Muutosten tuulet puhaltavat eurovaaleissa. Kansallismieliset puolueet yhdistävät voimansa ja ne tulevat näyttämään uuden suunnan Euroopalle. Tulevaisuuden Eurooppa on vahvojen, itsenäisten valtioiden yhteisö, joka tekee yhteistyötä ulkopolitiikassa. Keskittämisen aika on ohi. Näin puhuu AfD:n kärkiehdokas Jörg Meuthen itävaltalaisen Zur Zeit -viikkolehden haastattelussa.
– Vastustamme pontevasti nykyistä kehitystä, jossa EU:ta viedään asteittain kohti Euroopan Yhdysvaltoja. Silmissämme siintää Isänmaiden Eurooppa, joka tekee toki yhteistyötä ulkopolitiikassa, mutta ei kasva yhteen enää tämän enempää. Kuuntelemme Euroopan unionin kansalaisten ääntä, professori Meuthen summaa Vaihtoehto Saksalle -puolueen keskeiset vaaliteemat.
Saksalaiseen tapaan talous on vahvasti esillä Meuthenin sanomassa. Erityisesti häntä askarruttaa Euroopan unionin pohjoinen-etelä-ulottuvuus eli ”tulonsiirtounioni”. Saksa ja muut pohjoisen vauraat ja vakaat maat joutuvat tukemaan etelän kevytkukkaroisia kansakuntia. Etelän valtiot olisivat Meuthenin mukaan vahvempia, jos ne eivät olisi mukana talous- ja rahaliitossa eli niillä olisi oma valuuttansa.
Kysymys Unkarin ja Puolan oikeudesta harjoittaa omaa politiikkaansa on Meuthenin mukaan kärjistänyt itsenäisten valtioiden välisiä suhteita. Jokaisella maalla pitää olla oikeus omaan, myös maahanmuuttokriittiseen päätöksentekoon. Meuthen ei soimaa Unkarin pääministeri Viktor Orbánia.
– On Unkarin ja Orbánin hallituksen oma asia päättää maahanmuuttopolitiikasta. Ja kansan enemmistö on vaaleissa antanut heille siihen oikeuden.
Eräs Meuthenin mieluisimmista teemoista on poliittinen korrektius, joka on johtanut Euroopan alakuloon. Ikäviä asioita ei voi loputtomasti vältellä niistä vaikenemalla.
– Taistelemme viimeisen asti poliittista korrektiutta vastaan! Se tietää sitten sitä, että lunta tulee tupaan, mutta asioista on puhuttava niiden oikeilla nimillä. Olipa kyseessä sitten laiton maahanmuutto, rikollisuus tai vaikkapa sukupuolihulluus, professori innostuu.
Saksan AfD tähtää jo vaalien jälkeiseen aikaan, jolloin kaikki kansallismieliset EU-puolueet ovat toivottavasti samassa ryhmässä tekemässä yhteistyötä. Kumppanuuden ulkopuolelle Meuthen sulkee äärioikeistolaiset ryhmittymät. Esimerkiksi Kreikan Kultainen auringonnousu -puolueen kanssa AfD ei tee yhteistyötä.
Kansallismielisten puolueiden näkemyksiä yhdistää maahanmuuttokriittisyys ja EU:n sentralisaation vastustaminen, mutta erojakin löytyy. Meuthen mainitsee esimerkkinä AfD:n ja Italian Legan erilaiset näkemykset talousasioista. Hänen mukaansa keskeinen kumppanuuden peruste on kuitenkin hyvin yksinkertainen, loppujen lopuksi:
– Jos emme tee yhteistyötä, se hyödyttää ainoastaan poliittisia vastustajiamme.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.
Opiskelija käytti tenttivastauksensa yhdessä osassa sanaa ”islamisaatio.” Tentaattori ilmoitti, ettei tenttivastausta voi arvioida, koska siinä esiintyi termi, joka ei yliopiston mielestä ollut "akateemisesti vakiintunut". Tapaus osuu tieteenteon ytimeen. Opiskelija oli ehdottanut islamisaatiota jatkotutkimuksen aiheeksi. Jos jotakin väitettyä tai oletettua ilmiötä ei saa ehdottaa edes tutkimuskohteeksi siksi, että ilmiö ei ole ”akateemisesti vakiintunut”, putoaa tutkimukselta pohja. Yliopistojen tehtävä kun on juurikin tutkia sitä, mikä ei ole vielä tiedossa.
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.
SAK ja ay-liike laajemminkin on jyrkästi asettunut vastustamaan hallituksen kaavailemaa ansiotuloverotuksen keventämistä - siitäkin huolimatta, että matalampi verotus tarkoittaa enemmän käteen jäävää vastiketta työn tekemisestä. Kokonaisuudessa kannattaa huomata, että vaikka veronalennukset hyödyttävätkin työntekijää ja lisäävät ostovoimaa, liitot eivät veronalennuksista hyödy mitään.
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra postaa veroista Facebookissa ja viestipalvelu X:ssä. Purran mukaan Suomi häviää verojen ja talouskasvun Ruotsi-maaottelun.
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne kertoo, että teitä korjataan taas ennätystahtiin perussuomalaisten vahtivuorolla.
