LEHTIKUVA
Pelkästään Syyriasta on tullut 4,5 miljoonaa ihmistä Eurooppaan hakemaan turvaa ja parempaa elämää vuoden 2015 jälkeen. Suhtautuminen turvapaikanhakijoihin ja luvattomaan siirtolaisuuteen on kuitenkin muuttunut radikaalisti EU:n alueella vajaassa vuosikymmenssä. Nyt ainakin vaille turvapaikkaa jääneet halutaan palauttaa takaisin kotimaihinsa.
Kuinka Eurooppa onkaan muuttunut vain vajaassa vuosikymmenessä. Arabikevään ja vuonna 2011 alkaneen Syyrian sisällissodan seurauksena Eurooppaan saapui miljoona pakolaista vuonna 2015.
Saksan liittokansleri Angela Merkel toivotti tulijat tuolloin hurmioituneena tervetulleeksi ja ilmoitti “Me pysymme tähän”. Suomen pääministerin ilmoitus kakkoskotinsa antamisesta turvapaikanhakijoiden käyttöön huomattiin laajalti maailmalla.
Vuodesta 2015 Eurooppaa on vaeltanut 4,5 miljoonaa syyrialaista ja heistä 1,3 miljoonaa on otettu kansainvälisen suojeluun piiriin
Nyt ääni Euroopan kellossa on toinen ja suhtautuminen laittomiin maahanpyrkijöihin sekä turvapaikanhakijoihin on tiukentunut huomattavasti.
Italia ja Itävalta – monen muun EU-maan ohella – haluaisivat julistaa Syyrian arabitasavallan “turvalliseksi” maaksi ja aloittaa palautukset. Itävallan liittokansleri Karl Nehammer perusteli näkemystä taannoin muun muassa sillä, että 200 000 ihmistä pakeni Libanonista Syyriaan, kun Hizbollahin ja Israelin yhteenotot sekä pommitukset alkoivat.
EU katkaisi diplomaattiset suhteet Syyriaan vuonna 2012 ja unioni on määrännyt myös pakotteita diktaattori Bashar al-Assadin hallintoa vastaan
Italian pääministeri Giorgia Meloni otti runsas viikko sitten EU-neuvoston kokouksessa Brysselissä esille pakolaisten palautukset ja diplomaattisen keskustelun avaamisen Syyrian johdon kanssa.
Osaltaan puheenvuoro liittynee EU:n piirissä alustavasti vaaleanvihreää valoa saaneeseen aloitteeseen niin sanottujen palautuskeskusten perustamisesta kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneille “turvallisiin kolmansiin maihin”.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Maahanmuuton kielteisiä seurauksia ja sen aiheuttamaa kaaosta pyritään Ruotsissa vähentämään ohjaamalla turvapaikanhakijat Maahanmuuttoviraston tiloihin odottamaan asiansa käsittelyä. Tiloista poistuminen voi johtaa avustusten ja hakemuksen peruuttamiseen. Toimenpiteiden eräs keskeinen syy on palautusten helpottaminen.
Italia on aloittanut laittomien siirtolaisten siirtämisen pidätyskeskuksiin Albaniassa. Hallituksen toimet ovat saaneet vihervasemmiston takajaloilleen. EU:n jäsenvaltioissa halutaan kuitenkin selvittää mahdollisuudet turvapaikanhakijoiden siirtämiseksi unionin ulkopuolelle hakemusten käsittelyn ajaksi.
Tämän kuun alusta alkaen rajatarkastusviranomainen voi ohjata turvapaikanhakijan Suomen ulkorajalta rajamenettelyyn. Rajamenettelyssä rajatarkastusviranomainen rekisteröi turvapaikanhakijan hakemuksen sekä tallentaa tämän sormenjäljet, allekirjoituksen ja valokuvan. Hakija ohjataan vastaanottokeskukseen tai säilöönottoyksikköön, eikä vastaanottokeskuksen alueelta saa poistua ennen päätöstä.
Jatkossa turvapaikanhakijoille ei enää myönnetä oleskelulupia opiskelun, työn tai elinkeinon harjoittamisen perusteella eli kaistanvaihto ei onnistu. Myös turvapaikanhakijoiden työnteko-oikeuden päättyminen muuttuu.
Pakolaisen tai turvapaikanhakijan lomamatka kotimaahan johtaa Saksassa tulevaisuudessa pakolaisstatuksen purkamiseen ja karkotukseen. Veitsi-iskujen tekijöille ei myönnetä enää turvapaikkaa. Rikoksiin syyllistyneitä aiotaan palauttaa myös Syyriaan ja Afganistaniin. Väärin perustein maassa olevien turvapaikanhakijoiden avustukset minimoidaan.
Viikon suosituimmat
Hallitus pyrkii yksinkertaistamaan sosiaaliturvajärjestelmää. Tavoitteena on sujuvampi, yksinkertaisempi ja työhön kannustavampi sosiaaliturvajärjestelmä. Tarkoituksena on ohjata ihminen hakemaan ensin ensisijaisia etuuksia, kuten työmarkkinatukea, jotta henkilö saadaan palvelujärjestelmän piiriin ja velvoitteiden pariin.
Tiedotusvälineissä pohdittiin alkuvuodesta, miksi Luonnonvarakeskuksen (Luke) susien kanta-arvioiden määrän mukaan niiden lukumäärä ei ole Suomessa juurikaan kasvanut viime vuosina. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen lähetti Lukelle 24.3. virallisen tietopyynnön, jossa hän pyysi selvennystä susien määräarvioiden perusteista ja DNA-näytteiden käytöstä kanta-arvioissa. Luke toimitti vastauksensa tämän artikkelin julkaisemisen jälkeen.
Lääkärit ilman rajoja -järjestöltä on perätty vastausta kysymykseen, miten järjestö on voinut toimia gazalaisissa sairaaloissa huomaamatta Hamasin läsnäoloa tai sairaaloissa pidettyjä panttivankeja. The Atlanticin julkaisu todentaa, että sekä terroristit että heidän asevarastonsa sairaaloissa olivat järjestön yleisessä tiedossa oleva vaiettu salaisuus.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mukaan vihervasemmistoa ei näytä kiinnostavan Suomen ja suomalaisten turvallisuus - saati puolustuskyky.
Aikuisopiskelija Aino pitää hyvin kyseenalaisena, että Suomeen tuotetaan kansainvälisiä opiskelijoita, joilla ei ole edes perustaitoja tai mahdollisuuksia työllistyä Suomessa. Samaan aikaan hänelle tarjotaan syventävien opintojen sijaan lähiopetusta, johon kuluu mm. leikkimistä legoilla.
Ukraina neuvottelee jälleen Yhdysvaltain kanssa mineraalivarantojensa hyödyntämisestä. Samaan aikaan Venäjä kiihdyttää valtaamiensa alueiden liittämistä itseensä ja ryöstää Ukrainan luonnonrikkauksia täyttä päätä. Apuna häärii monikasvoinen Kiina.
Julkisten terveyspalveluiden saatavuus huolestuttaa kansalaisia eri puolilla Suomea. Esimerkiksi Keski-Suomen hyvinvointialueella palveluita karsitaan SDP:n ja keskustan johdolla rajusti.
Ulkomaalaistaustaisten äänestäjien määrä ja samalla painoarvo on edelleen kasvanut viime kuntavaaleista. Helsingissä ulkomaalaisia äänestäjiä on lähes 11 prosenttia ja Vantaalla jopa 15,8 prosenttia. Vasemmistopuolueet ovatkin aloittaneet loppukirin haaliakseen maahanmuuttajien massat taakseen.
