Italian pääministeri Matteo Renzi 23.9.2016. / Andreas Solaro
Euroopan maiden pakka sekaisin – poliittinen soppa porisee tulikuumana
Missä EU-maa, siellä myllerrys. Espanjan poliittinen takalukko on kestänyt viime joulukuusta asti. Uusintavaalit eivät selventäneet tilannetta paljoakaan. Italia on muuntunut eurovastaiseksi talouden poljettua paikoillaan vuosikaudet. Maassa käydään loppuvuonna kansanäänestys, joka voi horjuttaa Eurooppaa pahemman kerran sitten brexit-äänestyksen – ja mahdollisesti päihittää sen seuraamuksiltaan.
Euroopassa järjestettävistä lähiajan vaaleista huomio on keskittynyt lähinnä Saksan ja Ranskan ensi vuoden vaaleihin. Molemmissa maissa tilanne on poliittisesti jännittynyt. Saksassa vaihtoehtopuolue AfD on rynninyt osavaltiovaaleissa, ja on tätä menoa kaventamassa merkittävästi kahden valtapuolueen enemmistöä. Kansallinen rintama puolestaan hämmentää eurovastaisuudella Ranskassa.
Italian kansanäänestyksessä kovat panokset
Saksa ja Ranska ovat kaksi suurinta euromaata. Seuraava kaksikko on Italia ja Espanja. Näissäkin maissa poliittinen soppa porisee tulikuumana. Italiassa järjestetään loppuvuodesta kansanäänestys parlamentin uudistuksista, mutta se on samalla luottamusäänestys maan pääministeri Matteo Renzille. Politiikan tutkijat pitävät käytännössä selviönä hävityn kansanäänestyksen tarkoittavan Renzille samaa kuin mitä brittien kansanäänestystulos tarkoitti ex-pääministeri David Cameronille. Cameron erosi pääministerin paikaltaan.
Italian velkataakka on massiivinen. Velkakello osoittaa sen olevan yli 2 biljoonaa euroa, eli kaksituhatta miljardia euroa. Eurokriisistä pelästyneet euromaat sopivat automaattisista taloustoimista, ettei vastaavaa paniikkia nähtäisi enää koskaan uudelleen. Italian laskettua talouskasvuennusteitaan paine tiukempaan talouskuriin kasvaa. Lisäksi sijoittajat epäilevät Italian pankkien tilaa. Nämä tekijät ovat huonoja uutisia Renzille hänen valmistautuessaan kansanäänestykseen.
Mielipidekyselyt povaavat tuloksen olevan melkein kolikon heittoa. Italiassa on edessä poliittinen kriisi, jos italialaiset äänestävät Renzin uudistukset kumoon. Mikäli Renzi päättäisi jatkaa, valtataistelu hänen johtamansa sosialidemokraattipuolueen sisällä kiihtyisi. Eurovastainen protestipuolue Viiden tähden liike tuskin jättää tilaisuuttaan käyttämättä kannatuksensa vahvistamiseen. Italian velkojien mielestä poliittinen epävarmuus on tuskin kovin ihanteellinen tilanne.
Italia on eurovastaisin euromaa
Italialaisten kasvava eurovastaisuus näkyy Renzin otteissa. Hän on useassa kohtaa näpäytellyt EU:ta. Renzin hampaankolot täyttyvät pakolaiskriisistä ja talouskurista. EU:n ja Turkin palautussopimuksen jälkeen pakolais- ja siirtolaisliikenne Libyasta Italiaan on kasvanut. Talouskurisopimus on vesittänyt pahoin hänen vaalilupauksiaan, ja hänen suosionsa onkin laskenut merkittävästi.
EU ja euroalue on ilmeisessä kriisissä, mikäli eurovastaiset puolueet onnistuvat valtaamaan maan parlamentin. Italian ero eurosta, EU:sta tai molemmista olisi brexitiä suurempi kolaus.
Renzin jatkuva näpäyttely hermostuttaa muita EU-johtajia, vaikka he tiedostavatkin Italian kansanäänestyksen panokset. Muilla EU-mailla on omat sisäpoliittiset paineet olla pokkuroimatta Renzin edessä.
Espanjan sosialistit massairtisanoutuivat
Espanjan toiseksi suurimman puolueen (sosialistipuolue PSOE) puoluehallituksessa käy viima. Peräti 17 jäsentä 35-jäsenisestä hallituksesta erosi. Tällä pyritään savustamaan ulos puolueen johtaja Pedro Sánchez. Toistaiseksi Sánchez ei ole suostunut eroamaan.
Espanjan poliittinen umpikuja on jatkunut viime joulukuusta, kun kaksipuoluejärjestelmä muuttui nelipuoluejärjestelmäksi. Yhteistyökulttuuri on vierasta, eikä maahan olla saatu muodostettua hallitusta. Maa on hyvää vauhtia joutumassa toisiin uusintavaaleihin, mitkä järjestettäisiin joulupäivänä.
Espanjan poliittinen pakka on sekaisin myös Katalonian itsenäistymisaikeiden vuoksi. Katalonia on Espanjan vaurain alue ja itsenäistyessään EU ja euroalue olisivat todellisessa myrskyssä.
Henri Myllyniemi
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Eurooppa natisee liitoksissaan: Katalonia aikoo äänestää itsenäisyydestä Espanjasta riippumatta
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Huuhaa-kyselytutkimukset hakkaavat viattomia äijiä
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Rydman: Helsingistä tehtävä jälleen turvallinen – ”On luovuttava politiikasta, joka karkottaa pääkaupungista hyvät veronmaksajat ja täyttää sen väkivaltaisilla jengeillä ja islamistisaarnaajilla”
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Päivän pointti: Trump valitsi ministeriksi huippuyliopistosta valmistuneen sotaveteraanin – valtamedia ja vasemmistomeppi veivasivat tittelin tv-juontajaksi
Yhdysvaltain presidentiksi valitun Donald Trumpin tuoreet henkilövalinnat tulevaan hallintoonsa aiheuttavat ahdistusta mediassa ja Trumpin politiikan vastustajissa. Reaktiot ovat samankaltaisia Atlantin valtameren molemmilla puolilla.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Hälyttävä tutkimustulos: kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
Uusimmat
Antikainen: Suomi irti Ottawan sopimuksesta ja maamiinat takaisin
Jaana Strandman: Hallitus vahvistaa lasten oikeuksia
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää