Euroopan komission puheenjohtaja Juncker ei pidä seuraajansa valintamenettelyä läpinäkyvänä

Euroopan komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker kertoi Helsingissä, ettei hänen seuraajansa valintaa tehty läpinäkyvästi. Juncker nimettiin vuonna 2014 komission johtoon europarlamenttivaaleissa EPP-ryhmänsä kärkiehdokkaana.

Eurooppa-neuvoston kokoussarjan päätteeksi neuvosto esitti komission puheenjohtajaksi täysin yllättäen Euroopan Yhdysvaltoja palavasti kannattavaa Ursula von der Leyeniä.

Kabinettisopimus voitti demokratian

Kärkiehdokasmenetelmällä tarkoitetaan komission puheenjohtajavalintatapaa, jossa europarlamenttiryhmät nimeävät kärkiehdokkaansa etukäteen. Europarlamenttivaalien tulosten mukaan eniten meppejä saanut ryhmä saisi komission puheenjohtajuuden kärkiehdokkaalleen.

Tällä erää yksikään kärkiehdokas ei päässyt ehdolle yhteenkään EU-huippuvirkaan.

Kärkiehdokas-menettely ei ole täysin demokraattinen, mutta EU-kansalaisilla on sentään mahdollisuus vaikuttaa komission puheenjohtajan nimeämiseen. Suora vaali ei onnistu siksi, koska EU-jäsenmaassa voi äänestää vain oman maansa meppiehdokkaita.

Joka ainoa kärkiehdokkaan teilaaminen sivuun johti lopulta siihen, että nimitysehdokkuudet menivät täysin jäsenmaiden johtajien kabinettisopimuksilla. Demokratialle viitattiin kintaalla.

Esimerkiksi EPP-ryhmään kuuluvan kokoomuksen äänestäjät olettivat saavansa komission puheenjohtajaksi saksalaisen Manfred Weberin, mutta tilalle pelattiinkin von der Leyen. Erityisen valitettavaksi tämä temppu tulee niille kokoomuksen äänestäjille, jotka vastustavat EU:n liittovaltiota.

Juncker kertoi, että hän on valitettavasti ensimmäinen ja viimeinen kärkiehdokkaana valittu komission puheenjohtaja.