LEHTIKUVA
Pelkästään Syyriasta on tullut 4,5 miljoonaa ihmistä Eurooppaan hakemaan turvaa ja parempaa elämää vuoden 2015 jälkeen. Suhtautuminen turvapaikanhakijoihin ja luvattomaan siirtolaisuuteen on kuitenkin muuttunut radikaalisti EU:n alueella vajaassa vuosikymmenssä. Nyt ainakin vaille turvapaikkaa jääneet halutaan palauttaa takaisin kotimaihinsa.
Kuinka Eurooppa onkaan muuttunut vain vajaassa vuosikymmenessä. Arabikevään ja vuonna 2011 alkaneen Syyrian sisällissodan seurauksena Eurooppaan saapui miljoona pakolaista vuonna 2015.
Saksan liittokansleri Angela Merkel toivotti tulijat tuolloin hurmioituneena tervetulleeksi ja ilmoitti “Me pysymme tähän”. Suomen pääministerin ilmoitus kakkoskotinsa antamisesta turvapaikanhakijoiden käyttöön huomattiin laajalti maailmalla.
Vuodesta 2015 Eurooppaa on vaeltanut 4,5 miljoonaa syyrialaista ja heistä 1,3 miljoonaa on otettu kansainvälisen suojeluun piiriin
Nyt ääni Euroopan kellossa on toinen ja suhtautuminen laittomiin maahanpyrkijöihin sekä turvapaikanhakijoihin on tiukentunut huomattavasti.
Italia ja Itävalta – monen muun EU-maan ohella – haluaisivat julistaa Syyrian arabitasavallan “turvalliseksi” maaksi ja aloittaa palautukset. Itävallan liittokansleri Karl Nehammer perusteli näkemystä taannoin muun muassa sillä, että 200 000 ihmistä pakeni Libanonista Syyriaan, kun Hizbollahin ja Israelin yhteenotot sekä pommitukset alkoivat.
EU katkaisi diplomaattiset suhteet Syyriaan vuonna 2012 ja unioni on määrännyt myös pakotteita diktaattori Bashar al-Assadin hallintoa vastaan
Italian pääministeri Giorgia Meloni otti runsas viikko sitten EU-neuvoston kokouksessa Brysselissä esille pakolaisten palautukset ja diplomaattisen keskustelun avaamisen Syyrian johdon kanssa.
Osaltaan puheenvuoro liittynee EU:n piirissä alustavasti vaaleanvihreää valoa saaneeseen aloitteeseen niin sanottujen palautuskeskusten perustamisesta kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneille “turvallisiin kolmansiin maihin”.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Maahanmuuton kielteisiä seurauksia ja sen aiheuttamaa kaaosta pyritään Ruotsissa vähentämään ohjaamalla turvapaikanhakijat Maahanmuuttoviraston tiloihin odottamaan asiansa käsittelyä. Tiloista poistuminen voi johtaa avustusten ja hakemuksen peruuttamiseen. Toimenpiteiden eräs keskeinen syy on palautusten helpottaminen.
Italia on aloittanut laittomien siirtolaisten siirtämisen pidätyskeskuksiin Albaniassa. Hallituksen toimet ovat saaneet vihervasemmiston takajaloilleen. EU:n jäsenvaltioissa halutaan kuitenkin selvittää mahdollisuudet turvapaikanhakijoiden siirtämiseksi unionin ulkopuolelle hakemusten käsittelyn ajaksi.
Tämän kuun alusta alkaen rajatarkastusviranomainen voi ohjata turvapaikanhakijan Suomen ulkorajalta rajamenettelyyn. Rajamenettelyssä rajatarkastusviranomainen rekisteröi turvapaikanhakijan hakemuksen sekä tallentaa tämän sormenjäljet, allekirjoituksen ja valokuvan. Hakija ohjataan vastaanottokeskukseen tai säilöönottoyksikköön, eikä vastaanottokeskuksen alueelta saa poistua ennen päätöstä.
Jatkossa turvapaikanhakijoille ei enää myönnetä oleskelulupia opiskelun, työn tai elinkeinon harjoittamisen perusteella eli kaistanvaihto ei onnistu. Myös turvapaikanhakijoiden työnteko-oikeuden päättyminen muuttuu.
Pakolaisen tai turvapaikanhakijan lomamatka kotimaahan johtaa Saksassa tulevaisuudessa pakolaisstatuksen purkamiseen ja karkotukseen. Veitsi-iskujen tekijöille ei myönnetä enää turvapaikkaa. Rikoksiin syyllistyneitä aiotaan palauttaa myös Syyriaan ja Afganistaniin. Väärin perustein maassa olevien turvapaikanhakijoiden avustukset minimoidaan.
Viikon suosituimmat
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Suomen maahanmuuttopolitiikkaa tiukennetaan ulkomaalaislain muutoksilla. Kansainvälinen suojelu muutetaan luonteeltaan väliaikaiseksi, ja lupien kestoa lyhennetään EU-oikeuden mahdollistamaan minimiin. Jatkossa rikoksiin syyllistyminen ja kansallisen turvallisuuden vaarantaminen johtavat suojeluaseman myöntämättä jättämiseen tai lakkauttamiseen.
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
Hämeenlinna ei maksakaan 1 500 euron hyvitystä alakoululaiselle, jonka yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi joutuneen syrjityksi uskonnon tai vakaumuksen perusteella tämän kuultua hengellistä musiikkia koulussa lokakuussa järjestetyssä uskonnollisessa konsertissa.
