Muutosten tuulet puhaltavat eurovaaleissa. Kansallismieliset puolueet yhdistävät voimansa ja ne tulevat näyttämään uuden suunnan Euroopalle. Tulevaisuuden Eurooppa on vahvojen, itsenäisten valtioiden yhteisö, joka tekee yhteistyötä ulkopolitiikassa. Keskittämisen aika on ohi. Näin puhuu AfD:n kärkiehdokas Jörg Meuthen itävaltalaisen Zur Zeit -viikkolehden haastattelussa.
– Vastustamme pontevasti nykyistä kehitystä, jossa EU:ta viedään asteittain kohti Euroopan Yhdysvaltoja. Silmissämme siintää Isänmaiden Eurooppa, joka tekee toki yhteistyötä ulkopolitiikassa, mutta ei kasva yhteen enää tämän enempää. Kuuntelemme Euroopan unionin kansalaisten ääntä, professori Meuthen summaa Vaihtoehto Saksalle -puolueen keskeiset vaaliteemat.
Saksalaiseen tapaan talous on vahvasti esillä Meuthenin sanomassa. Erityisesti häntä askarruttaa Euroopan unionin pohjoinen-etelä-ulottuvuus eli ”tulonsiirtounioni”. Saksa ja muut pohjoisen vauraat ja vakaat maat joutuvat tukemaan etelän kevytkukkaroisia kansakuntia. Etelän valtiot olisivat Meuthenin mukaan vahvempia, jos ne eivät olisi mukana talous- ja rahaliitossa eli niillä olisi oma valuuttansa.
Kysymys Unkarin ja Puolan oikeudesta harjoittaa omaa politiikkaansa on Meuthenin mukaan kärjistänyt itsenäisten valtioiden välisiä suhteita. Jokaisella maalla pitää olla oikeus omaan, myös maahanmuuttokriittiseen päätöksentekoon. Meuthen ei soimaa Unkarin pääministeri Viktor Orbánia.
– On Unkarin ja Orbánin hallituksen oma asia päättää maahanmuuttopolitiikasta. Ja kansan enemmistö on vaaleissa antanut heille siihen oikeuden.
Eräs Meuthenin mieluisimmista teemoista on poliittinen korrektius, joka on johtanut Euroopan alakuloon. Ikäviä asioita ei voi loputtomasti vältellä niistä vaikenemalla.
– Taistelemme viimeisen asti poliittista korrektiutta vastaan! Se tietää sitten sitä, että lunta tulee tupaan, mutta asioista on puhuttava niiden oikeilla nimillä. Olipa kyseessä sitten laiton maahanmuutto, rikollisuus tai vaikkapa sukupuolihulluus, professori innostuu.
Saksan AfD tähtää jo vaalien jälkeiseen aikaan, jolloin kaikki kansallismieliset EU-puolueet ovat toivottavasti samassa ryhmässä tekemässä yhteistyötä. Kumppanuuden ulkopuolelle Meuthen sulkee äärioikeistolaiset ryhmittymät. Esimerkiksi Kreikan Kultainen auringonnousu -puolueen kanssa AfD ei tee yhteistyötä.
Kansallismielisten puolueiden näkemyksiä yhdistää maahanmuuttokriittisyys ja EU:n sentralisaation vastustaminen, mutta erojakin löytyy. Meuthen mainitsee esimerkkinä AfD:n ja Italian Legan erilaiset näkemykset talousasioista. Hänen mukaansa keskeinen kumppanuuden peruste on kuitenkin hyvin yksinkertainen, loppujen lopuksi:
– Jos emme tee yhteistyötä, se hyödyttää ainoastaan poliittisia vastustajiamme.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Suomen maahanmuuttopolitiikkaa tiukennetaan ulkomaalaislain muutoksilla. Kansainvälinen suojelu muutetaan luonteeltaan väliaikaiseksi, ja lupien kestoa lyhennetään EU-oikeuden mahdollistamaan minimiin. Jatkossa rikoksiin syyllistyminen ja kansallisen turvallisuuden vaarantaminen johtavat suojeluaseman myöntämättä jättämiseen tai lakkauttamiseen.
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
Hämeenlinna ei maksakaan 1 500 euron hyvitystä alakoululaiselle, jonka yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi joutuneen syrjityksi uskonnon tai vakaumuksen perusteella tämän kuultua hengellistä musiikkia koulussa lokakuussa järjestetyssä uskonnollisessa konsertissa.
