Euroryhmä – euromaiden valtiovarainministerit – kokoontuu tänään ylimääräiseen hätäkokoukseen pohtimaan Kreikan tilannetta. Alkuasetelmat ovat vähintäänkin sekavanoloiset, sillä joka suunnalta tulee hieman toisistaan poikkeavaa tietoa.
Tiistaina vietettiin vuorostaan markkinahurmospäivää, sillä markkinoilla odotettiin EU:n olevan alustavasti valmis tekemään Kreikan kanssa muutaman kuukauden mittaisen rahoitusohjelman. Tämän odotettiin edelleen johtavan uuteen pidempiaikaiseen Kreikka-ohjelmaan.
Mutta Saksan valtiovarainministeri Wolfgang Schäuble ei ole suostumassa uuteen ohjelmaan.
Kreikan parlamentti kokoontui äänestämään hallituksen luottamuksesta sen talousohjelmaan. Hallitus sai luottamuksen odotetusti luvuin 162-137.
Kreikan valtiovarainministeri Gianis Varoufakis kertoi Kreikan parlamentille, ettei Kreikka väen vängällä hae yhteenottoa muiden euromaiden kanssa. Hän totesi, ettei yhteenotolta voida silti välttyä.
– Jos yhteenottoa ei edes harkitse, niin silloin ei ole myöskään neuvottelemassa, Varoufakis totesi parlamentille.
Pääministeri Aleksis Tsipras oli myös valmiina törmäykseen euromaiden kesken. Hänen mukaansa Troikka-ohjelma on haudattu. Troikalla tarkoitetaan Euroopan komissiota, Euroopan keskuspankkia ja Kansainvälistä valuuttarahastoa.
– Voisimme yhtä hyvin pyytää Troikan täyttämään ministeriaition ja parlamentin, Tsipras sanoi.
Kreikan suurimman oppositiopuolueen Uuden demokratian puheenjohtaja Antonis Samaras puolestaan haluaisi välttää yhteenoton. Maan hallituksen ja muiden euromaiden – erityisesti Saksan – näkemykset ovat kuitenkin niin kaukana toisistaan, ettei yhteenotolta voitane välttyä.
Kreikan puolustusministeri Panos Kammenos kertoi, että mikäli Saksa pysyy tiukasti kannassaan niin Kreikka hakee siltarahoitusta muualta. Hän kertoi tämän olevan vaihtoehtoinen suunnitelma B.
Kammenoksen mukaan rahoitus voisi hyvässä tapauksessa tulla Yhdysvalloilta. Muina vaihtoehtoina hän mainitsi Venäjän ja Kiinan, sekä mahdollisesti muita maita.
Venäjältä tuleva rahoitus tunkisi kovaa kiilaa EU:n, Venäjän ja jopa puolustusliitto Naton väliin, brittilehti Telegraph kirjoittaa.
Yhdysvallat on kehottanut euromaita sopimaan Kreikan kanssa rahoituksesta. Saksa on ärtynyt Yhdysvaltain väliintulosta.
Lopullinen ehdotus pitäisi saada sorvattua helmikuun 16. päivään mennessä, jotta euromaiden parlamentit ehtisivät hyväksyä päätöksen Kreikan rahoituksesta helmikuun loppuun mennessä. Kreikkaa uhkaa vararikko, mikäli rahoitusmallista ei päästä sopuun.
Henri Myllyniemi
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen (ps.) moittii Portugalille syydettyjä kohtuuttomia etuja.
Liian monta kantaväestöltä kalskahtavaa etunimeä yhdessä luokassa sai aikaan kalabaliikin ruotsalaiskoulussa. Vieraskieliset vanhemmat syyttivät koulua etnisestä diskriminoinnista ja valittivat viranomaisille. Härkäsestä tuli kuitenkin taas kerran kärpänen ja segregaatiokehitys Ruotsin kouluissa jatkuu.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen kritisoi jälleen Koneen Säätiön erikoisia rahoituspäätöksiä. Koneen Säätiön sponsoroiman Elokapinan töhrimät eduskunnan pylväät saatiin vasta puhdistettua, kun heti perään saatiin kuulla uutisia toisesta säätiön sponsoroimasta "taideprojektista", jossa itseään mediataiteilijaksi tituleeraava opettaja näytti Aalto-yliopiston opiskelijoille omaa pornofilmiään. Koneen Säätiö sponsoroi projektia 76 000 euron suuruisella apurahalla.
Tavalla tai toisella jalkansa hyvinvointivaltion oven väliin saanut ei kernaasti palaa kotiseutunsa kurjuuteen. Tavallinen syy maassa piileskelyyn on turvapaikkahakemuksen hylkääminen. Ruotsissa laittomia maassa oleskelijoita on sadoin tuhansin ja nyt heidät halutaan päivänvaloon ynnä ulos maasta. Punavihreä oppositio ja vihreät vastustavat.
Quillette-lehden perustaja Claire Lehmann tarkastelee Trumpin voittoa päivänpoliittisten kysymysten sijaan kulttuuri-ilmiönä – erityisesti nuorten miesten parissa orastavan asenneilmapiirin kautta. Vaikka kuluneen vuoden aikana eri medioissa on käsitelty nuorten miesten oikeistolaistumista, taustalla on muutakin kuin poliittisten kantojen jyrkentymistä.
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Johtavat brittiläiset poliitikot ovat esittäneet voimakasta kritiikkiä poliisille, joka tutkii Telegraph-lehden toimittajan sosiaalisen median julkaisua. Essexin poliisi ilmestyi viime sunnuntaina palkitun toimittaja Allison Pearsonin ovelle ja kertoi tutkivansa tämän vuoden takaista sosiaalisen median päivitystä ”ei-rikollisena viharikostapauksena”. Poliisi kieltäytyi kertomasta tarkemmin edes tutkinnan alaiselle Pearsonille, mitä sisältöä tutkinta koskee. Tapaus on herättänyt kansainvälistä huomiota, ja sitä on verrattu orwellilaiseen fiktioon.
Yhdysvaltain presidentiksi valitun Donald Trumpin tuoreet henkilövalinnat tulevaan hallintoonsa aiheuttavat ahdistusta mediassa ja Trumpin politiikan vastustajissa. Reaktiot ovat samankaltaisia Atlantin valtameren molemmilla puolilla.
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Lue lisää
