LEHTIKUVA
Euroopan komissio julkaisi toukokuun viimeisenä päivänä vahvaa liittovaltiokehitystä pönkittävän paperin. Komissio pohtii euromaille yhteisiä velkakirjoja, euroalueen pankkien yhteistä talletussuojaa ja yhteistä budjettia. Yhteisiin elementteihin kuuluisi myös esimerkiksi yhteinen työttömyysvakuutusjärjestelmä.
Komissio pohjaa esitystään pitkälti aiemmin julki tuodusta viiden presidentin paperista kehittää EU:a. Komissio muistuttaa myös ahkerasti viime maaliskuun Rooman kokouksen julkilausumasta. Julkilausumassa halutaan kehittää talous- ja rahaliitto EMU:a edelleen “valmiiksi asti” vuoteen 2025 mennessä.
Komission julkaisussa käydään lävitse yhteisvaluutta euron historiaa mannerta ravistanutta eurokriisiä myöden. Komissio toteaa, että kriisin aikana eri jäsenmaiden talouksiin syntyi railoja, mutta toisaalla samassa paperissa komissio kertoo rahaliiton lähentäneen jäsenmaiden talouksia.
Komission mukaan rahaliiton kehitys on osittain kadonnut, koska jäsenmailla on pääosin kaksi erilaista kantaa tulevaisuudesta. Pääosin eteläiset euromaat toivovat solidaarisuutta ja yhteisvastuuta jo syntyneille talousongelmille. Pohjoisempien jäsenmaiden kanta on, että jokaisen jäsenmaan tulisi trimmata oma talous ensin kuntoon.
Saksa kiirehti torppaamaan nopeasti yhteisvastuulliset elementit. Saksan mielestä EU jakautuisi kahtia sisäpiiriläisten eli euromaiden ja ulos jääviin maihin eli euroa käyttämättömiin EU-maihin. Saksa myös toisti kantansa, että euromaiden tulee ensin tehdä kansallisella tasolla reippaasti rakenneuudistuksia ja vähentää velkataakkaansa ennen kuin yhteisvastuusta voidaan neuvotella. Suomen kanta mukailee Saksan kantaa.
Euroopan komission paperi on luettavissa englanniksi PDF-tiedostomuodossa täältä >
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Jokaisella somalialaisella on kotimaa. Kaikki voivat palata takaisin. Se ei ole mikään ongelma, vakuutti Somalian presidentti Hassan Sheikh Mohamud Berliinissä liittokanslerinvirastossa pidetyssä tiedotustilaisuudessa.
Europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen (ps.) moittii Portugalille syydettyjä kohtuuttomia etuja.
Liian monta kantaväestöltä kalskahtavaa etunimeä yhdessä luokassa sai aikaan kalabaliikin ruotsalaiskoulussa. Vieraskieliset vanhemmat syyttivät koulua etnisestä diskriminoinnista ja valittivat viranomaisille. Härkäsestä tuli kuitenkin taas kerran kärpänen ja segregaatiokehitys Ruotsin kouluissa jatkuu.
Puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra otti lauantaisessa puoluevaltuustopuheessaan esille myös naisten oikeudet.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen kritisoi jälleen Koneen Säätiön erikoisia rahoituspäätöksiä. Koneen Säätiön sponsoroiman Elokapinan töhrimät eduskunnan pylväät saatiin vasta puhdistettua, kun heti perään saatiin kuulla uutisia toisesta säätiön sponsoroimasta "taideprojektista", jossa itseään mediataiteilijaksi tituleeraava opettaja näytti Aalto-yliopiston opiskelijoille omaa pornofilmiään. Koneen Säätiö sponsoroi projektia 76 000 euron suuruisella apurahalla.
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra avasi perussuomalaisten puoluevaltuuston kokouksen lauantaiaamuna Helsingissä. Puheessaan Purra keskittyi ennen muuta talouteen, maahanmuuttoon ja arvoihin politiikan takana.
Tavalla tai toisella jalkansa hyvinvointivaltion oven väliin saanut ei kernaasti palaa kotiseutunsa kurjuuteen. Tavallinen syy maassa piileskelyyn on turvapaikkahakemuksen hylkääminen. Ruotsissa laittomia maassa oleskelijoita on sadoin tuhansin ja nyt heidät halutaan päivänvaloon ynnä ulos maasta. Punavihreä oppositio ja vihreät vastustavat.
Quillette-lehden perustaja Claire Lehmann tarkastelee Trumpin voittoa päivänpoliittisten kysymysten sijaan kulttuuri-ilmiönä – erityisesti nuorten miesten parissa orastavan asenneilmapiirin kautta. Vaikka kuluneen vuoden aikana eri medioissa on käsitelty nuorten miesten oikeistolaistumista, taustalla on muutakin kuin poliittisten kantojen jyrkentymistä.
Valtiovarainministerinä puheenjohtaja Riikka Purra nosti puoluevaltuustopuheessaan totta kai esille valtiontalouden, mahdollisen talouskasvun ja hyvinvointivaltion tulevaisuuden.
