin tarjota tukea jäsenvaltioilleen kansallisvaltioiden suojelemiseksi. Aivan ensimmäiseksi EU:n pitäisi saada oma ulkorajavalvontansa kuntoon. EU:n ei pidä missään tapauksessa ryhtyä päättämään maahanmuutosta jäsenvaltioidensa puolesta, Huhtasaari sanoo.
Hän viittaa maahanmuuton aiheuttamiin ongelmiin ja laajentuneeseen turvallisuusuhkaan erityisesti Ruotsissa ja Ranskassa.
– Olen pessimisti, joten ajattelen että Ruotsia ei voi ehkä enää pelastaa. Euroopan mittakaavassa huonoa kehitystä voi kuitenkin hidastaa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- turvallisuusuhat keskushallinto yhteisvastuut liittovaltiokehitys kansallismieliset puolueet Tulonsiirtounioni vapaa liikkuvuus haittamaahanmuutto Ilmastonmuutos Rajavalvonta Brexit Iso-Britannia Suomi Ranska Ruotsi Talouspolitiikka Laura Huhtasaari perussuomalaiset Eurovaalit Maatalous EU
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Huuhaa-kyselytutkimukset hakkaavat viattomia äijiä
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Rydman: Helsingistä tehtävä jälleen turvallinen – ”On luovuttava politiikasta, joka karkottaa pääkaupungista hyvät veronmaksajat ja täyttää sen väkivaltaisilla jengeillä ja islamistisaarnaajilla”
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Päivän pointti: Trump valitsi ministeriksi huippuyliopistosta valmistuneen sotaveteraanin – valtamedia ja vasemmistomeppi veivasivat tittelin tv-juontajaksi
Yhdysvaltain presidentiksi valitun Donald Trumpin tuoreet henkilövalinnat tulevaan hallintoonsa aiheuttavat ahdistusta mediassa ja Trumpin politiikan vastustajissa. Reaktiot ovat samankaltaisia Atlantin valtameren molemmilla puolilla.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Hälyttävä tutkimustulos: kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
Uusimmat
Antikainen: Suomi irti Ottawan sopimuksesta ja maamiinat takaisin
Jaana Strandman: Hallitus vahvistaa lasten oikeuksia
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää