Jussi Nukari Lehtikuva
Financial Timesin kuunnelmassa Gideon Rachman haastattelee lehden Brysselin kirjeenvaihtajaa Peter Spiegeliä ja Euroopan asioiden toimittajaa Tony Barberia tulevista europarlamenttivaaleista ja euroskeptisten puolueiden vaalivoitosta. Europäättäjät ovat varotelleet toistuvilla kauhukuvilla eurokriittisten puolueiden hajottavan Euroopan. Spiegel ja Barber näkevät asian toisin. Heidän mielestään eurokriittisten nousun myötä politiikka palaa politiikkaan.
Barber kertoo, että perinteisistä valtaryhmistä ei tahdo löytää minkäänlaista linjaeroa. Erityisesti euromaiden osalta linjat ovat likimain identtiset. Kaikki uskovat koherenttiin, tiiviisti intergroituun EU:iin. Tällainen voi vieraannuttaa kansalaiset, koska vanhoilla ryhmillä ei ole juurikaan näkemyseroja talous- tai työmarkkinapolitiikassa.
Spiegel kertoo, että vanhat valtaryhmät säilyttävät silti valta-asemansa suuristakin paikkamenetyksistä huolimatta. Mielenkiinto kohdistuu siihen, mitä eurokriittisten puolueiden kotimaissa tapahtuu. Hän mainitsee kolme maata, joissa on ollut EU-kriittinen puolue jo pidempään. Nämä maat ovat Suomi, Hollanti ja Iso-Britannia.
“Perinteisistä valtaryhmistä ei tahdo löytää minkäänlaista linjaeroa. Kaikki uskovat koherenttiin, tiiviisti intergroituun EU:iin.”
Spiegel mainitsee esimerkkeinä, miten Iso-Britannian pääministeri David Cameron kertoi aikanaan, ettei Eurooppaa saisi hutkia. Mutta hän on joutunut myöntymään nyt kansanäänestykseen kuulumisesta koko EU:in vain siksi, että EU-kriittinen Ukip on noussut yhä vahvemmaksi puolueeksi. Hollannin pääministeri Mark Rutte julkaisi Hollannin Vapauspuolueen pelossa 54 kohdan listan asioista, joissa päätäntävalta tulee olla kansallisella tasolla. Spiegelin mukaan Suomessa Perussuomalaisten menestys johti lopulta siihen, että pääministeri Jyrki Katainen päätti jättää tehtävänsä.
Spiegel muistuttaa, että jos eurokriittisten puolueiden olemassaolo saa tällaista aikaan jäsenmaissa niin mitä tapahtuukaan, kun eurokriittisten voimat leviävät, kuten nyt ne ovat leviämässä Ranskaan ja Italiaan. Suurien jäsenmaiden myötä eurokriittiset saavat myös parempaa näkyvyyttä.
Spiegel muistuttaa, että Kreikan osalta vasemmistopuolue Syrizan nousu europarlamenttivaaleissa voi luoda lisää paineita maan hallitukselle, jonka enemmistö on hyvin niukka.
Henri Myllyniemi
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Suomessa murehditaan lehmien pieruja ja porojen röyhtäyksiä, jotka ilmastoaktivistien mukaan tuhoavat koko maailman ilmaston. Samaan aikaan Intiassa juhlitaan sitä, että maa tuottaa enemmän hiiltä kuin koskaan. Intialaiset iloitsevat, koska edullinen fossiilinen polttoaine tarkoittaa heille halpaa energiaa, talouskasvua ja omavaraisuutta.
Vaikuttaisi itsestäänselvyydeltä, että suomalainen puolustusteollisuus toivoo työvoimaa, joiden lojaliteeteista voidaan kohtuullisella varmuudella mennä takuuseen. Yhtä lailla vaikuttaa itsestäänselvältä, etteivät Suomeen saapuvat venäläiset sattuneesta syystä ole puolustusvoimien ykkösrekryjä. Asian ääneensanominen aiheutti kuitenkin Hämeenlinnan valtuustossa melkoisen demariäläkän.
EVA:n juuri julkaistu syksyn 2024 arvo- ja asennetutkimus paljastaa, että jopa 40 prosenttia suomalaisista katsoo Yleisradion uutisoinnin oleva vasemmalle kallellaan. Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu kysyi viime viikolla samasta asiasta Yleisradion toimitusjohtajalta Merja Ylä-Anttilalta, joka tuolloin katsoi, että kysymykseen vastaaminen on hankalaa.
Vihreät lähtee kunta- ja aluevaaleihin ylimielisessä woke-asennossa, eli puolue solvaa nyt äänestäjiä rasisteiksi. Kaksisuuntaisesta keskustelusta kieltäytyneen puolueen arvioidaan jo olevan kriisitilassa.
Europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen (ps.) oudoksuu oikeuden langettamaa kieltoa, joka estää Marine Le Penin osallistumisen Ranskan presidentinvaaleihin 2027. Le Pen menetti vaalikelpoisuutensa EU-varoihin liittyvien epäselvyyksien takia. EU-avustajien palkkaamiseen tarkoitettuja varoja oli tuomioistuimen mukaan käytetty Le Penin puolueen toimintaan, mikä on kiellettyä. Samalla Tynkkynen huomauttaa, että europarlamentaarikko Li Andersson järjesti alkuvuonna Suomessa festivaalin, jonka rahoitukseen hän käytti mepin viestintäavustustaan.
Helsinkiläinen Mika Merano herättelee kunta- ja aluevaalien alla keskustelua verovarojen käyttökohteista ja rahankäytön avoimuudesta. Monissa kunnissa verovaroja törsätään hankkeisiin, joilla ei ole mitään yhteyttä kunnan asukkaiden palveluihin ja hyvinvointiin. Merano painottaa, että kuntien tehtävä ei voi olla toimia hyvesignaloivana runsaudensarvena. - Lähtökohtaisesti on aina ajateltava, että jokaisen veroeuron tulee tavalla tai toisella tulla suoraan takaisin sen maksajalle.
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra sai kunnian avata puolustusteollisuusyhtiö Saab Finlandin uuden tuotantolaitoksen Tampereella.
Tuhannet palestiinalaiset osoittivat tiistaina mieltään Gazassa Hamasin terroristeja vastaan Pohjois-Gazassa Beit Lahian kaduilla. Mielenosoittajat vaativat sodan lopettamista ja israelilaisten panttivankien vapauttamista.
Saksan armeijan komentajan mukaan Saksaan ja Eurooppaan kohdistuu todellinen sotilaallinen uhka. Venäjä olisi hyökkäyskykyinen saksalaisarvioiden mukaan vuonna 2029. Saksa aikoo panostaa puolustukseensa jopa yli 1 000 miljardia euroa ja laskee kuluja myös siltä varalta, jos USA jättää puolustusliiton.
Keskiviikkona eduskunnassa käsiteltiin kansalaisaloitetta, jossa vaaditaan ympäristöjärjestö Elokapinan lakkauttamista sekä sitä rahoittavan Elonvaalijat ry:n toiminnan kieltämistä. Kansalaisaloitteessa esitetään myös, että tuomioistuin määrittelisi Elokapinan rikollisryhmäksi. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen antoi aloitteelle vahvan tukensa ja korosti puheenvuoroissaan Elokapinan aiheuttamaa haittaa suomalaiselle yhteiskunnalle.
