Europarlamentaarikko Sampo Terho: Eurovaalit voitetaan työllä

Toistaiseksi ainoa istuva perussuomalainen EU-parlamentaarikko ja filosofian maisteri Sampo Terho on yksi uutterimmista mepeistä.

– Olen osallistunut yli 15 000 äänestykseen ja aina kun asiaa on käsitelty, olen äänestänyt unionin liittovaltiokehitystä vastaan. Olen myös Suomen europarlamentaarikoista ainoa talousvaliokunnan varsinainen jäsen. Tuodakseni EU-asioita lähemmäksi kansalaisia, olen julkaisut yli sata blogia, tehnyt videoita, julkaisut Perussuomalaiset Euroopassa -lehteä ja laatinut erilliset eurokriisiä käsittelevät nettisivut, Terho listaa työmaata.

Terho toivoo työlleen jatkoa ensi keväänä pidettävissä EU-parlamenttivaaleissa.

– Taistelu liittovaltiokehitystä vastaan on ratkaisuvaiheessa. Uudessa Euroopan unionin parlamentissa meitä perussuomalaisia ja muita EU-kriittisiä on oltava nykyistä enemmän, ja sen eteen on nyt yhdessä ponnisteltava.

– Koska EU vaikuttaa käytännössä nykyään kaikkeen, on tärkeää, että me perussuomalaiset olemme siellä mukana. Europarlamentissa näkee mihin suuntaan unioni kehittyy, Sampo Terho perustelee jatkoaikeitaan.

EU-kriittisyydestään tunnettu Terho ei näe unionia pelkästään pahuuden linnakkeena. Hyvänä asiana hän pitää vuoropuhelua Euroopan kansojen kesken.

– Unioni mahdollistaa yhteisten ratkaisujen hakemisen yhteisiin ongelmiin. Huonoja puolia on sitten niin paljon, etteivät niiden luettelemiseen yhden Perussuomalainen-lehden sivut riitä, Terho naurahtaa.

– Kaikkein huonointa on federalistien halu muuttaa Euroopan unionin perusajatus itsenäisten valtioiden yhteistyöstä keskusjohtoiseksi liittovaltioksi.

Union tulevaisuus on joko synkkä tai valoisa

Euroopan unionin liittovaltiollistaminen tai suunnan kääntäminen on jäsenmaiden kansalaisten eli äänestäjien käsissä. Terhon mielestä asia ratkaistaan seuraavissa EU-vaaleissa.

– Kaikkein tärkeintä liitovaltiokehityksen pysäyttämiseksi on meidän EU-kriittisten vaalivoitto. Tällä hetkellä europarlamentissa on noin 750 edustajaa, joista vain satakunta meitä EU-kriittisiä. Eli meidän niin perussuomalaisten kuin muidenkin EU-kriittisten vaalivoitto on äärimmäisen tärkeä asia. Muutoin ei voi tehdä paljoakaan liittovaltiokehityksen estämiseksi, Terho muistuttaa.

Nykyinen EU voisi myös olla toisenlaisena ihanteellinen kansainvälinen järjestö.

– Minulle ihanneunioni olisi itsenäisten kansallisvaltioiden yhteistoimintaelin, jossa ratkaistaan vain sellaisia asioita, joita yksittäiset valtiot eivät voi ratkaista. Tällaisia ovat esimerkiksi kaupan esteiden poistaminen, ympäristöongelmat ja kansainvälinen opiskelijayhteistyö, Terho selittää.

– Pahimmillaan unioni oli juuri liittovaltiomainen, keskusjohtoinen tulonsiirtounioni, jossa pienen Suomen osa olisi vain totella ja maksaa.

Ei vielä eroa, mutta uusi kansanäänestys

Sampo Terhon mielestä nykymuotoinen EU on tullut tiensä päähän, vaikka kaikki eivät sitä halua tunnustaa.

– Vaikeinta on kääntää suunta kohti kevyempää unionia. On vakuutettava nykyiset vallanpitäjät siitä, että ikuisesti yhdentyvän EU:n aika on ohi, eikä heitä voi vakuuttaa muulla kuin meidän EU-kriittisten vaalivoitolla. Jäsenmaat kykenevät ratkaisemaan ongelmistaan noin 95 % paremmin itse kuin EU:sta saneltuna. Unioni ei todellakaan ole ratkaisu kaikkiin ongelmiin, vaan päinvastoin se on itse usein ongelma, Terho painottaa.

Perussuomalaisten europarlamentaarikko on kuitenkin toiveikas sen suhteen, että EU:lla ja eurolla on yhä toivoa, mutta vain jos tyyli muuttuu.

– Suomen ei tarvitse tietoisesti pyrkiä eurosta eroon, mutta on valmistauduttava siihenkin mahdollisuuteen, että euroero tulee joskus eteen. Perussuomalaisten linja on se, että emme ole sitoutuneet euroon vaan ainoastaan Suomen etuun.

– Suomen ei myöskään tarvitse nykytilassa erota EU:sta, mutta jos unioni kehittyy liittovaltioksi, ei EU-kriittisille juuri muuta vaihtoehtoa kuin ajaa eroamista, Terho painottaa.

Terhon mielestä Suomessa pitäisi järjestää uusi kansanäänestys EU-jäsenyydestä.

– Uusi kansanäänestys olisi perusteltu, koska nyt on kulunut jo parikymmentä vuotta edellisestä kansanäänestyksestä, joka toimitettiin vuonna 1994. EU on muuttunut aivan toisenlaiseksi kuin mitä se oli 90-luvulla. Lisäksi kokonainen uusi sukupolvi nuoria on kasvanut äänestysikään. Itsekään en aikanaan saanut vielä äänestää asiasta, vuonna 1977 syntynyt meppi toteaa.

Ehdokkuus vaatii aikaa, rahaa ja tukijoukkoja

Vakavissaan EU-parlamenttiin pyrkivän on pakko varautua käyttämään vaalikamppailuun useita kymmeniä tuhansia euroja. Myös Sampo Terho laittaa kampanjaan rahaa laadukkaan henkilöauton hinnan verran.

– Budjetti on ehkä 30 000-40 000 euroa, Terho myöntää.

EU-ehdokkuus on totista hommaa, kun vaalipiirinä on koko maa, ja se edellyttää myös puoluesisarten ja -veljien muodostamia tukiryhmiä.

– Jokainen ehdokas tarvitsee valtakunnallisen tukijoukon ja kymmeniä aktiivisia tukijoita. Tällaista tiimiä minäkin parhaillaan rakennan. Nyt onkin hyvä tilaisuus kehottaa kaikkia innokkaita puolueaktiiveja ilmoittautumaan vaikkapa sähköpostitse minun tai muiden halukkaiden ehdokkaiden tiimeihin. Vaalivoitto ei tule ilman työtä. Viime kädessä tietysti kaikki työskentelemme samassa tiimissä yhteiseen perussuomalaisten pottiin.

Perussuomalaiset ykköseksi

Sampo Terho uskoo, että perussuomalaiset saavuttavat kevään eurovaaleissa selvän vaalivoiton.

– Vähimmäistavoite on kolme paikkaa ja se on täysin realistinen, jos vain työskentelemme asian eteen. Vuonna 2015 perästä seuraavia eduskuntavaaleja ajatellen olisi ehdottoman tärkeää, että saamme eurovaaleissa eniten ääniä ja nousemme ensi kertaa vaaleissa ykkösiksi. Silloin lähtisimme eduskuntavaaleihin paalupaikalta, Terho kaavailee.

– EU-kriittisten joukko kasvaa vaaleissa aivan varmasti, mutta tarkkaa määrää on mahdoton ennustaa, kun tulos koostuu 28 jäsenmaasta. Meidän kannaltamme kaikkein tärkeintä on saada omat voimat liikkeelle.

Kukaan ei saa protestoida jättämällä äänestämättä! Sillä lailla vain ojennetaan päätösvalta liittovaltion kannattajille ja heikennetään asemiamme myös eduskuntavaaleja ajatellen.

Entä miten europarlamentaarikko Sampo Terho asemoi itseään perussuomalaisten poliittiselle kartalle?

– En ole koskaan, missään olosuhteissa asemoinut itseäni ainakaan vasemmalle. Mutta eihän tällaisilla asemoinneilla ole väliä, vaan järkiperäisellä politiikalla.

Ajan politiikassa järjen asiaa asemoinneista riippumatta, kuten mielestäni koko puolueemme, Terho vastaa napakasti.

Kirjoitus on julkaistu Perussuomalainen 11/2013 -lehdessä.