FT: Ateena menetti Euroopan komission
10.06.2015 |11:13
Lehtikuva Jarno Mela
Europäättäjätkin varautuvat Kreikan maksuhäiriöön
15.06.2015 |06:00
Kreikkalaislehti Kathimerini kertoo euroalueen päättäjien pitävän Kreikan maksuhäiriötä mahdollisena. Aiempi päättäjien linjaus on ollut, että sopu kyllä syntyy.
Kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n neuvottelijat poistuivat Kreikka-neuvotteluista torstaina, koska osapuolet eivät ole juuri lähentyneet toisiaan. Tieto IMF:n vetäytymisestä aiheutti perjantaina markkinapaniikin.
Kreikkalaispankkiosakkeiden pudotusluvut olivat prosenteissa kaksinumeroisia. Samoin Kreikan joukkovelkakirjat halpenivat rajusti sysäten lainakorot yhä ylemmäs. IMF palasi viikonloppuna neuvottelupöytään.
Kreikan päähallituspuolue Syrizan rivit ovat hajallaan. Osa puolueen maltillisen linjan kansanedustajista haluaisi yksinkertaisesti vain keskeyttää tuloksettomat neuvottelut velkojaosapuolien kanssa.
Sunnuntaina käydyt neuvottelut päättyivät vajaan tunnin tuloksettoman riitelyn jälkeen, talouslehti Financial Times kirjoittaa. Sunnuntaisten neuvottelujen arveltiin olleen viimeinen hetki päästä sopuun. Euromaiden valtiovarainministereistä koostuva euroryhmä kokoustaa vielä myöhemmin tällä viikolla. Euroryhmä saattaa esittää viimeisen “ottakaa tai jättäkää” -tyylisen tarjouksen. Kreikkalaisneuvottelijat vakuuttavat kuitenkin, etteivät he aio perääntyä.
Mitä EKP tekee?
Euroopan keskuspankki on pitänyt kreikkalaispankkeja pinnalla myöntäen Kreikan keskuspankin kautta lisää ELA-hätärahoitusta. ELA:n suuruus on nyt 83 miljardia euroa.
Kreikkalaispankit ovat joutuneet vaikeuksiin vilkkaana jatkuneen talletuspaon aikana. Ilman ELA-tukea Kreikka olisi joutunut jo pääomakontrolleihin, erityisesti asettamalla talletuksille nostorajat.
Kathimerinin mukaan EKP voi kuitenkin joutua kohta sulkemaan viimeisenkin hätärahoituskanavan. Koska neuvotteluja velkaohjelmasta käydään edelleen, niin EKP ei ole lähtenyt rajoittamaan hätärahoitusta. Paineet lisätuen myöntämisen katkaisemiseen kuitenkin kasvavat koko ajan.
Ilman Kreikan lisätukea maa tuskin pystyy maksamaan heinäkuussa EKP:lle erääntyviä useamman miljardin euron velkoja. EKP osti nämä velkakirjat eurokriisin alkuvuosina. Maksuhäiriö EKP:n luotoille tarkoittaisi kuitenkin sitä, ettei EKP voisi enää pitää kreikkalaispankkejakaan maksukykyisenä. Tällöin sen tulisi sääntöjen mukaan katkaista hätärahoitus.
Hans-Werner Sinn moittii ELA-tukea
IFO-instituutin johtaja, talousprofessori Hans-Werner Sinn ei ole lainkaan tyytyväinen EKP:n jatkuvaan lisätukeen kreikkalaispankeille. Hän kirjoittaa Project Syndicaten sivuilla, että kyseessä on Kreikan osalta varsin tarkkaan laskelmoitu vedätys.
Sinnin mukaan EKP:n alati kasvava ELA-tuki mahdollistaa kreikkalaistilien tyhjennyksen, joka on nyt ollut käynnissä miltei koko tämän vuoden. Tämän vuoksi Kreikka ei ole asettanut tileille nostorajoituksia, vaikka Sinnin mielestä kreikkalaispankit eivät pysyisi hetkeäkään pystyssä ilman hätärahaa.
Kreikkalaiset saavat siis Sinnin mielestä kaikessa rauhassa nostaa varansa turvaan. Sinnin mukaan Kreikan maksuhäiriötilanteessa lasku jää kuitenkin EKP:n maksettavaksi.
EKP:n oma pääoma ei riittäisi kattamaan kovinkaan pitkälle näitä tappioita. Keskuspankki voi tosin toimia myös negatiivisella pääomalla, mutta EKP voisi kokea kovan arvovaltaiskun näin toimiessaan. Jos Sinn on tappioiden suhteen oikeassa niin yksi vaihtoehto kuitata tappiot tapahtuisi euromaiden pääomituksen myötä.
Sinnin näkemyksille tuli lisää tukea suoraan Syrizalta. Brittilehti Telegraphin sivuilla Syrizan edustajat kertovat varsin suoraan, että juuri tästä on kyse.
– Mitä suuremmaksi talletuspako kiihtyy, sitä helpommaksi Kreikan euroero tulee, yksi edustaja täräyttää.
– Tämä on meidän valttikorttimme, toinen edustaja säestää.
Henri Myllyniemi
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Soini: Kreikka on pahassa liemessä
11.06.2015 |17:30
Viikon suosituimmat
1.
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen
01.11.2024 |09:58
2.
Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe
Helsingin Itäkeskuksen Hansasillalla esillä ollut islamilaisia pukeutumissääntöjä esittelevä kyltti on puhututtanut mediassa ja somessa tällä viikolla. Kyltissä kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa samankaltaisia kylttejä on nähty jo pitkään. Saksassa on tuotu oikeuden eteen myös sharia-poliiseja.
31.10.2024 |16:48
3.
Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin
Euroopan unionin maahanmuuttopolitiikka on liikkeessä ja kääntymässä selvästi tiukempaan suuntaan. Sekä keskeisissä EU-toimielimissä että jäsenvaltioiden hallinnoissa ilmenee tahtotilaa tiukentaa maahanmuuton sääntöjä ja tehostaa laittomasti EU:ssa oleskelevien palautuksia. - Ihmisoikeuksista EU:ssa pidetään jatkossakin kiinni, mutta kenenkään ihmisoikeus ei ole oleskelu laittomasti EU-maissa, perussuomalaisten meppi Sebastian Tynkkynen sanoo.
28.10.2024 |19:34
4.
Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin
Autoilijoiden siirtyminen sähköisiin kulkuvälineisiin tökkii välittömästi, kun tuet loppuvat. Saksassa jopa kolmannes sähköautoaan vaihtaneista on siirtynyt takaisin bensaan tai dieseliin sen jälkeen, kun avustukset hiipuivat. Tavoite fossiilivapaasta uusien autojen kaupasta vuonna 2035 karkaa yhä kauemmaksi.
29.10.2024 |11:05
5.
Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”
Kamala Harris on uransa joka käänteessä hyötynyt siitä, että hän on nainen ja kuuluu rodulliseen vähemmistöön. Hän on malliesimerkki siitä, miten paljon positiivinen erityiskohtelu voi edistää vähemmistöjen menestystä. Varapresidenttinä hän oli Bidenin "DEI-rekry", joka lopulta syrjäytti presidentti Bidenin. Nyt hänellä on mahdollisuus nousta maailman mahtavimman maan presidentiksi.
30.10.2024 |15:44
6.
Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin
Ylen toimittajien mieleen ei tullut tarkistaa, miksi Amerikassa on ennenkin kutsuttu Puerto Ricoa roskasaareksi. Rasismi ei liity asiaan, vaan vertaus on sangen kirjaimellinen, koska roskia Puerto Ricossa riittää. Saaren asukkaiden yksi suurimpia ongelmia onkin jäteasemien tilan puute, ja eri arvioiden mukaan kaatopaikkatila saattaa loppua kesken 2–4 vuodessa.
01.11.2024 |19:00
7.
Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta
Yksi kuluvan viikon kuumimmista puheenaiheista on ollut Helsingin Itäkeskukseen ilmestynyt herättänyt ohjetaulu koskien musliminaisten pukeutumista. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää muistuttaa ohjeistuksesta pöyristynyttä vihreiden puheenjohtajaa Sofia Virtaa siitä, että tapahtunut on seurasta vihreidenkin tukemasta avoimien rajojen maahanmuuttopolitiikasta.
02.11.2024 |11:55
8.
PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille
Perussuomalainen Nuoriso on tyrmistynyt, mutta ei vähääkään yllättynyt islamilaisten pukeutumissääntöjen julistamisesta Itäkeskuksessa. Uutisoidussa julisteessa kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa julisteet ovatkin jo vuosia sitten vaihtuneet islamistisiin “sharia-poliiseihin”, jotka häiriköivät kansalaisia islamilaisten oppien rikkomisesta.
30.10.2024 |12:47
9.
SVT nauhoitti salaa Malmössä imaamin perjantairukouksen, jossa ylistettiin Hizbollahin johtaja Nasrallahia
Ruotsin yleisradioyhtiön uutistoimitus SVT Nyheter oli tekemässä tutkivaa journalismia, kun imaami Sami Al-Tameemi ylisti Hizbollahin edesmennyttä johtajaa Hassan Nasrallahia perjantairukouksessa Libanonin kulttuuriyhdistyksessä Malmössä. Hän kutsui Nasrallahia marttyyriksi. SVT nauhoitti tilaisuuden. Tämä oli SVT:n toinen käynti yhdistyksen tiloissa.
28.10.2024 |11:34
10.
Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta
Tietokirjailija-kouluttaja Katleena Kortesuon uutuuskirja "Tunteet tapissa" kertoo havainnollisesti, kuinka olemme siirtyneet tietopohjaisesta konsensusyhteiskunnasta tunneuskovaisuuden maailmaan, jonka perustukset valettiin 1980- ja 1990-luvuilla. Monelta osin yhteiskuntamme on kuin 13-vuotias teini, joka kokee tunteita vahvasti ja viskoutuu tunnemyrskyn mukana milloin mihinkin suuntaan. Pelkkä tunne on kuitenkin surkea kumppani silloin, jos edessä on vaikea ja kauaskantoinen päätös.
31.10.2024 |14:45
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää