Jussi Nukari Lehtikuva
Financial Timesin kuunnelmassa Gideon Rachman haastattelee lehden Brysselin kirjeenvaihtajaa Peter Spiegeliä ja Euroopan asioiden toimittajaa Tony Barberia tulevista europarlamenttivaaleista ja euroskeptisten puolueiden vaalivoitosta. Europäättäjät ovat varotelleet toistuvilla kauhukuvilla eurokriittisten puolueiden hajottavan Euroopan. Spiegel ja Barber näkevät asian toisin. Heidän mielestään eurokriittisten nousun myötä politiikka palaa politiikkaan.
Barber kertoo, että perinteisistä valtaryhmistä ei tahdo löytää minkäänlaista linjaeroa. Erityisesti euromaiden osalta linjat ovat likimain identtiset. Kaikki uskovat koherenttiin, tiiviisti intergroituun EU:iin. Tällainen voi vieraannuttaa kansalaiset, koska vanhoilla ryhmillä ei ole juurikaan näkemyseroja talous- tai työmarkkinapolitiikassa.
Spiegel kertoo, että vanhat valtaryhmät säilyttävät silti valta-asemansa suuristakin paikkamenetyksistä huolimatta. Mielenkiinto kohdistuu siihen, mitä eurokriittisten puolueiden kotimaissa tapahtuu. Hän mainitsee kolme maata, joissa on ollut EU-kriittinen puolue jo pidempään. Nämä maat ovat Suomi, Hollanti ja Iso-Britannia.
“Perinteisistä valtaryhmistä ei tahdo löytää minkäänlaista linjaeroa. Kaikki uskovat koherenttiin, tiiviisti intergroituun EU:iin.”
Spiegel mainitsee esimerkkeinä, miten Iso-Britannian pääministeri David Cameron kertoi aikanaan, ettei Eurooppaa saisi hutkia. Mutta hän on joutunut myöntymään nyt kansanäänestykseen kuulumisesta koko EU:in vain siksi, että EU-kriittinen Ukip on noussut yhä vahvemmaksi puolueeksi. Hollannin pääministeri Mark Rutte julkaisi Hollannin Vapauspuolueen pelossa 54 kohdan listan asioista, joissa päätäntävalta tulee olla kansallisella tasolla. Spiegelin mukaan Suomessa Perussuomalaisten menestys johti lopulta siihen, että pääministeri Jyrki Katainen päätti jättää tehtävänsä.
Spiegel muistuttaa, että jos eurokriittisten puolueiden olemassaolo saa tällaista aikaan jäsenmaissa niin mitä tapahtuukaan, kun eurokriittisten voimat leviävät, kuten nyt ne ovat leviämässä Ranskaan ja Italiaan. Suurien jäsenmaiden myötä eurokriittiset saavat myös parempaa näkyvyyttä.
Spiegel muistuttaa, että Kreikan osalta vasemmistopuolue Syrizan nousu europarlamenttivaaleissa voi luoda lisää paineita maan hallitukselle, jonka enemmistö on hyvin niukka.
Henri Myllyniemi
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Jokaisella somalialaisella on kotimaa. Kaikki voivat palata takaisin. Se ei ole mikään ongelma, vakuutti Somalian presidentti Hassan Sheikh Mohamud Berliinissä liittokanslerinvirastossa pidetyssä tiedotustilaisuudessa.
Europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen (ps.) moittii Portugalille syydettyjä kohtuuttomia etuja.
Liian monta kantaväestöltä kalskahtavaa etunimeä yhdessä luokassa sai aikaan kalabaliikin ruotsalaiskoulussa. Vieraskieliset vanhemmat syyttivät koulua etnisestä diskriminoinnista ja valittivat viranomaisille. Härkäsestä tuli kuitenkin taas kerran kärpänen ja segregaatiokehitys Ruotsin kouluissa jatkuu.
Puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra otti lauantaisessa puoluevaltuustopuheessaan esille myös naisten oikeudet.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen kritisoi jälleen Koneen Säätiön erikoisia rahoituspäätöksiä. Koneen Säätiön sponsoroiman Elokapinan töhrimät eduskunnan pylväät saatiin vasta puhdistettua, kun heti perään saatiin kuulla uutisia toisesta säätiön sponsoroimasta "taideprojektista", jossa itseään mediataiteilijaksi tituleeraava opettaja näytti Aalto-yliopiston opiskelijoille omaa pornofilmiään. Koneen Säätiö sponsoroi projektia 76 000 euron suuruisella apurahalla.
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra avasi perussuomalaisten puoluevaltuuston kokouksen lauantaiaamuna Helsingissä. Puheessaan Purra keskittyi ennen muuta talouteen, maahanmuuttoon ja arvoihin politiikan takana.
Tavalla tai toisella jalkansa hyvinvointivaltion oven väliin saanut ei kernaasti palaa kotiseutunsa kurjuuteen. Tavallinen syy maassa piileskelyyn on turvapaikkahakemuksen hylkääminen. Ruotsissa laittomia maassa oleskelijoita on sadoin tuhansin ja nyt heidät halutaan päivänvaloon ynnä ulos maasta. Punavihreä oppositio ja vihreät vastustavat.
Quillette-lehden perustaja Claire Lehmann tarkastelee Trumpin voittoa päivänpoliittisten kysymysten sijaan kulttuuri-ilmiönä – erityisesti nuorten miesten parissa orastavan asenneilmapiirin kautta. Vaikka kuluneen vuoden aikana eri medioissa on käsitelty nuorten miesten oikeistolaistumista, taustalla on muutakin kuin poliittisten kantojen jyrkentymistä.
Valtiovarainministerinä puheenjohtaja Riikka Purra nosti puoluevaltuustopuheessaan totta kai esille valtiontalouden, mahdollisen talouskasvun ja hyvinvointivaltion tulevaisuuden.
Lue lisää
