Eurooppa natisee liitoksissaan: Katalonia aikoo äänestää itsenäisyydestä Espanjasta riippumatta
EU:n rakenteet natisevat jälleen liitoksissaan, tällä kerralla Espanjassa. Katalonian aluehallinto asettaa Espanjan hallitukselle selvän vaatimuksen kansanäänestyksestä. Katalonian tilannetta puitiin eduskunnan pikkuparlamentissa keskiviikkona. Tilaisuutta isännöi Katalonian ystävyysryhmää johtava kansanedustaja Simon Elo.
Jos Espanjan hallitus ei suostu alueelliseen kansanäänestykseen Katalonian itsenäisyydestä ensi heinäkuuhun mennessä, Katalonia järjestää äänestyksen omin voimin.
– Organisoidumme valmiiksi ennen heinäkuuta lain vaatimusten mukaan ja järjestämme tarvittaessa äänestyksen itse. Jos itsenäisyyden kannattajat voittavat, annetaan demokratian toimia. Jos vastustajat voittavat, lopetamme ja jatkamme kuten ennenkin, linjasi Katalonian alueparlamentin kansanedustaja Raül Romevá keskiviikkona eduskunnan Pikkuparlamentissa keskiviikkona.
Katalonia ei aio kuitenkaan erota EU:sta, vaan vaikuttaa EU:ssa itsenäisenä valtiona.
Katalonian ystävyysryhmä kutsui vierailijat
Romeva vieraili eduskunnassa keskiviikkona yhdessä Katalonian alueparlamentin ulkopoliittisen edustajan Alberto Royo-Mariné’n kanssa. Isäntänä toimi kansanedustaja Simon Elo (ps.), joka johtaa eduskunnan Katolanian ystävyysryhmää. Se on ensimmäinen parlamentaarinen Katalonia-ryhmä koko maailmassa, seuraava perustettiin Sveitsiin.
Elo toimi Katalonian aluevaaleissa epävirallisena tarkkailijana. Hän toimii suuressa valiokunnassa, joka käsittelee EU-asioita.
Espanjan hallitus jarruttaa eroa
Espanjan johtopuolueet suhtautuu Katalonian vaatimuksiin erittäin nihkeästi. Eikä apua tule äskettäin muodostetusta uudesta konservatiivihallituksestakaan, sillä kaikki Espanjan kolme pääpuoluetta konservatiivit, sosialistit ja uusvasemmiston Podemos vastustavat Katalonian eroa emämaasta.
Katalonia vaatii kuitenkin neuvotteluyhteyttä. Espanjasta poiketen Katalonian aluehallinto toimii hyvässä sovussa, vaikka politiikka jakautuu sielläkin eri aatteellisiin ryhmiin. Niitä yhdistää kuitenkin yhteinen asia: Katalonia.
– Me haluamme neuvotella, yhteisen pöydän äärellä. Asia on nyt pöydän alla. On hyväksi niin Espanjalle, Katalonialle kuin koko EU:lle, että keskustelemme tämän asian mahdollisimman pian, Romevá totesi.
– Antakaa demokratialle mahdollisuus! Jos kansa äänestää itsenäisyyden puolesta, annetaan demokratian toteutua. Jos he äänestävät sitä vastaan, lopetetaan tämä ja jatketaan kuten ennenkin, Romevá vetosi.
700 vuoden itsenäisyys, 300 vuoden alistus
Kataloniaa voidaan pitää Espanjan olennaisena osana. Miksi sen siis pitäisi erota suuresta emämaasta? Toisaalta Katalonialla on takanaan pitkä itsenäisyyskausi.
Katalonia oli Espanjan ensimmäinen alue, jonka nykyistä Ranskaa edeltänyt frankkivaltio vapautti islamilaisten maurien vallasta vuonna 760. Barcelona vapautettiin vuonna 800. Silloin Barcelonan herttua, Aragonian kruununhaltija ryhtyi hallitsemaan aluetta. Kataloniasta tuli keskiajalla suuri Välimeren alueen merivalta, joka hallitsi myös Sisiliaa, Sardiniaa, Baleaarien saariryhmää, Napolia ja hetken aikaa jopa Ateenan kaupunkia.
Aragonian kuningas Ferdinand II Aragon ja Kastilian kuningatar Isabella I avioituivat vuonna 1469, jolloin syntyi Espanjan valtio. Katalonian itsehallinto jatkui kuitenkin 1700-luvun alkuun, virallinen kieli ja kirjallisuus kukoistivat, kunnes Espanjan perimyssodassa Katalonia erehtyi tukemaan Itävallan Habsburgeja Ranskan Bourbonien sijasta. Tällöin katalaanien itsehallinto lopetettiin ja sen hallinto yhdistettiin Kastilian hallintoon eli Madridin vallan alle. Myös katalaanin kieli menetti virallisen asemansa hallinnon ja kirjallisuuden kielenä. Alkoi yhtenäistämisen ja sorron aika, jossa itsenäisyyden muistokin on koetettu juuria kansan mielistä, etenkin Francisco Francon diktatuurin aikana.
– Historiallisessa mielessä meidän itsenäisyytemme ei ole outo ajatus, Royo-Mariné toteaa.
Kymmenen vuoden rauhallinen kamppailu
Ajatus uudesta itsenäisyydestä nousi laajaan keskusteluun kymmenen vuotta sitten, jolloin alkoi pitkä sarja valtavia, rauhanomaisia mielenosoituksia, joihin osallistui lukemattomia ihmisiä – jopa 20 prosenttia kansasta.
– Ja täysin ilman mitään välikohtauksia, Romevá korostaa.
Mielenilmauksia järjestettiin vuosien ajan, mutta vaatimukset kaikuivat Espanjan hallituksessa kuuroille korville. Francon ajan jälkeen oli ajateltu, että asioista voidaan sopia, mutta se muuttui vuonna 2010. Samaan aikaan sekä itsenäisyyden että kansanäänestyksen kannatus lähti nopeaan kasvuun.
– Vuoden 2015 kannatusmittauksen mukaan kansanäänestystä kannatti 85 prosenttia kansasta. Itsenäisyyttä kannatti 48 prosenttia ja sitä vastusti 39 prosenttia. Tällä hetkellä enemmistö kannattaa itsenäisyyttä eli trendi on ylöspäin. Lyhyessä ajassa on tapahtunut valtava muutos, Romevá kertoo.
Niinpä katalaaneja houkuttaa järjestää kansanäänestys juuri nyt.
– Kysely on vain kysely. Todellinen kannatus voidaan mitata vain kansanäänestyksessä, Romevá korostaa.
Espanjan johtava alue
Kuten Katalonia oli Espanjan alueen johtava valtio aikoinaan, on se nyt johtava alue Espanjan valtiossa. Maassa on 7,5 miljoonaa asukasta, mikä on kuusi prosenttia Espanjan väestöstä. Katalaanin kieltä puhutaan laajemmalla alueella, myös Valenciassa ja osassa Ranskaa, puhujia on yhteensä noin 10 miljoonaa.
Vastaavasti 35 prosenttia katalonialaisista ei ole syntynyt Kataloniassa, kuten ei Romevákaan. Monikansallista ja –kielistä väestöä yhdistää katalonialainen elämäntapa.
Katalonia tuottaa 20 prosenttia Espanjan bruttokansantuotteesta eli 215 miljoonaa euroa. Katalonia on Espanjan teollistunein osa ja hallitsee Espanjan vientiä. Turismi on valtava voimavara: matkailijoita tulee 17 miljoonaa joka vuonna. Katalonia on myös vetovoimaisin kohde kansainvälisille investoinneille – koko Välimeren alueella.
Nettomaksaja
Katalonia kuten Espanjakin on kuulunut EU:hun vuodesta 1986 saakka. Se on Royo-Marinén mukaan ollut aina nettomaksaja niin EU:hun kuin Espanjaan. Madridin keskushallinto “kuppaa” kuitenkin Katalonian varoja. Katalonia on taloudellisesti Espanjan neljänneksi suurin alue, mutta verojen jälkeen se tipahtaa kymmenenneksi.
– Rahat menevät muualle Espanjaan, Royo-Mariné murehtii.
Tässä riittää jo perusteita haluta perinteikäs itsenäisyys takaisin. Royo-Mariné kehuu Suomen itsenäisyyden 100-vuotista taivalta ja sanoo heidänkin haluavan elää normaalisti itsenäisinä osana EU:ta, kuten Suomikin.
Lakia tulkitaan puolesta ja vastaan
Espanjan keskushallinto sanoo itsenäisyyden olevan vastoin perustuslakia. Katalonialaiset kysyvät, voiko tällainen laki olla oikeutettu. Francon diktatuurin aikana katsottiin tiukasti, että Katalonian pitää olla Espanjan osa. Francon jälkeen Barcelonan ja Madridin hallinnot katsoivat, että asiat voidaan hoitaa sopimalla.
– Mutta se loppui vuonna 2010, Romevá murehtii. Madrid sanoi ehdottomasti ”njet” ja väittää koko touhun olevan laitonta.
Royo-Mariné sanoo, ettei Madridin puhe laillisuudesta poikkea niistä puheista, joilla Venäjällä kyseenalaistetaan Suomen itsenäistyminen vuonna 1917 – että se olisi tehty vastoin Venäjän lakeja ja että sillä olisi merkitystä nyt. Tällaisilla väitteillä ei ole oikeutusta, eivätkä ne pidä paikkaansa.
Romevá vakuuttaa, että Katalonia pystyy organisoimaan kansanäänestyksen myös omin päin – demokraattisessa järjestyksessä, äänestys äänestykseltä, päätös päätökseltä – niin, että kaikki tapahtuu laillisesti.
Ratkaisu on demokratia
– Ongelma ei katoa lakaisemalla sen maton alle, kuten nyt, kun Espanjan hallitus kieltäytyy puhumasta demokratiasta. Me vaadimme vain, että istumme ja puhumme, Romevá vertaa.
– Paras keino olisi kansanäänestys, kuten Quebecissa ja Skotlannissa tehtiin. Britanniassa tästä on voitu keskustella avoimesti, mutta meillä ei, Royo-Mariné moittii.
– Ratkaisu on demokratia – eli kansanäänestys. Kukaan ei tiedä sen parempaa tapaa! Ja me aiomme viedä tämän asian nyt loppuun saakka. Me järjestämme kansanäänestyksen ensi heinäkuun jälkeen joko Madridin kanssa tai yksin. Haluamme itsenäiseksi maaksi 21. vuosisadan tavalla, ystävänä EU-maiden joukossa, Romevá tiivistää.
Väkivalta ei uhkaa
Niin Romevá kuin Royo-Mariné korostavat Katalonian itsenäisyyskamppailun rauhanomaisuutta ja rauhallisuutta. Minkäänlaisia välikohtauksia ei ole esiintynyt. Eivätkä he usko tilanteen kärjistyvän nytkään, vaikka Madridin pää ei ole kääntynyt ja katalaanien kansanäänestys lähestyy joka tapauksessa.
Eivät sittenkään, vaikka Espanjassa käytiin 1930-luvulla kammottava sisällissota. Ja Ukrainassa soditaan tänäkin päivänä.
Katalaaneille itselleen ei väkivalta ole mikään vaihtoehto, mutta mitä sanoo Madridin hallitus?
– Jos he tekisivät jotain, niin tilannehan on selvä: meillä ei ole lainkaan armeijaa. Mutta jos Madrid tarttuisi väkivaltaan, mitä EU-maat tekisivät? Uskon, että me kaikki olemme oppineet historiasta, mitä pahaa voi tapahtua, jos asioiden annetaan mennä liian pitkälle. Siksikin on parasta, että neuvottelemme asiat ajoissa kuntoon, Romevá korostaa.
Veli-Pekka Leskelä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Katalonian itsenäistymishanke vahvassa myötätuulessa, Espanjan hallinto ilmoittanut jyräävänsä irtautumispyrkimykset
Valtava kansanjoukko juhlisti itsenäisyyttä tavoittelevan Katalonian kansallispäivää – “Emme enää välitä siitä, kuka Madridissa hallinnoi”
Euroopan maiden pakka sekaisin – poliittinen soppa porisee tulikuumana
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen
Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe
Helsingin Itäkeskuksen Hansasillalla esillä ollut islamilaisia pukeutumissääntöjä esittelevä kyltti on puhututtanut mediassa ja somessa tällä viikolla. Kyltissä kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa samankaltaisia kylttejä on nähty jo pitkään. Saksassa on tuotu oikeuden eteen myös sharia-poliiseja.
Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin
Euroopan unionin maahanmuuttopolitiikka on liikkeessä ja kääntymässä selvästi tiukempaan suuntaan. Sekä keskeisissä EU-toimielimissä että jäsenvaltioiden hallinnoissa ilmenee tahtotilaa tiukentaa maahanmuuton sääntöjä ja tehostaa laittomasti EU:ssa oleskelevien palautuksia. - Ihmisoikeuksista EU:ssa pidetään jatkossakin kiinni, mutta kenenkään ihmisoikeus ei ole oleskelu laittomasti EU-maissa, perussuomalaisten meppi Sebastian Tynkkynen sanoo.
Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin
Autoilijoiden siirtyminen sähköisiin kulkuvälineisiin tökkii välittömästi, kun tuet loppuvat. Saksassa jopa kolmannes sähköautoaan vaihtaneista on siirtynyt takaisin bensaan tai dieseliin sen jälkeen, kun avustukset hiipuivat. Tavoite fossiilivapaasta uusien autojen kaupasta vuonna 2035 karkaa yhä kauemmaksi.
Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”
Kamala Harris on uransa joka käänteessä hyötynyt siitä, että hän on nainen ja kuuluu rodulliseen vähemmistöön. Hän on malliesimerkki siitä, miten paljon positiivinen erityiskohtelu voi edistää vähemmistöjen menestystä. Varapresidenttinä hän oli Bidenin "DEI-rekry", joka lopulta syrjäytti presidentti Bidenin. Nyt hänellä on mahdollisuus nousta maailman mahtavimman maan presidentiksi.
Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin
Ylen toimittajien mieleen ei tullut tarkistaa, miksi Amerikassa on ennenkin kutsuttu Puerto Ricoa roskasaareksi. Rasismi ei liity asiaan, vaan vertaus on sangen kirjaimellinen, koska roskia Puerto Ricossa riittää. Saaren asukkaiden yksi suurimpia ongelmia onkin jäteasemien tilan puute, ja eri arvioiden mukaan kaatopaikkatila saattaa loppua kesken 2–4 vuodessa.
Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta
Yksi kuluvan viikon kuumimmista puheenaiheista on ollut Helsingin Itäkeskukseen ilmestynyt herättänyt ohjetaulu koskien musliminaisten pukeutumista. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää muistuttaa ohjeistuksesta pöyristynyttä vihreiden puheenjohtajaa Sofia Virtaa siitä, että tapahtunut on seurasta vihreidenkin tukemasta avoimien rajojen maahanmuuttopolitiikasta.
PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille
Perussuomalainen Nuoriso on tyrmistynyt, mutta ei vähääkään yllättynyt islamilaisten pukeutumissääntöjen julistamisesta Itäkeskuksessa. Uutisoidussa julisteessa kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa julisteet ovatkin jo vuosia sitten vaihtuneet islamistisiin “sharia-poliiseihin”, jotka häiriköivät kansalaisia islamilaisten oppien rikkomisesta.
SVT nauhoitti salaa Malmössä imaamin perjantairukouksen, jossa ylistettiin Hizbollahin johtaja Nasrallahia
Ruotsin yleisradioyhtiön uutistoimitus SVT Nyheter oli tekemässä tutkivaa journalismia, kun imaami Sami Al-Tameemi ylisti Hizbollahin edesmennyttä johtajaa Hassan Nasrallahia perjantairukouksessa Libanonin kulttuuriyhdistyksessä Malmössä. Hän kutsui Nasrallahia marttyyriksi. SVT nauhoitti tilaisuuden. Tämä oli SVT:n toinen käynti yhdistyksen tiloissa.
Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta
Tietokirjailija-kouluttaja Katleena Kortesuon uutuuskirja "Tunteet tapissa" kertoo havainnollisesti, kuinka olemme siirtyneet tietopohjaisesta konsensusyhteiskunnasta tunneuskovaisuuden maailmaan, jonka perustukset valettiin 1980- ja 1990-luvuilla. Monelta osin yhteiskuntamme on kuin 13-vuotias teini, joka kokee tunteita vahvasti ja viskoutuu tunnemyrskyn mukana milloin mihinkin suuntaan. Pelkkä tunne on kuitenkin surkea kumppani silloin, jos edessä on vaikea ja kauaskantoinen päätös.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää