Europäättäjätkin varautuvat Kreikan maksuhäiriöön

Kreikkalaislehti Kathimerini kertoo euroalueen päättäjien pitävän Kreikan maksuhäiriötä mahdollisena. Aiempi päättäjien linjaus on ollut, että sopu kyllä syntyy.

Kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n neuvottelijat poistuivat Kreikka-neuvotteluista torstaina, koska osapuolet eivät ole juuri lähentyneet toisiaan. Tieto IMF:n vetäytymisestä aiheutti perjantaina markkinapaniikin.

Kreikkalaispankkiosakkeiden pudotusluvut olivat prosenteissa kaksinumeroisia. Samoin Kreikan joukkovelkakirjat halpenivat rajusti sysäten lainakorot yhä ylemmäs. IMF palasi viikonloppuna neuvottelupöytään.

Kreikan päähallituspuolue Syrizan rivit ovat hajallaan. Osa puolueen maltillisen linjan kansanedustajista haluaisi yksinkertaisesti vain keskeyttää tuloksettomat neuvottelut velkojaosapuolien kanssa.

Sunnuntaina käydyt neuvottelut päättyivät vajaan tunnin tuloksettoman riitelyn jälkeen, talouslehti Financial Times kirjoittaa. Sunnuntaisten neuvottelujen arveltiin olleen viimeinen hetki päästä sopuun. Euromaiden valtiovarainministereistä koostuva euroryhmä kokoustaa vielä myöhemmin tällä viikolla. Euroryhmä saattaa esittää viimeisen “ottakaa tai jättäkää” -tyylisen tarjouksen. Kreikkalaisneuvottelijat vakuuttavat kuitenkin, etteivät he aio perääntyä.

Mitä EKP tekee?

Euroopan keskuspankki on pitänyt kreikkalaispankkeja pinnalla myöntäen Kreikan keskuspankin kautta lisää ELA-hätärahoitusta. ELA:n suuruus on nyt 83 miljardia euroa.

Kreikkalaispankit ovat joutuneet vaikeuksiin vilkkaana jatkuneen talletuspaon aikana. Ilman ELA-tukea Kreikka olisi joutunut jo pääomakontrolleihin, erityisesti asettamalla talletuksille nostorajat.

Kathimerinin mukaan EKP voi kuitenkin joutua kohta sulkemaan viimeisenkin hätärahoituskanavan. Koska neuvotteluja velkaohjelmasta käydään edelleen, niin EKP ei ole lähtenyt rajoittamaan hätärahoitusta. Paineet lisätuen myöntämisen katkaisemiseen kuitenkin kasvavat koko ajan.

Ilman Kreikan lisätukea maa tuskin pystyy maksamaan heinäkuussa EKP:lle erääntyviä useamman miljardin euron velkoja. EKP osti nämä velkakirjat eurokriisin alkuvuosina. Maksuhäiriö EKP:n luotoille tarkoittaisi kuitenkin sitä, ettei EKP voisi enää pitää kreikkalaispankkejakaan maksukykyisenä. Tällöin sen tulisi sääntöjen mukaan katkaista hätärahoitus.

Hans-Werner Sinn moittii ELA-tukea

IFO-instituutin johtaja, talousprofessori Hans-Werner Sinn ei ole lainkaan tyytyväinen EKP:n jatkuvaan lisätukeen kreikkalaispankeille. Hän kirjoittaa Project Syndicaten sivuilla, että kyseessä on Kreikan osalta varsin tarkkaan laskelmoitu vedätys.

Sinnin mukaan EKP:n alati kasvava ELA-tuki mahdollistaa kreikkalaistilien tyhjennyksen, joka on nyt ollut käynnissä miltei koko tämän vuoden. Tämän vuoksi Kreikka ei ole asettanut tileille nostorajoituksia, vaikka Sinnin mielestä kreikkalaispankit eivät pysyisi hetkeäkään pystyssä ilman hätärahaa.

Kreikkalaiset saavat siis Sinnin mielestä kaikessa rauhassa nostaa varansa turvaan. Sinnin mukaan Kreikan maksuhäiriötilanteessa lasku jää kuitenkin EKP:n maksettavaksi.

EKP:n oma pääoma ei riittäisi kattamaan kovinkaan pitkälle näitä tappioita. Keskuspankki voi tosin toimia myös negatiivisella pääomalla, mutta EKP voisi kokea kovan arvovaltaiskun näin toimiessaan. Jos Sinn on tappioiden suhteen oikeassa niin yksi vaihtoehto kuitata tappiot tapahtuisi euromaiden pääomituksen myötä.

Sinnin näkemyksille tuli lisää tukea suoraan Syrizalta. Brittilehti Telegraphin sivuilla Syrizan edustajat kertovat varsin suoraan, että juuri tästä on kyse.

– Mitä suuremmaksi talletuspako kiihtyy, sitä helpommaksi Kreikan euroero tulee, yksi edustaja täräyttää.

– Tämä on meidän valttikorttimme, toinen edustaja säestää.