Perussuomalaisten kansanedustajat Ville Vähämäki ja Jari Lindström ihmettelevät Euroopan komission vuotuista kasvuselvitystä koskevassa tiedonannossa mainittua neuvoston suositusta eläkeiän sitomisesta eliniän odotteeseen. Kansanedustaja Vähämäki on jättänyt aiheesta kirjallisen kysymyksen eduskunnassa.
Euroopan komission vuotuista kasvuselvitystä käsittelevässä E-kirjeessä annetaan Suomelle viisi suositusta vuodelle 2013. Eräässä suosituksessa todetaan, että Suomen on ”nostettava tosiasiallista eläkeikää kasvaneen elinajanodotteen mukaisesti”. Kirjeen liitteenä olevassa, pitkän aikavälin kehitystä käsittelevässä Euroopan komission makrotaloudellisessa kertomuksessa puolestaan sanotaan seuraavaa: ”Eläkeiän yhdistäminen elinajanodotteeseen auttaisi tasapainottamaan työ- ja eläkevuosien suhdetta. Jotta voidaan välttää toistuvat vaikeat neuvottelut, yhdistäminen olisi mieluiten toteutettava automaattisesti sovellettavien sääntöjen perusteella.”
Vähämäki ja Lindström kummastelevat sitä, ettei kirjeessä sanallakaan mainita Suomen kantaa neuvoston suositukseen tosiasiallisen eläkeiän nostosta. Liitteessä mainittuun eläkeiän elinajanodotteeseen yhdistämiseen ei siihenkään oteta kantaa.
– Mielestäni on hyvin erikoista, että näin suuri periaatteellinen ja poliittinen suositus jää kokonaan huomiotta, Vähämäki toteaa.
Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa perussuomalaisten valiokuntavastaavana toimiva Lindström on huolissaan siitä, että hallitus vaikenee näin tärkeässä asiassa. Hänen mukaansa kysymyksessä on perustavanlaatuinen muutos vallitseviin menettelytapoihin.
– Suomi on perinteisesti ollut sopimusyhteiskunta, jossa asioista neuvotellaan. Ollaanko tänne nyt ujuttamassa automatiikkaa, jonka avulla neuvottelukulttuurista vaivihkaa siirrytään sanelukulttuuriin?
Lindström kummastelee myös sitä, että asia on tulossa työelämä- ja tasa-arvovaliokuntaan vasta ensi vuonna, vaikka sen on täytynyt olla hallituksen tiedossa jo kauan.
Kirjallisessa kysymyksessään Vähämäki tiedustelee Suomen kantaa neuvoston suositukseen tosiasiallisen eläkeiän nostosta sekä eläkeiän elinajanodotteeseen yhdistämiseen. Lisäksi hän kysyy, mitä ovat ”toistuvat, vaikeat neuvottelut”, joita halutaan makrotaloudellisen kertomuksen mukaan välttää.
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.
Suomen yli puhalsi alue- ja kuntavaaleissa vihervasemmistolainen puhuri, mikä tarkoittaa kuntiin ja hyvinvointialueille kylmää kyytiä, kirjoittaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteeri Olli Immonen.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen esitti Luonnonvarakeskukselle (Luke) joukon suoria kysymyksiä susikannan kehityksestä, kanta-arvion menetelmistä, laittoman tappamisen arvioinnista ja kansainvälisestä raportoinnista. Hän antoi Lukelle kaksi viikkoa aikaa vastata viralliseen tietopyyntöönsä. Määräaika kului kuitenkin umpeen ilman vastauksia. Vastaukset saapuivat vasta sen jälkeen, kun Antikainen oli 8.4. lähettänyt medialle tiedotteen vastaamattomasta tietopyynnöstä, ja tiedote oli julkaistu Suomen Uutisissa. Luke toimitti vastaukset sähköpostitse samana iltana klo 20.27.
Kansanedustaja Miko Bergbom vertaa perussuomalaisten toimivan politiikassa kuin hammaslääkäri, joka tekee oikeita asioita, mutta jonka tuoliin ei ehkä aina ole niin kiva istahtaa. Vastaavasti SDP toimii politiikassa tarjoten äänestäjilleen pulleaa karkkipussia. - Surullisena olen seurannut SDP:n ”kaikki voi tehdä velaksi” -kampanjaa. Rahaa on helppo luvata lisää, mutta pelkään sitä, että SDP:n lupaukset tulevat johtamaan ympäri Suomea kuntaveron korotuksiin, Bergbom sanoo.
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.
SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppuraisen mukaan alue- ja kuntavaalien tulos kertoo halusta inhimilliseen politiikkaan, mikä demarien kielellä käytännössä tarkoittaisi taloudellisista tavoitteista joustamista. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom muistutti eilisessä A-studiossa edustajakollegaansa, että hyvinvointiyhteiskunnan pystyssä pysyminen on ensisijainen tavoite - ja samalla paras tukiverkko pienituloiselle ihmiselle.
Lue lisää
Lue lisää
