

Rajavartiolaitoksen vartiolaiva Merikarhu Joonianmerellä. Arkistokuvaa. / LEHTIKUVA
Euroopan komission hahmotelmat maahanmuuttokriisin taltuttamiseksi vesittymässä – pakotettu taakanjako palaamassa keinovalikoimaan
EU:n kaksi toimenpidealoitetta maahanmuuttokriisin taltuttamiseksi ovat osoittautuneet toimimattomiksi. EU oli kaavaillut rajavalvontaelin Frontexin miesvahvuuden reilua kasvattamista. Toiseksi unioni haluaisi perustaa unionin ulkopuolelle turvapaikanhakijoiden käsittelykeskuksia. Unionissa tapaillaan uudelleen jäsenmaiden pakottamista taakanjakoon.
Euroopan komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker on esittänyt, että Frontexin 1 300 henkilöstöluku kasvatettaisiin jopa 10 000 henkilöön.
Kaikki jäsenmaat eivät ole kuitenkaan vakuuttuneita ehdotuksen toimivuudesta. Saksan ja Alankomaiden mielestä rajavalvontaelimen paisuttaminen ei ole kannattavaa panostukseen nähden. Jotkut jäsenmaat eivät halua ylikansallisten rajavartioiden ottavan ohjia kansallisilta rajavalvojilta.
– Maali ei ollut koskaan realistinen, nimettömäksi jäänyt diplomaatti kertoi Financial Timesille.
Afrikan maat eivät halua maihinnousukeskuksia
EU on vihdoinkin huomannut, miten vaikeaa hylättyjen turvapaikkapäätösten saaneita henkilöitä on poistaa unionin alueelta. Sen vuoksi unioni halusi turvapaikanhakijoille perustettavat erilliset maihinnousu- ja käsittelykeskukset turvapaikanhakijoille EU:n ulkopuolelta ja mieluiten Afrikan puolelle.
Haluaminen on helppoa, toteuttaminen ei niinkään. Afrikkalaiset maat eivät ole osoittaneet halua keskuksille heidän maaperälleen. EU-lähettilään mukaan hanke hoidettiin tyystin väärin. Lähettilään mukaan hanke olisi pitänyt hoitaa kaikessa hiljaisuudessa Afrikan maiden kanssa kahdenkeskisesti sopimalla. EU ei kuitenkaan säästellyt rumpujen pauketta esitellessään vasta ajatuksen tasolla ollutta hankettaan.
Pakottaminen palaamassa EU:n menetelmiin
EU-maiden sisäministerit tapasivat Luxemburgissa. Ministerit hakivat yhteistä säveltä eritoten Frontexin toimenkuvasta. Kokouksen päätteeksi ei saavutettu suuria läpimurtoja. Työn kerrotaan jatkuvan teknisiä yksityiskohtia puiden.
FT:n mukaan jäsenmaiden pakotus on palaamassa unionin repertuaariin. Aiemmin kolkon äänensävyn saanut “pakotettu uudelleensijoitus” on muotoiltu EU-jargonissa nyt “pakotetuksi solidaarisuudeksi”. Tämä tarkoittaa sitä, että jäsenmaat voisivat osallistua maahanmuuttajien aiheuttamiin haasteisiin tarjoamalla unionille rahaa tai teknistä osaamistaan.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Ville Tavio esittää YK:n GCM-siirtolaisuussopimusta eduskunnan päätettäväksi
Viikon suosituimmat

Käsittämätön kahakka vaaliteltalla – Sofia Virta usutti avustajiaan häiriköimään työtään tekevää toimittajaa – kameraa revittiin kädestä, naamaan läpsittiin vaaliesitteillä
”En ole 20 toimittajavuoden aikana nähnyt poliitikkoa, joka hoitaisi mediasuhteitaan yhtä ala-arvoisesti.”

Purra sai lapsen äidiltä tyrmistyttävän viestin – koulurauha oli jo valmiiksi mennyttä, kunnes opettaja esitti kummallisen pyynnön

Juontajamalli Sini Ariell vieraili eduskunnassa ja kertoi Australian woke-sekoilusta tavalla, joka sai jopa Juha Mäenpään hetkeksi hiljenemään (video)

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Vaalivalvojaiset – suora lähetys

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.

Eduskuntaryhmän pääsihteeri: Vihervasemmisto voitti vaalit – tätä se tarkoittaa kunnissa ja hyvinvointialueilla
Suomen yli puhalsi alue- ja kuntavaaleissa vihervasemmistolainen puhuri, mikä tarkoittaa kuntiin ja hyvinvointialueille kylmää kyytiä, kirjoittaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteeri Olli Immonen.

Wille Rydman: Helsingin poliittisesta ilmapiiristä tulossa punavihreä – ”Ihmiset tulevat ainakin näkemään, mihin suuntaan Helsinkiä ei pidä viedä”
Perussuomalaiset saa Helsinkiin pienen valtuustoryhmän. - Teemme valtuustossa kaiken sen minkä voimme. Edustamme tervehenkistä sinivalkoista politiikkaa, ja pidämme ääntä senkin edestä, minkä vaalituloksessa menetimme, Wille Rydman sanoo ja kehottaa ammentamaan valituloksesta sisua.

Kansanedustaja Antikainen: Tekoäly analysoi Luonnonvarakeskuksen vastaukset ja ehdotti sitten kantelun tekemistä
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen esitti Luonnonvarakeskukselle (Luke) joukon suoria kysymyksiä susikannan kehityksestä, kanta-arvion menetelmistä, laittoman tappamisen arvioinnista ja kansainvälisestä raportoinnista. Hän antoi Lukelle kaksi viikkoa aikaa vastata viralliseen tietopyyntöönsä. Määräaika kului kuitenkin umpeen ilman vastauksia. Vastaukset saapuivat vasta sen jälkeen, kun Antikainen oli 8.4. lähettänyt medialle tiedotteen vastaamattomasta tietopyynnöstä, ja tiedote oli julkaistu Suomen Uutisissa. Luke toimitti vastaukset sähköpostitse samana iltana klo 20.27.

Miko Bergbom: Perussuomalaiset on politiikan hammaslääkäri, SDP karkkipussi
Kansanedustaja Miko Bergbom vertaa perussuomalaisten toimivan politiikassa kuin hammaslääkäri, joka tekee oikeita asioita, mutta jonka tuoliin ei ehkä aina ole niin kiva istahtaa. Vastaavasti SDP toimii politiikassa tarjoten äänestäjilleen pulleaa karkkipussia. - Surullisena olen seurannut SDP:n ”kaikki voi tehdä velaksi” -kampanjaa. Rahaa on helppo luvata lisää, mutta pelkään sitä, että SDP:n lupaukset tulevat johtamaan ympäri Suomea kuntaveron korotuksiin, Bergbom sanoo.
Uusimmat

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla

Suomen antama kehitysapu väheni 165 miljoonaa euroa yhdessä vuodessa
Toimitus suosittelee
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää