Artikkeli kuva

Eurooppa natisee liitoksissaan: Katalonia aikoo äänestää itsenäisyydestä Espanjasta riippumatta

27.10.2016 |20:30

EU:n rakenteet natisevat jälleen liitoksissaan, tällä kerralla Espanjassa. Katalonian aluehallinto asettaa Espanjan hallitukselle selvän vaatimuksen kansanäänestyksestä. Katalonian tilannetta puitiin eduskunnan pikkuparlamentissa keskiviikkona. Tilaisuutta isännöi Katalonian ystävyysryhmää johtava kansanedustaja Simon Elo.

Jos Espanjan hallitus ei suostu alueelliseen kansanäänestykseen Katalonian itsenäisyydestä ensi heinäkuuhun mennessä, Katalonia järjestää äänestyksen omin voimin.

– Organisoidumme valmiiksi ennen heinäkuuta lain vaatimusten mukaan ja järjestämme tarvittaessa äänestyksen itse. Jos itsenäisyyden kannattajat voittavat, annetaan demokratian toimia. Jos vastustajat voittavat, lopetamme ja jatkamme kuten ennenkin, linjasi Katalonian alueparlamentin kansanedustaja Raül Romevá keskiviikkona eduskunnan Pikkuparlamentissa keskiviikkona.

Katalonia ei aio kuitenkaan erota EU:sta, vaan vaikuttaa EU:ssa itsenäisenä valtiona.

Katalonian ystävyysryhmä kutsui vierailijat

Romeva vieraili eduskunnassa keskiviikkona yhdessä Katalonian alueparlamentin ulkopoliittisen edustajan Alberto Royo-Mariné’n kanssa. Isäntänä toimi kansanedustaja Simon Elo (ps.), joka johtaa eduskunnan Katolanian ystävyysryhmää. Se on ensimmäinen parlamentaarinen Katalonia-ryhmä koko maailmassa, seuraava perustettiin Sveitsiin.

Elo toimi Katalonian aluevaaleissa epävirallisena tarkkailijana. Hän toimii suuressa valiokunnassa, joka käsittelee EU-asioita.

Espanjan hallitus jarruttaa eroa

Espanjan johtopuolueet suhtautuu Katalonian vaatimuksiin erittäin nihkeästi. Eikä apua tule äskettäin muodostetusta uudesta konservatiivihallituksestakaan, sillä kaikki Espanjan kolme pääpuoluetta konservatiivit, sosialistit ja uusvasemmiston Podemos vastustavat Katalonian eroa emämaasta.

Katalonia vaatii kuitenkin neuvotteluyhteyttä. Espanjasta poiketen Katalonian aluehallinto toimii hyvässä sovussa, vaikka politiikka jakautuu sielläkin eri aatteellisiin ryhmiin. Niitä yhdistää kuitenkin yhteinen asia: Katalonia.

– Me haluamme neuvotella, yhteisen pöydän äärellä. Asia on nyt pöydän alla. On hyväksi niin Espanjalle, Katalonialle kuin koko EU:lle, että keskustelemme tämän asian mahdollisimman pian, Romevá totesi.

– Antakaa demokratialle mahdollisuus! Jos kansa äänestää itsenäisyyden puolesta, annetaan demokratian toteutua. Jos he äänestävät sitä vastaan, lopetetaan tämä ja jatketaan kuten ennenkin, Romevá vetosi.

700 vuoden itsenäisyys, 300 vuoden alistus

Kataloniaa voidaan pitää Espanjan olennaisena osana. Miksi sen siis pitäisi erota suuresta emämaasta? Toisaalta Katalonialla on takanaan pitkä itsenäisyyskausi.

Katalonia oli Espanjan ensimmäinen alue, jonka nykyistä Ranskaa edeltänyt frankkivaltio vapautti islamilaisten maurien vallasta vuonna 760. Barcelona vapautettiin vuonna 800. Silloin Barcelonan herttua, Aragonian kruununhaltija ryhtyi hallitsemaan aluetta. Kataloniasta tuli keskiajalla suuri Välimeren alueen merivalta, joka hallitsi myös Sisiliaa, Sardiniaa, Baleaarien saariryhmää, Napolia ja hetken aikaa jopa Ateenan kaupunkia.

Aragonian kuningas Ferdinand II Aragon ja Kastilian kuningatar Isabella I avioituivat vuonna 1469, jolloin syntyi Espanjan valtio. Katalonian itsehallinto jatkui kuitenkin 1700-luvun alkuun, virallinen kieli ja kirjallisuus kukoistivat, kunnes Espanjan perimyssodassa Katalonia erehtyi tukemaan Itävallan Habsburgeja Ranskan Bourbonien sijasta. Tällöin katalaanien itsehallinto lopetettiin ja sen hallinto yhdistettiin Kastilian hallintoon eli Madridin vallan alle. Myös katalaanin kieli menetti virallisen asemansa hallinnon ja kirjallisuuden kielenä. Alkoi yhtenäistämisen ja sorron aika, jossa itsenäisyyden muistokin on koetettu juuria kansan mielistä, etenkin Francisco Francon diktatuurin aikana.

– Historiallisessa mielessä meidän itsenäisyytemme ei ole outo ajatus, Royo-Mariné toteaa.

Kymmenen vuoden rauhallinen kamppailu

Ajatus uudesta itsenäisyydestä nousi laajaan keskusteluun kymmenen vuotta sitten, jolloin alkoi pitkä sarja valtavia, rauhanomaisia mielenosoituksia, joihin osallistui lukemattomia ihmisiä – jopa 20 prosenttia kansasta.

– Ja täysin ilman mitään välikohtauksia, Romevá korostaa.

Mielenilmauksia järjestettiin vuosien ajan, mutta vaatimukset kaikuivat Espanjan hallituksessa kuuroille korville. Francon ajan jälkeen oli ajateltu, että asioista voidaan sopia, mutta se muuttui vuonna 2010. Samaan aikaan sekä itsenäisyyden että kansanäänestyksen kannatus lähti nopeaan kasvuun.

– Vuoden 2015 kannatusmittauksen mukaan kansanäänestystä kannatti 85 prosenttia kansasta. Itsenäisyyttä kannatti 48 prosenttia ja sitä vastusti 39 prosenttia. Tällä hetkellä enemmistö kannattaa itsenäisyyttä eli trendi on ylöspäin. Lyhyessä ajassa on tapahtunut valtava muutos, Romevá kertoo.

Niinpä katalaaneja houkuttaa järjestää kansanäänestys juuri nyt.

– Kysely on vain kysely. Todellinen kannatus voidaan mitata vain kansanäänestyksessä, Romevá korostaa.

Espanjan johtava alue

Kuten Katalonia oli Espanjan alueen johtava valtio aikoinaan, on se nyt johtava alue Espanjan valtiossa. Maassa on 7,5 miljoonaa asukasta, mikä on kuusi prosenttia Espanjan väestöstä. Katalaanin kieltä puhutaan laajemmalla alueella, myös Valenciassa ja osassa Ranskaa, puhujia on yhteensä noin 10 miljoonaa.

Vastaavasti 35 prosenttia katalonialaisista ei ole syntynyt Kataloniassa, kuten ei Romevákaan. Monikansallista ja –kielistä väestöä yhdistää katalonialainen elämäntapa.

Katalonia tuottaa 20 prosenttia Espanjan bruttokansantuotteesta eli 215 miljoonaa euroa. Katalonia on Espanjan teollistunein osa ja hallitsee Espanjan vientiä. Turismi on valtava voimavara: matkailijoita tulee 17 miljoonaa joka vuonna. Katalonia on myös vetovoimaisin kohde kansainvälisille investoinneille – koko Välimeren alueella.

Nettomaksaja

Katalonia kuten Espanjakin on kuulunut EU:hun vuodesta 1986 saakka. Se on Royo-Marinén mukaan ollut aina nettomaksaja niin EU:hun kuin Espanjaan. Madridin keskushallinto “kuppaa” kuitenkin Katalonian varoja. Katalonia on taloudellisesti Espanjan neljänneksi suurin alue, mutta verojen jälkeen se tipahtaa kymmenenneksi.

– Rahat menevät muualle Espanjaan, Royo-Mariné murehtii.

Tässä riittää jo perusteita haluta perinteikäs itsenäisyys takaisin. Royo-Mariné kehuu Suomen itsenäisyyden 100-vuotista taivalta ja sanoo heidänkin haluavan elää normaalisti itsenäisinä osana EU:ta, kuten Suomikin.

Lakia tulkitaan puolesta ja vastaan

Espanjan keskushallinto sanoo itsenäisyyden olevan vastoin perustuslakia. Katalonialaiset kysyvät, voiko tällainen laki olla oikeutettu. Francon diktatuurin aikana katsottiin tiukasti, että Katalonian pitää olla Espanjan osa. Francon jälkeen Barcelonan ja Madridin hallinnot katsoivat, että asiat voidaan hoitaa sopimalla.

– Mutta se loppui vuonna 2010, Romevá murehtii. Madrid sanoi ehdottomasti ”njet” ja väittää koko touhun olevan laitonta.

Royo-Mariné sanoo, ettei Madridin puhe laillisuudesta poikkea niistä puheista, joilla Venäjällä kyseenalaistetaan Suomen itsenäistyminen vuonna 1917 – että se olisi tehty vastoin Venäjän lakeja ja että sillä olisi merkitystä nyt. Tällaisilla väitteillä ei ole oikeutusta, eivätkä ne pidä paikkaansa.

Romevá vakuuttaa, että Katalonia pystyy organisoimaan kansanäänestyksen myös omin päin – demokraattisessa järjestyksessä, äänestys äänestykseltä, päätös päätökseltä – niin, että kaikki tapahtuu laillisesti.

Ratkaisu on demokratia

– Ongelma ei katoa lakaisemalla sen maton alle, kuten nyt, kun Espanjan hallitus kieltäytyy puhumasta demokratiasta. Me vaadimme vain, että istumme ja puhumme, Romevá vertaa.

– Paras keino olisi kansanäänestys, kuten Quebecissa ja Skotlannissa tehtiin. Britanniassa tästä on voitu keskustella avoimesti, mutta meillä ei, Royo-Mariné moittii.

– Ratkaisu on demokratia – eli kansanäänestys. Kukaan ei tiedä sen parempaa tapaa! Ja me aiomme viedä tämän asian nyt loppuun saakka. Me järjestämme kansanäänestyksen ensi heinäkuun jälkeen joko Madridin kanssa tai yksin. Haluamme itsenäiseksi maaksi 21. vuosisadan tavalla, ystävänä EU-maiden joukossa, Romevá tiivistää.

Väkivalta ei uhkaa

Niin Romevá kuin Royo-Mariné korostavat Katalonian itsenäisyyskamppailun rauhanomaisuutta ja rauhallisuutta. Minkäänlaisia välikohtauksia ei ole esiintynyt. Eivätkä he usko tilanteen kärjistyvän nytkään, vaikka Madridin pää ei ole kääntynyt ja katalaanien kansanäänestys lähestyy joka tapauksessa.

Eivät sittenkään, vaikka Espanjassa käytiin 1930-luvulla kammottava sisällissota. Ja Ukrainassa soditaan tänäkin päivänä.

Katalaaneille itselleen ei väkivalta ole mikään vaihtoehto, mutta mitä sanoo Madridin hallitus?

– Jos he tekisivät jotain, niin tilannehan on selvä: meillä ei ole lainkaan armeijaa. Mutta jos Madrid tarttuisi väkivaltaan, mitä EU-maat tekisivät? Uskon, että me kaikki olemme oppineet historiasta, mitä pahaa voi tapahtua, jos asioiden annetaan mennä liian pitkälle. Siksikin on parasta, että neuvottelemme asiat ajoissa kuntoon, Romevá korostaa.

Veli-Pekka Leskelä


Artikkeliin liittyvät aiheet


Mitä mieltä?

Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Viikon suosituimmat

2.
Suomen uutiset logo

Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”

19.11.2024 |16:28
4.
Suomen uutiset logo

Rydman: Helsingin väestökehitys on haitallista – ”Lähiöissä tikittää aikapommi”

23.11.2024 |22:27
6.
Suomen uutiset logo

Pakolaispolitiikka kiristyy: Turvapaikkaa ei jatkossa myönnetä tai se lakkautetaan, jos henkilön katsotaan olevan vaaraksi yhteiskunnalle

21.11.2024 |20:08
7.
Suomen uutiset logo

Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan

20.11.2024 |12:31
8.
Suomen uutiset logo

Puheenjohtaja Koskelalla ei ollut laskelmia työllisyystoimiensa tueksi illan A-talkissa: “Mulla ei ole antaa lukua sulle”

22.11.2024 |15:09

Uusimmat

Perussuomalainen 1/2024

Mainos kuva

Lue lisää