

LEHTIKUVA
Eurooppaministeri Tuppurainen toisti suomalaisten maksamien lahjarahojen levittämisen evankeliumia
Ylen A-studiossa käytiin eilen varsin omituinen keskustelu EU:n koronaelvytyspaketista. EU:n perussopimuksen tarkentaminen oli liian hidas menetelmä koronakriisin iskettyä. Toisaalta Suomi ei aio edes nostaa esille perussopimuksen avaamista. Kiireellä kyhättyjen apupakettien aika pitkin Etelä-Eurooppaa on tuskin loppumassa.
Eurooppaministeri Tytti Tuppurainen (sd.) ja kansanedustaja Sari Essayah (kd.) kävivät kipakan keskustelun EU:n 750 miljardin lahja- ja lainapaketista.
Ohjelman insertissä huomattiin, että jälleen kerran suomalaiset voivat arvioida tukipaketteja vasta sitten, kun kättä on jo lyöty päälle Eurooppa-neuvoston maratonkokousten päätteeksi. Toiminta oli samankaltaista Euroopan rahoitusvakausväline (ERVV) ja Euroopan vakausmekanismi (EVM) luonnissa.
Insertissä esiintyi myös tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Ote hänen puheestaan suurlähettiläspäivillä oli napakka.
– Tulkinnasta onkin tullut sopimus, presidentti napautti.
EU:n perussopimus usvan peitossa
Tuppurainen toisti näkemyksensä elvytyspaketin sopimuksenmukaisuudesta. Sen ovat hyväksyneet lähes kaikki EU-instituutiot. Olisikin varsin hämmästyttävää, jos esimerkiksi EU:n komissio ehdottaisi jotain ja heti sen jälkeen toteasisi ehdotuksensa rikkovan EU:n perussopimusta.
Tuppuraisen mukaan EU-tuomioistuin on se taho, joka päättää paketin laillisuuden, eli onko paketti perussopimuksen mukainen vai ei. Tuppurainen kompastui tässä kohtaa, kun hän totesi Eurooppa-neuvoston todenneen paketin mahtuvan perussopimuksen raameihin.
Essayah ei halunut lähteä perussopimuksen luovalle tielle. Hän muistutti, että suomalaiset eivät sitoutuneet yhteiseen velkaan unioniin liityttäessä, sen enempää kuin toistuviin tulonsiirtoihin tai EU:n verotukseen. EU:n muoviveron on määrä alkaa tammikuussa.
– Kylvetäänkö seuraavan kuplan siemeniä? Essayah kysyi.
EU-budjetti ja elvytyspaketti sidottiin yhteen
Essayahin mielestä perustuslailliseen ongelmaan ajauduttiin siksi, että EU:n monivuotinen rahoituskehys eli EU-budjetti ja koronapaketti sidottiin yhteen.
Näin tehtiin, sillä budjetista piti päästä sopuun tämän vuoden puolella. Jos osat olisi käsitelty erikseen, niin elpytyspaketilla olisi ollut suurempi vaara kaatua vastustukseen – ja suomalaiset olisivat saaneet pitää rahansa.
Essayah kritisoi myös elvytyspaketin kriteerejä. Pakettia on ihmetelty laajalti siksi, että rahaa jaetaan sen mukaan, miten korkea työttömyys jäsenmaassa on ollut vuosia ennen koronavirusta.
Luovaa tulkintaa
Keskustelua heräsi perussopimuksen luovasta tulkinnasta. Tuppuraisen mielestä tässä ei ole ongelmaa. Hänen mukaansa sopimuksia tulkitaan aina. On vaikea kuvitella juridisen sopan määrää, jos esimerkiksi velalliset alkaisivat tulkita luovasti joukoittain asuntolainasopimuksiaan tai veroprosenttiaan.
Essayahia huolestutti luovan tulkinnan seuraukset. Kertaluontoiseksi kaavailtua apupakettia maksetaan seuraavat 40 vuotta. Hän huomautti, että pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitus sitoo myös tulevien hallitusten kädet paketin myötä.
Ja taas maksetaan
Keskustelussa tuli ilmi Suomelle tasaisesti toistuva ongelma: apupaketit toisensa perään tehdään aina kiireellä. Tuppurainen kertoi, että koronakriisi iski niin nopeasti, ettei siinä kohtaa olisi ollut aikaa avata perussopimusta ja ratifioida uutta sopimusta.
Tässä Tuppurainen on oikeassa. Perussopimus olisi voitu avata vuosia sitten eurokriisin kovimman vaiheen hellitettyä.
Sitä ei ilmeisesti aiota tehdä vieläkään koronapaketin jälkeen, ainakaan jos se on Marinin hallituksesta kiinni. Seuraavan paniikin iskiessä suomalaiset valjastetaan taas teatraalisten ja ”vaikeiden” neuvottelujen jälkeen maksajiksi.
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio totesi elvytyspaketin kaatamisen olevan puolueen tärkein päämäärä tulevana syksynä.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
- EU:n perussopimus EU-elvytyspaketti Tulonsiirtounioni Tytti Tuppurainen Sari Essayah Sanna Marin Ville Tavio Sauli Niinistö
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Halla-ahon mukaan hallitus ei ole kiinnostunut suomalaisten työllistämisestä: “Ulkomaalaisia vaaditaan töihin keinolla millä hyvänsä – vaikka valtion maksamilla charter-lennoilla”

Tavio: EU-elvytyspaketin kaataminen on nyt perussuomalaisten tärkein tehtävä

Jani Mäkelä EU-elvytyspaketista: Koko paketti on hylättävä – paketin vastuut “hävittäjähankintojen luokkaa”

Halla-aho: Edustaako Marinin hallitus Suomea Brysselissä vai Brysseliä Suomessa?

Toimi Kankaanniemi KSML:ssä: 750 mrd euron EU-tukipaketti on vaarallinen ensimmäinen avaus – pian Välimeren kriisimaat vaativat lisää miljardeja

Halla-aho: Tehtaanpiiput eivät pysy Suomessa itsestään – ” Hallituksen pahoittelut tehtaiden sulkemisesta ja työpaikkojen katoamisesta ovat tyhjää hurskastelua”

Pelastaako Unkari suomalaiset kalliilta elvytyspaketilta? – Maa uhkaa kaataa paketin
Viikon suosituimmat

Käsittämätön kahakka vaaliteltalla – Sofia Virta usutti avustajiaan häiriköimään työtään tekevää toimittajaa – kameraa revittiin kädestä, naamaan läpsittiin vaaliesitteillä
”En ole 20 toimittajavuoden aikana nähnyt poliitikkoa, joka hoitaisi mediasuhteitaan yhtä ala-arvoisesti.”

Joka toinen somaliäiti Suomessa on yksinhuoltaja – onko yksinhuoltajuus oikeasti moniavioisuutta?
Ylen artikkeli vuodelta 2009 kertoi, että 46 prosenttia Suomessa asuvista somaliäideistä asui tuolloin yksin lastensa kanssa. Yhtenä selittävänä tekijänä jutussa pidettiin moniavioisuutta, sillä Suomessa voi kihlautua useamman henkilön kanssa.

Purra sai lapsen äidiltä tyrmistyttävän viestin – koulurauha oli jo valmiiksi mennyttä, kunnes opettaja esitti kummallisen pyynnön

Juontajamalli Sini Ariell vieraili eduskunnassa ja kertoi Australian woke-sekoilusta tavalla, joka sai jopa Juha Mäenpään hetkeksi hiljenemään (video)

Päivän pointti: Woke tuhoaa kaiken mihin se koskee, tällä kertaa Kallion ilmaisutaidon lukion oppilaiden mahdollisuudet itsensä ilmaisemiseen

Vaalivalvojaiset – suora lähetys

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.

Wille Rydman: Helsingin poliittisesta ilmapiiristä tulossa punavihreä – ”Ihmiset tulevat ainakin näkemään, mihin suuntaan Helsinkiä ei pidä viedä”
Perussuomalaiset saa Helsinkiin pienen valtuustoryhmän. - Teemme valtuustossa kaiken sen minkä voimme. Edustamme tervehenkistä sinivalkoista politiikkaa, ja pidämme ääntä senkin edestä, minkä vaalituloksessa menetimme, Wille Rydman sanoo ja kehottaa ammentamaan valituloksesta sisua.

Eduskuntaryhmän pääsihteeri: Vihervasemmisto voitti vaalit – tätä se tarkoittaa kunnissa ja hyvinvointialueilla
Suomen yli puhalsi alue- ja kuntavaaleissa vihervasemmistolainen puhuri, mikä tarkoittaa kuntiin ja hyvinvointialueille kylmää kyytiä, kirjoittaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteeri Olli Immonen.

Miko Bergbom: Perussuomalaiset on politiikan hammaslääkäri, SDP karkkipussi
Kansanedustaja Miko Bergbom vertaa perussuomalaisten toimivan politiikassa kuin hammaslääkäri, joka tekee oikeita asioita, mutta jonka tuoliin ei ehkä aina ole niin kiva istahtaa. Vastaavasti SDP toimii politiikassa tarjoten äänestäjilleen pulleaa karkkipussia. - Surullisena olen seurannut SDP:n ”kaikki voi tehdä velaksi” -kampanjaa. Rahaa on helppo luvata lisää, mutta pelkään sitä, että SDP:n lupaukset tulevat johtamaan ympäri Suomea kuntaveron korotuksiin, Bergbom sanoo.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää