

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Euroopan parlamentin hiilitullimietintö lähti väärille urille – Huhtasaari: “Voi tarkoittaa, että halkojen poltto ja puunkaato pannaan verolle”
Euroopan parlamentti käsitteli eilen täysistunnossaan mietintöä, jossa parlamentti ottaa kantaa hiilitullien järjestämiseen. Perussuomalaisten meppi Laura Huhtasaari on pettynyt väärille urille lähteneeseen hiilitullimietintöön, joka voi muun muassa tarkoittaa sitä, että halkojen polttaminen ja puun kaato laitetaan verolle, jos niitä ei katsota hiilineutraaleiksi toiminnoiksi.
Suurin osa poliittisista ryhmistä on ryhmittymässä mietinnön taakse. Perussuomalaisten europarlamentaarikko Laura Huhtasaari toimi mietinnön varjoesittelijänä ryhmänsä ID:n puolesta.
– Odotukseni olivat korkealla. Valitettavasti hiilitullimietintö lähti heti alkuun väärille urille, ja siinä ei kuunneltu ollenkaan teollisuuden kriittisiä huomioita, joilla mietintöä olisi voitu parantaa, harmittelee Huhtasaari.
Sotii alkuperäistä tarkoitustaan vastaan
Mietintö ei ole lakia säätävä, mutta siinä esitetään muun muassa, että hiilitulleista ei jäisi jäsenmaille kantopalkkiota, täydellistä luopumista ilmaisista päästöoikeuksista ja päästökaupan lopettamista Euroopassa.
Lisäksi mietintö haluaisi ohjata hiilitulleista saatavia varoja kehittyviin maihin, EU:n ulkopuolelle.
– Ajatus hiilitulleista on sinänsä kannatettava, mutta mietinnöstä tuli niin ideologinen, että se sotii alkuperäistä tarkoitustaan vastaan, mikä oli pyrkiä estämään hiilovuotoriski ja parantaa eurooppalaisen teollisuuden kilpailukykyä. Toivon, että kun komissio aikanaan esittää lakia säätävää tekstiä asiasta, realiteetit ja oman metalliteollisuutemme huolet huomioidaan, painottaa Huhtasaari.
Halkojen polttaminen verolle?
Esimerkiksi mietintö painottaa, että toisin kuin päästökauppajärjestelmässä, mekanismissa ei pitäisi katsoa puun polttamista polttoaineena hiilineutraaliksi ja että tarkistetussa ja päivitetyssä kehyksessä myös kaadettuun puuhun ja köyhtyneeseen maaperään sisältyvällä hiilellä olisi oltava hinta.
– Tämä voi tarkoittaa sitä, että halkojen polttaminen ja puunkaato menisivät verolle, jos puun polttamista polttoaineena ja puunkaatoa ei katsoa hiilineutraaliksi, Huhtasaari sanoo.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- päästöoikeudet hiilitullimietintö hiilineutraalius hiilitullit Euroopan parlamentti Päästökauppa Laura Huhtasaari
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Laura Huhtasaari brittimedialle: ”EU:lla ei ole tulevaisuutta”

Vihreät kannattaa EU-verotusta ja Italian talouden tukemista – Huhtasaari: ”EU on laittomuuden tilassa”

PS-mepit Huhtasaari ja Hakkarainen: Perussuomalaisten vastalause ei riittänyt lyijyhaulikiellon torppaamiseen

Katso Laura Huhtasaaren ja Mauri Peltokankaan tuliset puheet Fixit-mielenosoituksessa

Huhtasaari: EU:n uudistukset jäävät byrokratian vuoksi aina puolitiehen – ”On hyvä, ettei hulluimmat ideat etene”
Viikon suosituimmat

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Saksan tuleva hallitus haluaa kieltää valehtelun ja viedä kansankiihottajilta oikeuden asettua ehdokkaaksi vaaleissa
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.

Yhdysvallat: Valkoinen talo ehdottaa julkisen yleisradiotoiminnan rahoituksen lopettamista

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Joko saataisiin veroja oikeaan suuntaan ja kasvu liikkeelle Suomessakin?
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra postaa veroista Facebookissa ja viestipalvelu X:ssä. Purran mukaan Suomi häviää verojen ja talouskasvun Ruotsi-maaottelun.

Ministeri Ranne: Asfaltti tuoksuu taas tänä kesänä – ”Tiehankkeet työllistävät nimenomaan suomalaisia”
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne kertoo, että teitä korjataan taas ennätystahtiin perussuomalaisten vahtivuorolla.

Sahateollisuus varoittaa ilmastokilvoittelun valtavista kustannuksista – Lulu Ranne: Suomen ei pidä valita näivettävää skenaariota, jossa metsäsektoriamme ajetaan alas

Suomen antama kehitysapu väheni 165 miljoonaa euroa yhdessä vuodessa
Kansainvälinen kehitysrahoitus kääntyi selvään laskuun vuonna 2024 niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Tuoreen laskelman mukaan Suomen antama kehitysapu pieneni 12,9 prosenttia vuodesta 2023 vuoteen 2024 - siis yhdessä vuodessa.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää