Lehtikuva Jarno Mela
Europäättäjätkin varautuvat Kreikan maksuhäiriöön
Kreikkalaislehti Kathimerini kertoo euroalueen päättäjien pitävän Kreikan maksuhäiriötä mahdollisena. Aiempi päättäjien linjaus on ollut, että sopu kyllä syntyy.
Kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n neuvottelijat poistuivat Kreikka-neuvotteluista torstaina, koska osapuolet eivät ole juuri lähentyneet toisiaan. Tieto IMF:n vetäytymisestä aiheutti perjantaina markkinapaniikin.
Kreikkalaispankkiosakkeiden pudotusluvut olivat prosenteissa kaksinumeroisia. Samoin Kreikan joukkovelkakirjat halpenivat rajusti sysäten lainakorot yhä ylemmäs. IMF palasi viikonloppuna neuvottelupöytään.
Kreikan päähallituspuolue Syrizan rivit ovat hajallaan. Osa puolueen maltillisen linjan kansanedustajista haluaisi yksinkertaisesti vain keskeyttää tuloksettomat neuvottelut velkojaosapuolien kanssa.
Sunnuntaina käydyt neuvottelut päättyivät vajaan tunnin tuloksettoman riitelyn jälkeen, talouslehti Financial Times kirjoittaa. Sunnuntaisten neuvottelujen arveltiin olleen viimeinen hetki päästä sopuun. Euromaiden valtiovarainministereistä koostuva euroryhmä kokoustaa vielä myöhemmin tällä viikolla. Euroryhmä saattaa esittää viimeisen “ottakaa tai jättäkää” -tyylisen tarjouksen. Kreikkalaisneuvottelijat vakuuttavat kuitenkin, etteivät he aio perääntyä.
Mitä EKP tekee?
Euroopan keskuspankki on pitänyt kreikkalaispankkeja pinnalla myöntäen Kreikan keskuspankin kautta lisää ELA-hätärahoitusta. ELA:n suuruus on nyt 83 miljardia euroa.
Kreikkalaispankit ovat joutuneet vaikeuksiin vilkkaana jatkuneen talletuspaon aikana. Ilman ELA-tukea Kreikka olisi joutunut jo pääomakontrolleihin, erityisesti asettamalla talletuksille nostorajat.
Kathimerinin mukaan EKP voi kuitenkin joutua kohta sulkemaan viimeisenkin hätärahoituskanavan. Koska neuvotteluja velkaohjelmasta käydään edelleen, niin EKP ei ole lähtenyt rajoittamaan hätärahoitusta. Paineet lisätuen myöntämisen katkaisemiseen kuitenkin kasvavat koko ajan.
Ilman Kreikan lisätukea maa tuskin pystyy maksamaan heinäkuussa EKP:lle erääntyviä useamman miljardin euron velkoja. EKP osti nämä velkakirjat eurokriisin alkuvuosina. Maksuhäiriö EKP:n luotoille tarkoittaisi kuitenkin sitä, ettei EKP voisi enää pitää kreikkalaispankkejakaan maksukykyisenä. Tällöin sen tulisi sääntöjen mukaan katkaista hätärahoitus.
Hans-Werner Sinn moittii ELA-tukea
IFO-instituutin johtaja, talousprofessori Hans-Werner Sinn ei ole lainkaan tyytyväinen EKP:n jatkuvaan lisätukeen kreikkalaispankeille. Hän kirjoittaa Project Syndicaten sivuilla, että kyseessä on Kreikan osalta varsin tarkkaan laskelmoitu vedätys.
Sinnin mukaan EKP:n alati kasvava ELA-tuki mahdollistaa kreikkalaistilien tyhjennyksen, joka on nyt ollut käynnissä miltei koko tämän vuoden. Tämän vuoksi Kreikka ei ole asettanut tileille nostorajoituksia, vaikka Sinnin mielestä kreikkalaispankit eivät pysyisi hetkeäkään pystyssä ilman hätärahaa.
Kreikkalaiset saavat siis Sinnin mielestä kaikessa rauhassa nostaa varansa turvaan. Sinnin mukaan Kreikan maksuhäiriötilanteessa lasku jää kuitenkin EKP:n maksettavaksi.
EKP:n oma pääoma ei riittäisi kattamaan kovinkaan pitkälle näitä tappioita. Keskuspankki voi tosin toimia myös negatiivisella pääomalla, mutta EKP voisi kokea kovan arvovaltaiskun näin toimiessaan. Jos Sinn on tappioiden suhteen oikeassa niin yksi vaihtoehto kuitata tappiot tapahtuisi euromaiden pääomituksen myötä.
Sinnin näkemyksille tuli lisää tukea suoraan Syrizalta. Brittilehti Telegraphin sivuilla Syrizan edustajat kertovat varsin suoraan, että juuri tästä on kyse.
– Mitä suuremmaksi talletuspako kiihtyy, sitä helpommaksi Kreikan euroero tulee, yksi edustaja täräyttää.
– Tämä on meidän valttikorttimme, toinen edustaja säestää.
Henri Myllyniemi
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Soini: Kreikka on pahassa liemessä
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Huuhaa-kyselytutkimukset hakkaavat viattomia äijiä
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Rydman: Helsingistä tehtävä jälleen turvallinen – ”On luovuttava politiikasta, joka karkottaa pääkaupungista hyvät veronmaksajat ja täyttää sen väkivaltaisilla jengeillä ja islamistisaarnaajilla”
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Päivän pointti: Trump valitsi ministeriksi huippuyliopistosta valmistuneen sotaveteraanin – valtamedia ja vasemmistomeppi veivasivat tittelin tv-juontajaksi
Yhdysvaltain presidentiksi valitun Donald Trumpin tuoreet henkilövalinnat tulevaan hallintoonsa aiheuttavat ahdistusta mediassa ja Trumpin politiikan vastustajissa. Reaktiot ovat samankaltaisia Atlantin valtameren molemmilla puolilla.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Mitä ihmettä? Britanniassa poliisi ilmestyi palkitun toimittajan ovelle, ilmoitti tutkivansa “ei-rikollista viharikostapausta”, muttei suostunut kertomaan, mistä oli kyse
Johtavat brittiläiset poliitikot ovat esittäneet voimakasta kritiikkiä poliisille, joka tutkii Telegraph-lehden toimittajan sosiaalisen median julkaisua. Essexin poliisi ilmestyi viime sunnuntaina palkitun toimittaja Allison Pearsonin ovelle ja kertoi tutkivansa tämän vuoden takaista sosiaalisen median päivitystä ”ei-rikollisena viharikostapauksena”. Poliisi kieltäytyi kertomasta tarkemmin edes tutkinnan alaiselle Pearsonille, mitä sisältöä tutkinta koskee. Tapaus on herättänyt kansainvälistä huomiota, ja sitä on verrattu orwellilaiseen fiktioon.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää