EU:n komission puheenjohtajaksi ehdotettu Ursula von der Leyen oli Saksan puolustusministerinä Münchenin turvallisuuskonferenssissa 2017. Kuva: https://www.securityconference.de/mediathek/munich-security-conference-2017/image/ursula-von-der-leyen-14/ Kuvan lisenssi: https://creativecommons.org/licenses/by/3.0/de/deed.en
Eurooppa-neuvosto sai nimityslistan huippuvirkoihin valmiiksi – federalisti Ursula von der Leyen komission johtoon
Eurooppa-neuvosto on saanut neljä ehdokasta nimettyä EU:n huippuvirkoihin. Komission puheenjohtajaksi ehdotetaan Saksan puolustusministeri Ursula von der Leyeniä. Hänet tunnetaan kovan luokan federalistina.
Neuvoston puheenjohtaja Donald Tuskin seuraajaksi on tulossa belgialainen liberaali Charles Michel. Euroopan keskuspankin pääjohtajaksi on nousemassa Kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n johtaja, ranskalainen Christine Lagarde. EU:n ulkoasiainjohtajaksi nimetään espanjalainen sosialisti Josep Borrell.
EPP jyräsi lopulta
EPP-europarlamenttiryhmä sai kuin saikin nimitysvoiton, sillä von der Leyen ja Lagarde ponnistavat EPP:n riveistä. Vihreät ja kansallismieliset ryhmät jätettiin nuolemaan näppejään.
Euroopan parlamentti valitsee huomenna itselleen puhemiehen. Lisäksi Euroopan parlamentin tulee siunata von der Leyenin nimitys. Se saattaa aiheuttaa närää, sillä sosialistit ovat tyrmistyneitä kaikkien eurovaalien kärkiehdokkaiden jättämistä ilman huippuvirkaa.
Kaikki jaetut huippuvirat menivät läntiseen Eurooppaan. Nimityslistan puolesta äänesti 27 jäsenmaata. Ainoastaan Saksa äänesti tyhjää.
Saksan demarit tulistuivat
Saksan sosiaalidemokraattien ex-puheenjohtaja Sigmar Gabriel ei ilahtunut nimityslistasta kärkiehdokkaiden ohittamisen vuoksi. Hänen mielestään kabinettisopiminen oli kuin isku vasten europarlamenttivaaleissa äänestäneiden kasvoja.
Saksan demareiden suosima demariehdokas Frans Timmermans oli vielä eilen vahvoilla tulla nimitetyksi komission puheenjohtajaehdokkaaksi.
EU-johtajat ovat tuskin jättäneet konsultoimatta europarlamenttiryhmien johtajia nimilistaa laatiessaan. Sosialistit ja vihreät joutuvatkin nielemään katkeran kalkin. Mikäli von der Leyenin nimitys torpataan, ajautuu EU suureen johtajuuskriisiin.
Kaksi kysymysmerkkiä nimityksissä
Borrellin ja Lagarden nimityksissä on omat kysymysmerkkinsä. Lagardella ei ole kokemusta rahapolitiikan hoidosta. Espanja ei ole tunnustanut Kosovon itsenäisyyttä,
Espanjalla on tähän omat sisäpoliittiset syynsä. Maa ei halua ruokkia separatismia Katalonian kiistansa vuoksi. Borrell joutuukin tasapainoilemaan Serbian ja Kosovon kiistan keskellä.
Sukupuolten välisen yhdenvertaisuuden saralla nimityslista on kuitenkin onnistunut. Jos esitys menee läpi europarlamentissa, nousee komission ja EKP:n johtoon ensi kertaa nainen. Kaksi muuta neuvoston käsissä olevaa nimitystä menisi miehille.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Josep Borrell Christine Lagarde Charles Michel Ursula von der Leyen Eurooppa-neuvosto Euroopan komissio EKP
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Huuhaa-kyselytutkimukset hakkaavat viattomia äijiä
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Rydman: Helsingistä tehtävä jälleen turvallinen – ”On luovuttava politiikasta, joka karkottaa pääkaupungista hyvät veronmaksajat ja täyttää sen väkivaltaisilla jengeillä ja islamistisaarnaajilla”
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Päivän pointti: Trump valitsi ministeriksi huippuyliopistosta valmistuneen sotaveteraanin – valtamedia ja vasemmistomeppi veivasivat tittelin tv-juontajaksi
Yhdysvaltain presidentiksi valitun Donald Trumpin tuoreet henkilövalinnat tulevaan hallintoonsa aiheuttavat ahdistusta mediassa ja Trumpin politiikan vastustajissa. Reaktiot ovat samankaltaisia Atlantin valtameren molemmilla puolilla.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Hälyttävä tutkimustulos: kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
Uusimmat
Antikainen: Suomi irti Ottawan sopimuksesta ja maamiinat takaisin
Jaana Strandman: Hallitus vahvistaa lasten oikeuksia
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää