
Eurooppa-neuvostolla tiedossa rankka kokous: Eteläiset maat haluavat suoria tukirahoja, pohjoiset maat eivät innostu edes luottotuista
Torstaina pidettävän Eurooppa-neuvoston kokouksessa on tarkoitus sinetöidä euroryhmän suunnittelema noin 500 miljardin euron tukipaketti koronaviruksen vuoksi pysäytetyn talouden paikkaamiseen. Sapelit kalisevat toipumisrahoituksen kanssa. Eteläiset maat haluavat yhteistä velkaa tai suoria tukia. Pohjoiset maat eivät hyväksy kumpaakaan.
EU-maiden johtajien videokokouksen alla eritoten eteläiset euromaat ovat toistuvasti kertoneet halustaan joko euromaiden yhteiseen velkaan (koronabondit) tai EU:n budjetilla taattavaan massiiviseen tukirahoitukseen. Esimerkiksi Italian pääministeri Giuseppe Conte on kertonut, että mitään päätöstä toipumisrahoituksesta ei saada ilman euromaiden yhteistä velkaa.
Poliittinen riski
Uutistoimisto Reuters kirjoittaa, ettei tällä erää ole vaaraa uuteen eurokriisiin. Euromaat saavat huokeaa rahoitusta, koska EKP on valmis ostamaan euromaiden velkakirjoja. Sijoittajille ei siten koituisi euromaiden maksukyvyttömyysvaaraa.
– EKP:n ostaessa kirjaimellisesti kaikki sijoittajien arvopaperit, on euromaiden velkakriisin mahdollisuus likimain nolla, Saxo Bankin ekonomisti Christopher Dembik kertoo Reutersille.
Riski on poliittinen ja se on merkittävän suuri Italiassa. Maan suurin oppositiopuolue Liiton puheenjohtaja Matteo Salvini pitää kansanäänestystä EU-erosta “täysin ymmärrettävänä”, Il Messaggero uutisoi.
Pääministeri Conten pitäisi videokokouksen päätyttyä tuoda italialaisille EU-mannaa. Salvini torjuu jyrkästi turvautumisen Euroopan vakausmekanismiin. Se merkitsee hänen mukaansa itsemääräämisoikeudesta luopumista. Myös hallituspuolue Viiden tähden liike suhtautuu lievän penseästi EVM:n käyttöön.
Epämääräisesti muotoiltua yhteisvastuuta?
Pohjoiset maat ovat puolestaan valmiita tulemaan vastaan juuri EVM:n käytön kanssa. Toisin kuin eurokriisin vuosina, EVM ei merkitsisi tiukkoja talouspoliittisia ehtoja. EVM:llä on vain kolkko maine.
EVM:stä on ajateltu jakaa tukiluottoja aina 200 miljardiin euroon asti, mikä on noin puolet sen jäljellä olevasta kapasiteetista. Tukiosuus olisi kaikkien halukkaiden euromaiden käytettävissä niiden talouksien suhteellisen koon mukaan.
EU-johtajilla on Reutersin mukaan edessään varsinainen ongelma. Johtajien pitäisi jollain lailla estää eteläisten maiden raju velkaantuminen ilman pohjoisten maiden karsastamaa yhteisvelkaa tai tulonsiirtoja.
EU:lla on ollut taipumus saada kasaan epämääräisiä kompromisseja, jotka voidaan esitellä voittoisa jäsenmaiden kotikatsomoille. Tällaisia suhmurointeja ovat olleet esimerkiksi mittavat takausvastuut, joiden kohdalla on unohtunut vanha viisaus: ken ottaa taatakseen, ottaa maksaakseen. Toinen varsin eriskummallinen järjestely oli Suomen vaatimat vakuudet yhdestä Kreikan tukipaketeista.
Ei olisi ihme, jos pohjoisille maille myytäisiin varsin epämääräisesti muotoiltua yhteisvastuuta. Tämä johtuu nimenomaan Italian kasvaneesta eurovastaisuudesta, eikä euromailla taida olla uskallusta päästää Italiaa eroamaan eurosta.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Puisto: Velkainen euroalue vaarassa huojuttaa myös Suomen koronan runtelemaa taloutta entisestään

EU:ssa suuria näkemyseroja yhteisestä tukipolitiikasta koronakriisin torjuntaan ja jälkihoitoon – Koskenkylä: “On mahdollista, että euro kaatuu tähän kriisiin”

Italian ja Saksan lainakorkojen ero kasvoi kriittiselle tasolle

Suomi velkaantuu ennennäkemätöntä vauhtia, maa putoamassa pois Euroopan keskikastista – PS-talousraati puntaroi: Tuleeko koronakriisistä pelkkä veruke kasvattaa EU-jäsenvaltioiden yhteisvastuuta?

Ranskan koronasolidaarisuus: Lääkkeet vientikieltoon – vaatii tukea ehkäisemään maan pankkikriisiä

Euroalueen talous pakitti historiallisen paljon – ekonomistit arvelevat talouskuopan syvenevän

Saksan perustuslakituomioistuin mäiski märällä rätillä EU-tuomioistuinta – Saksan keskuspankki voi joutua irtaantumaan elvytysohjelmasta

Perussuomalaisten Junnila, Ranne ja Vähämäki: Suomen ei tule allekirjoittaa numeroimatonta sekkiä Euroopalle

Nyt puskee yhteisvastuullisia takaushimmeleitä oikealta ja vasemmalta – Vähämäki torppaisi ongelmalliset yhteisvastuumekanismit
Viikon suosituimmat

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.

Eduskuntaryhmän pääsihteeri: Vihervasemmisto voitti vaalit – tätä se tarkoittaa kunnissa ja hyvinvointialueilla
Suomen yli puhalsi alue- ja kuntavaaleissa vihervasemmistolainen puhuri, mikä tarkoittaa kuntiin ja hyvinvointialueille kylmää kyytiä, kirjoittaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteeri Olli Immonen.

Kansanedustaja Antikainen: Tekoäly analysoi Luonnonvarakeskuksen vastaukset ja ehdotti sitten kantelun tekemistä
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen esitti Luonnonvarakeskukselle (Luke) joukon suoria kysymyksiä susikannan kehityksestä, kanta-arvion menetelmistä, laittoman tappamisen arvioinnista ja kansainvälisestä raportoinnista. Hän antoi Lukelle kaksi viikkoa aikaa vastata viralliseen tietopyyntöönsä. Määräaika kului kuitenkin umpeen ilman vastauksia. Vastaukset saapuivat vasta sen jälkeen, kun Antikainen oli 8.4. lähettänyt medialle tiedotteen vastaamattomasta tietopyynnöstä, ja tiedote oli julkaistu Suomen Uutisissa. Luke toimitti vastaukset sähköpostitse samana iltana klo 20.27.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Saksan tuleva hallitus haluaa kieltää valehtelun ja viedä kansankiihottajilta oikeuden asettua ehdokkaaksi vaaleissa
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.

Yhdysvallat: Valkoinen talo ehdottaa julkisen yleisradiotoiminnan rahoituksen lopettamista

SDP vaatii lähivaalien jälkeen ”reilumpaa” politiikkaa, eli löyhempää talouskuria sotealueille – Miko Bergbom muistuttaa karuista tosiasioista
SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppuraisen mukaan alue- ja kuntavaalien tulos kertoo halusta inhimilliseen politiikkaan, mikä demarien kielellä käytännössä tarkoittaisi taloudellisista tavoitteista joustamista. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom muistutti eilisessä A-studiossa edustajakollegaansa, että hyvinvointiyhteiskunnan pystyssä pysyminen on ensisijainen tavoite - ja samalla paras tukiverkko pienituloiselle ihmiselle.

Sahateollisuus varoittaa ilmastokilvoittelun valtavista kustannuksista – Lulu Ranne: Suomen ei pidä valita näivettävää skenaariota, jossa metsäsektoriamme ajetaan alas
Uusimmat

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla

Suomen antama kehitysapu väheni 165 miljoonaa euroa yhdessä vuodessa
Toimitus suosittelee
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää