Eurooppa natisee liitoksissaan: Katalonia aikoo äänestää itsenäisyydestä Espanjasta riippumatta
EU:n rakenteet natisevat jälleen liitoksissaan, tällä kerralla Espanjassa. Katalonian aluehallinto asettaa Espanjan hallitukselle selvän vaatimuksen kansanäänestyksestä. Katalonian tilannetta puitiin eduskunnan pikkuparlamentissa keskiviikkona. Tilaisuutta isännöi Katalonian ystävyysryhmää johtava kansanedustaja Simon Elo.
Jos Espanjan hallitus ei suostu alueelliseen kansanäänestykseen Katalonian itsenäisyydestä ensi heinäkuuhun mennessä, Katalonia järjestää äänestyksen omin voimin.
– Organisoidumme valmiiksi ennen heinäkuuta lain vaatimusten mukaan ja järjestämme tarvittaessa äänestyksen itse. Jos itsenäisyyden kannattajat voittavat, annetaan demokratian toimia. Jos vastustajat voittavat, lopetamme ja jatkamme kuten ennenkin, linjasi Katalonian alueparlamentin kansanedustaja Raül Romevá keskiviikkona eduskunnan Pikkuparlamentissa keskiviikkona.
Katalonia ei aio kuitenkaan erota EU:sta, vaan vaikuttaa EU:ssa itsenäisenä valtiona.
Katalonian ystävyysryhmä kutsui vierailijat
Romeva vieraili eduskunnassa keskiviikkona yhdessä Katalonian alueparlamentin ulkopoliittisen edustajan Alberto Royo-Mariné’n kanssa. Isäntänä toimi kansanedustaja Simon Elo (ps.), joka johtaa eduskunnan Katolanian ystävyysryhmää. Se on ensimmäinen parlamentaarinen Katalonia-ryhmä koko maailmassa, seuraava perustettiin Sveitsiin.
Elo toimi Katalonian aluevaaleissa epävirallisena tarkkailijana. Hän toimii suuressa valiokunnassa, joka käsittelee EU-asioita.
Espanjan hallitus jarruttaa eroa
Espanjan johtopuolueet suhtautuu Katalonian vaatimuksiin erittäin nihkeästi. Eikä apua tule äskettäin muodostetusta uudesta konservatiivihallituksestakaan, sillä kaikki Espanjan kolme pääpuoluetta konservatiivit, sosialistit ja uusvasemmiston Podemos vastustavat Katalonian eroa emämaasta.
Katalonia vaatii kuitenkin neuvotteluyhteyttä. Espanjasta poiketen Katalonian aluehallinto toimii hyvässä sovussa, vaikka politiikka jakautuu sielläkin eri aatteellisiin ryhmiin. Niitä yhdistää kuitenkin yhteinen asia: Katalonia.
– Me haluamme neuvotella, yhteisen pöydän äärellä. Asia on nyt pöydän alla. On hyväksi niin Espanjalle, Katalonialle kuin koko EU:lle, että keskustelemme tämän asian mahdollisimman pian, Romevá totesi.
– Antakaa demokratialle mahdollisuus! Jos kansa äänestää itsenäisyyden puolesta, annetaan demokratian toteutua. Jos he äänestävät sitä vastaan, lopetetaan tämä ja jatketaan kuten ennenkin, Romevá vetosi.
700 vuoden itsenäisyys, 300 vuoden alistus
Kataloniaa voidaan pitää Espanjan olennaisena osana. Miksi sen siis pitäisi erota suuresta emämaasta? Toisaalta Katalonialla on takanaan pitkä itsenäisyyskausi.
Katalonia oli Espanjan ensimmäinen alue, jonka nykyistä Ranskaa edeltänyt frankkivaltio vapautti islamilaisten maurien vallasta vuonna 760. Barcelona vapautettiin vuonna 800. Silloin Barcelonan herttua, Aragonian kruununhaltija ryhtyi hallitsemaan aluetta. Kataloniasta tuli keskiajalla suuri Välimeren alueen merivalta, joka hallitsi myös Sisiliaa, Sardiniaa, Baleaarien saariryhmää, Napolia ja hetken aikaa jopa Ateenan kaupunkia.
Aragonian kuningas Ferdinand II Aragon ja Kastilian kuningatar Isabella I avioituivat vuonna 1469, jolloin syntyi Espanjan valtio. Katalonian itsehallinto jatkui kuitenkin 1700-luvun alkuun, virallinen kieli ja kirjallisuus kukoistivat, kunnes Espanjan perimyssodassa Katalonia erehtyi tukemaan Itävallan Habsburgeja Ranskan Bourbonien sijasta. Tällöin katalaanien itsehallinto lopetettiin ja sen hallinto yhdistettiin Kastilian hallintoon eli Madridin vallan alle. Myös katalaanin kieli menetti virallisen asemansa hallinnon ja kirjallisuuden kielenä. Alkoi yhtenäistämisen ja sorron aika, jossa itsenäisyyden muistokin on koetettu juuria kansan mielistä, etenkin Francisco Francon diktatuurin aikana.
– Historiallisessa mielessä meidän itsenäisyytemme ei ole outo ajatus, Royo-Mariné toteaa.
Kymmenen vuoden rauhallinen kamppailu
Ajatus uudesta itsenäisyydestä nousi laajaan keskusteluun kymmenen vuotta sitten, jolloin alkoi pitkä sarja valtavia, rauhanomaisia mielenosoituksia, joihin osallistui lukemattomia ihmisiä – jopa 20 prosenttia kansasta.
– Ja täysin ilman mitään välikohtauksia, Romevá korostaa.
Mielenilmauksia järjestettiin vuosien ajan, mutta vaatimukset kaikuivat Espanjan hallituksessa kuuroille korville. Francon ajan jälkeen oli ajateltu, että asioista voidaan sopia, mutta se muuttui vuonna 2010. Samaan aikaan sekä itsenäisyyden että kansanäänestyksen kannatus lähti nopeaan kasvuun.
– Vuoden 2015 kannatusmittauksen mukaan kansanäänestystä kannatti 85 prosenttia kansasta. Itsenäisyyttä kannatti 48 prosenttia ja sitä vastusti 39 prosenttia. Tällä hetkellä enemmistö kannattaa itsenäisyyttä eli trendi on ylöspäin. Lyhyessä ajassa on tapahtunut valtava muutos, Romevá kertoo.
Niinpä katalaaneja houkuttaa järjestää kansanäänestys juuri nyt.
– Kysely on vain kysely. Todellinen kannatus voidaan mitata vain kansanäänestyksessä, Romevá korostaa.
Espanjan johtava alue
Kuten Katalonia oli Espanjan alueen johtava valtio aikoinaan, on se nyt johtava alue Espanjan valtiossa. Maassa on 7,5 miljoonaa asukasta, mikä on kuusi prosenttia Espanjan väestöstä. Katalaanin kieltä puhutaan laajemmalla alueella, myös Valenciassa ja osassa Ranskaa, puhujia on yhteensä noin 10 miljoonaa.
Vastaavasti 35 prosenttia katalonialaisista ei ole syntynyt Kataloniassa, kuten ei Romevákaan. Monikansallista ja –kielistä väestöä yhdistää katalonialainen elämäntapa.
Katalonia tuottaa 20 prosenttia Espanjan bruttokansantuotteesta eli 215 miljoonaa euroa. Katalonia on Espanjan teollistunein osa ja hallitsee Espanjan vientiä. Turismi on valtava voimavara: matkailijoita tulee 17 miljoonaa joka vuonna. Katalonia on myös vetovoimaisin kohde kansainvälisille investoinneille – koko Välimeren alueella.
Nettomaksaja
Katalonia kuten Espanjakin on kuulunut EU:hun vuodesta 1986 saakka. Se on Royo-Marinén mukaan ollut aina nettomaksaja niin EU:hun kuin Espanjaan. Madridin keskushallinto “kuppaa” kuitenkin Katalonian varoja. Katalonia on taloudellisesti Espanjan neljänneksi suurin alue, mutta verojen jälkeen se tipahtaa kymmenenneksi.
– Rahat menevät muualle Espanjaan, Royo-Mariné murehtii.
Tässä riittää jo perusteita haluta perinteikäs itsenäisyys takaisin. Royo-Mariné kehuu Suomen itsenäisyyden 100-vuotista taivalta ja sanoo heidänkin haluavan elää normaalisti itsenäisinä osana EU:ta, kuten Suomikin.
Lakia tulkitaan puolesta ja vastaan
Espanjan keskushallinto sanoo itsenäisyyden olevan vastoin perustuslakia. Katalonialaiset kysyvät, voiko tällainen laki olla oikeutettu. Francon diktatuurin aikana katsottiin tiukasti, että Katalonian pitää olla Espanjan osa. Francon jälkeen Barcelonan ja Madridin hallinnot katsoivat, että asiat voidaan hoitaa sopimalla.
– Mutta se loppui vuonna 2010, Romevá murehtii. Madrid sanoi ehdottomasti ”njet” ja väittää koko touhun olevan laitonta.
Royo-Mariné sanoo, ettei Madridin puhe laillisuudesta poikkea niistä puheista, joilla Venäjällä kyseenalaistetaan Suomen itsenäistyminen vuonna 1917 – että se olisi tehty vastoin Venäjän lakeja ja että sillä olisi merkitystä nyt. Tällaisilla väitteillä ei ole oikeutusta, eivätkä ne pidä paikkaansa.
Romevá vakuuttaa, että Katalonia pystyy organisoimaan kansanäänestyksen myös omin päin – demokraattisessa järjestyksessä, äänestys äänestykseltä, päätös päätökseltä – niin, että kaikki tapahtuu laillisesti.
Ratkaisu on demokratia
– Ongelma ei katoa lakaisemalla sen maton alle, kuten nyt, kun Espanjan hallitus kieltäytyy puhumasta demokratiasta. Me vaadimme vain, että istumme ja puhumme, Romevá vertaa.
– Paras keino olisi kansanäänestys, kuten Quebecissa ja Skotlannissa tehtiin. Britanniassa tästä on voitu keskustella avoimesti, mutta meillä ei, Royo-Mariné moittii.
– Ratkaisu on demokratia – eli kansanäänestys. Kukaan ei tiedä sen parempaa tapaa! Ja me aiomme viedä tämän asian nyt loppuun saakka. Me järjestämme kansanäänestyksen ensi heinäkuun jälkeen joko Madridin kanssa tai yksin. Haluamme itsenäiseksi maaksi 21. vuosisadan tavalla, ystävänä EU-maiden joukossa, Romevá tiivistää.
Väkivalta ei uhkaa
Niin Romevá kuin Royo-Mariné korostavat Katalonian itsenäisyyskamppailun rauhanomaisuutta ja rauhallisuutta. Minkäänlaisia välikohtauksia ei ole esiintynyt. Eivätkä he usko tilanteen kärjistyvän nytkään, vaikka Madridin pää ei ole kääntynyt ja katalaanien kansanäänestys lähestyy joka tapauksessa.
Eivät sittenkään, vaikka Espanjassa käytiin 1930-luvulla kammottava sisällissota. Ja Ukrainassa soditaan tänäkin päivänä.
Katalaaneille itselleen ei väkivalta ole mikään vaihtoehto, mutta mitä sanoo Madridin hallitus?
– Jos he tekisivät jotain, niin tilannehan on selvä: meillä ei ole lainkaan armeijaa. Mutta jos Madrid tarttuisi väkivaltaan, mitä EU-maat tekisivät? Uskon, että me kaikki olemme oppineet historiasta, mitä pahaa voi tapahtua, jos asioiden annetaan mennä liian pitkälle. Siksikin on parasta, että neuvottelemme asiat ajoissa kuntoon, Romevá korostaa.
Veli-Pekka Leskelä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Katalonian itsenäistymishanke vahvassa myötätuulessa, Espanjan hallinto ilmoittanut jyräävänsä irtautumispyrkimykset
Valtava kansanjoukko juhlisti itsenäisyyttä tavoittelevan Katalonian kansallispäivää – “Emme enää välitä siitä, kuka Madridissa hallinnoi”
Euroopan maiden pakka sekaisin – poliittinen soppa porisee tulikuumana
Viikon suosituimmat
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Rydman: Helsingin väestökehitys on haitallista – ”Lähiöissä tikittää aikapommi”
Helsingin pormestariksi ensi kevään kuntavaaleissa pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman rohkaisee helsinkiläisäänestäjiä ja toteaa, että kehityssuunta, jossa suomalainen kantaväki on jäämässä vähemmistöksi omilla asuinalueillaan, voidaan vielä pysäyttää ja suunta voidaan kääntää. – Perussuomalaisilla on kaikki edellytykset tavoitella suurimman puolueen paikkaa kuntavaaleissa.
Yöllä nousevat piiloistaan Butšan noidat – naiset putsaavat Ukrainan taivasta vihollisen drooneista
Päivisin he ovat eläinlääkäreitä, opettajia, yrittäjiä. Yöllä heistä kuoriutuu aivan jotakin muuta. Butšan noidat puhdistavat ilmatilaa venäläisten drooneista rynnäkkö- ja konekivääreillä. Vuoden 2022 verilöyly ja kansanmurha eivät unohdu, oli sodan lopputulos mikä hyvänsä.
Pakolaispolitiikka kiristyy: Turvapaikkaa ei jatkossa myönnetä tai se lakkautetaan, jos henkilön katsotaan olevan vaaraksi yhteiskunnalle
Suomen maahanmuuttopolitiikkaa tiukennetaan ulkomaalaislain muutoksilla. Kansainvälinen suojelu muutetaan luonteeltaan väliaikaiseksi, ja lupien kestoa lyhennetään EU-oikeuden mahdollistamaan minimiin. Jatkossa rikoksiin syyllistyminen ja kansallisen turvallisuuden vaarantaminen johtavat suojeluaseman myöntämättä jättämiseen tai lakkauttamiseen.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Puheenjohtaja Koskelalla ei ollut laskelmia työllisyystoimiensa tueksi illan A-talkissa: “Mulla ei ole antaa lukua sulle”
Pääministeri Petteri Orpo peräsi eilisessä A-talkissa vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskelalta lukuja kasvutoimiin. Vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetti julkaistaan ensi viikolla, mutta Koskelalla ei ollut vielä antaa lukuja puheidensa tueksi. Suomen talouden tilaa koskevassa puheenjohtajien välisessä keskustelussa olivat paikalla Orpon ja Koskelan lisäksi perussuomalainen valtiovarainministeri Riikka Purra ja SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman.
Antikainen: Suomi irti Ottawan sopimuksesta ja maamiinat takaisin
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mielestä nyt on tullut aika, että Suomi irrottautuu jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta.
Hämeenlinna ei maksakaan 1 500 euron hyvitystä hengellistä musiikkia kuulleelle oppilaalle – ”Menee hyvin vaikeaksi, jos jatkossa joudutaan maksamaan korvauksia tällaisista asioista”
Hämeenlinna ei maksakaan 1 500 euron hyvitystä alakoululaiselle, jonka yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi joutuneen syrjityksi uskonnon tai vakaumuksen perusteella tämän kuultua hengellistä musiikkia koulussa lokakuussa järjestetyssä uskonnollisessa konsertissa.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää