

eba.europa.eu
Euroopan pankkivalvoja toivoo EU-maille roskapankkia – lisäisi roimasti yhteisvastuuta
Euroopan pankkiviranomainen EBA haluaa EU-maille yhteisen roskapankin, johon siirrettäisiin unionin alueen pankkien tuottamattomia luottoja. Ajatuksena on keventää EU-pankkien huonojen luottojen kantaa, jotta pankit voisivat myöntää uusia luottoja kotitalouksille ja yrityksille. Kivenä kengässä on kuitenkin vaikeasti väistettävä yhteisvastuun lisääntyminen. Yhteisvastuun kiertäminen voi palauttaa tilanteen alkuasetelmaan sillä erotuksella, että yksi uusi EU-viranomainen näkisi päivänvalonsa. Asiasta kertoi Reuters.
EU-pankkien taseissa on tuottamattomia luottoja noin tuhannen miljardin edestä. Roskapankki ostaisi näitä luottoja jopa 250 miljardilla eurolla.
Roskapankki tulisi rahoittaa julkisista varoista, EBA neuvoo. Lisäksi EU-roskapankki tulisi pystyttää kiireellisesti. Tuottamattomia luottoja on eurokriisimailla rutkasti. Yksin italialaispankeilla on näitä luottoja 276 miljardin euron edestä, uutistoimisto Reuters kertoo.
Markkinahinta alhaalla
Yksityisten sijoittajien kysyntä EU-maiden roskalainoille on vähäistä. Tämä on painanut markkinahinnan alas, eivätkä pankit ole siksi haluneet myydä tuottamattomia luottojaan. Pankit joutuisivat kirjaamaan tällöin osto- ja myyntihintojen välisen luovutustappion. Tämä puolestaan nakertaisi pankkien pääomaa. Tämä voisi johtaa pankkien uusiin pääomituksiin. Italian kolmanneksi suurimman pankin Monte dei Paschi di Sienan vaikeudet haalia yksityistä pääomaa ovat olleet omiaan säikäyttämään muita pankkeja ja pitämään huonot luotot taseissaan.
Pankit toivovat markkinatilanteen paranemista. EBA viestii, että aika on käymässä vähiin, sillä tuottamattomien luottojen pitäminen pankkien taseissa jarruttaa talouskasvua.
EBA kaavailee EU-roskapankin ostavan huonot luotot pois “todellisen talousarvon” mukaisella hinnalla. Ajatuksena on, että roskapankki pyrkisi myymään tuottamattomat luotot yksityisille sijoittajille kolmessa vuodessa. Toisin sanoen julkisella rahalla ostetaan yli markkinahinnan se riski, ettei roskapankki saisi myytyä roskaluottojaan myöhemminkään paremmalla markkinahinnalla. Roskapankki ei välttämättä pääsisi parantuneessakaan tilanteessa omilleen luottojen korkean ostohinnan vuoksi.
Yhteisvastuuta halutaan kiertää
EBA ei täsmentänyt roskapankin rahoitusmallia. Julkisilla varoilla maksettu pesämuna vaatisi kuitenkin jäsenmaiden hyväksynnän. EBA:n mukaan julkista rahaa ei voida oikein välttää.
– Jonkinlainen valtiotason väliintulo helpottaisi roskapankin käynnistysvaiheessa, EBA:n puheenjohtaja Andrea Enria myönsi.
Euroopan vakausmekanismi EVM:n johtaja Klaus Regling tukee EBA:n avausta. Reglingin mielestä julkista rahaa ei voida välttää.
Enrian ja Reglingin mukaan yhteisvastuu voidaan välttää siinäkin tapauksessa, ettei roskapankki saisi luottoja myytyä eteenpäin. Luottotappiot sysättäisiin takaisin niihin maihin, joiden pankeista ongelmaluotot ostettiin. Tällöin palattaisiin lähtöruutuun: ongelmapankit pitäisi joko ajaa alas tai tulla pelastetuksi pankin kotimaan toimesta. Lasku lähtisi siten myös pankkeihin sijoittaneille.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Eurojohtajien utopistinen toive: pankkiunioni pelastaa – EuroThinktank: ei tule tapahtumaan

Talouslehden terveiset länsimaisille päättäjille: “Uudistakaa talousmallinne tai populistit tekevät sen”

Princeton-professori eurokriisistä: Kun ranskalainen sanoo “solidaarisuus”, saksalainen ajattelee, että kyseessä on ”ryöstö”

Tohtorikolmikko: Euro on ehkä jo mennyttä
Viikon suosituimmat

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.

Eduskuntaryhmän pääsihteeri: Vihervasemmisto voitti vaalit – tätä se tarkoittaa kunnissa ja hyvinvointialueilla
Suomen yli puhalsi alue- ja kuntavaaleissa vihervasemmistolainen puhuri, mikä tarkoittaa kuntiin ja hyvinvointialueille kylmää kyytiä, kirjoittaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteeri Olli Immonen.

Kansanedustaja Antikainen: Tekoäly analysoi Luonnonvarakeskuksen vastaukset ja ehdotti sitten kantelun tekemistä
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen esitti Luonnonvarakeskukselle (Luke) joukon suoria kysymyksiä susikannan kehityksestä, kanta-arvion menetelmistä, laittoman tappamisen arvioinnista ja kansainvälisestä raportoinnista. Hän antoi Lukelle kaksi viikkoa aikaa vastata viralliseen tietopyyntöönsä. Määräaika kului kuitenkin umpeen ilman vastauksia. Vastaukset saapuivat vasta sen jälkeen, kun Antikainen oli 8.4. lähettänyt medialle tiedotteen vastaamattomasta tietopyynnöstä, ja tiedote oli julkaistu Suomen Uutisissa. Luke toimitti vastaukset sähköpostitse samana iltana klo 20.27.

Miko Bergbom: Perussuomalaiset on politiikan hammaslääkäri, SDP karkkipussi
Kansanedustaja Miko Bergbom vertaa perussuomalaisten toimivan politiikassa kuin hammaslääkäri, joka tekee oikeita asioita, mutta jonka tuoliin ei ehkä aina ole niin kiva istahtaa. Vastaavasti SDP toimii politiikassa tarjoten äänestäjilleen pulleaa karkkipussia. - Surullisena olen seurannut SDP:n ”kaikki voi tehdä velaksi” -kampanjaa. Rahaa on helppo luvata lisää, mutta pelkään sitä, että SDP:n lupaukset tulevat johtamaan ympäri Suomea kuntaveron korotuksiin, Bergbom sanoo.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Yhdysvallat: Valkoinen talo ehdottaa julkisen yleisradiotoiminnan rahoituksen lopettamista

Saksan tuleva hallitus haluaa kieltää valehtelun ja viedä kansankiihottajilta oikeuden asettua ehdokkaaksi vaaleissa
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.

SDP vaatii lähivaalien jälkeen ”reilumpaa” politiikkaa, eli löyhempää talouskuria sotealueille – Miko Bergbom muistuttaa karuista tosiasioista
SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppuraisen mukaan alue- ja kuntavaalien tulos kertoo halusta inhimilliseen politiikkaan, mikä demarien kielellä käytännössä tarkoittaisi taloudellisista tavoitteista joustamista. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom muistutti eilisessä A-studiossa edustajakollegaansa, että hyvinvointiyhteiskunnan pystyssä pysyminen on ensisijainen tavoite - ja samalla paras tukiverkko pienituloiselle ihmiselle.
Uusimmat

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla

Suomen antama kehitysapu väheni 165 miljoonaa euroa yhdessä vuodessa
Toimitus suosittelee
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää