Perussuomalaisten kansanedustajat Ville Vähämäki ja Jari Lindström ihmettelevät Euroopan komission vuotuista kasvuselvitystä koskevassa tiedonannossa mainittua neuvoston suositusta eläkeiän sitomisesta eliniän odotteeseen. Kansanedustaja Vähämäki on jättänyt aiheesta kirjallisen kysymyksen eduskunnassa.
Euroopan komission vuotuista kasvuselvitystä käsittelevässä E-kirjeessä annetaan Suomelle viisi suositusta vuodelle 2013. Eräässä suosituksessa todetaan, että Suomen on ”nostettava tosiasiallista eläkeikää kasvaneen elinajanodotteen mukaisesti”. Kirjeen liitteenä olevassa, pitkän aikavälin kehitystä käsittelevässä Euroopan komission makrotaloudellisessa kertomuksessa puolestaan sanotaan seuraavaa: ”Eläkeiän yhdistäminen elinajanodotteeseen auttaisi tasapainottamaan työ- ja eläkevuosien suhdetta. Jotta voidaan välttää toistuvat vaikeat neuvottelut, yhdistäminen olisi mieluiten toteutettava automaattisesti sovellettavien sääntöjen perusteella.”
Vähämäki ja Lindström kummastelevat sitä, ettei kirjeessä sanallakaan mainita Suomen kantaa neuvoston suositukseen tosiasiallisen eläkeiän nostosta. Liitteessä mainittuun eläkeiän elinajanodotteeseen yhdistämiseen ei siihenkään oteta kantaa.
– Mielestäni on hyvin erikoista, että näin suuri periaatteellinen ja poliittinen suositus jää kokonaan huomiotta, Vähämäki toteaa.
Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa perussuomalaisten valiokuntavastaavana toimiva Lindström on huolissaan siitä, että hallitus vaikenee näin tärkeässä asiassa. Hänen mukaansa kysymyksessä on perustavanlaatuinen muutos vallitseviin menettelytapoihin.
– Suomi on perinteisesti ollut sopimusyhteiskunta, jossa asioista neuvotellaan. Ollaanko tänne nyt ujuttamassa automatiikkaa, jonka avulla neuvottelukulttuurista vaivihkaa siirrytään sanelukulttuuriin?
Lindström kummastelee myös sitä, että asia on tulossa työelämä- ja tasa-arvovaliokuntaan vasta ensi vuonna, vaikka sen on täytynyt olla hallituksen tiedossa jo kauan.
Kirjallisessa kysymyksessään Vähämäki tiedustelee Suomen kantaa neuvoston suositukseen tosiasiallisen eläkeiän nostosta sekä eläkeiän elinajanodotteeseen yhdistämiseen. Lisäksi hän kysyy, mitä ovat ”toistuvat, vaikeat neuvottelut”, joita halutaan makrotaloudellisen kertomuksen mukaan välttää.
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Perussuomalainen Nuoriso ei saa kutsua ammattikorkeakoulu Haaga-Helian opiskelijakunnan Helgan 26. helmikuuta järjestettävään vaalitoriin. Helgan opiskelijakunta ilmoitti asiasta sähköpostitse maanantaina. Viestissään Helga vetoaa muun muassa fuksiaisissa sattuneeseen turvattomuuden tunteen aiheuttamiseen, joka on johtanut luottamuspulaan.
Yhdysvaltain varapresidentti piti perjantaina Münchenin turvallisuuskonferenssissa puheen, joka ei jättänyt ketään kylmäksi. Valtamedia ja EU-poliitikot pitävät sitä "hyökkäyksenä" Eurooppaa vastaan. Monet tavalliset ihmiset pitävät J. D. Vancen sananvapautta ja demokratiaa puolustanutta puhetta vaikuttavimpana puheenvuorona mitä Euroopassa on pitkään aikaan kuultu.
Saksan liittopäivävaalitaistelussa on siirrytty loppufinaaliin. Kansalaisten vaali-innostus on merkittävästi korkeammalla kuin edellisissä vaaleissa syykuussa 2021. Afganistanilaisen turvapaikanhakijan Münchenissä tekemä autoisku kuumentaa tunnelmia entisestään. Vaihtoehtopuolueen kanssa yhteistyöstä kieltäytyvät kristillisdemokraatit ovat menettämässä suuresta suosiostaan huolimatta historiallisen mahdollisuutensa muokata Saksan politiikkaa porvarilliseen suuntaan.
Marttaliitto on tiedottanut hiljattain, että se on sitoutunut tarjoamaan omissa tilaisuuksissaan vain kasvisruokaa vuosien 2025 ja 2026 aikana. Liiton mukaan sitoumus kasvisruokaan on yksi konkreettinen teko liiton toiminnan hiilijalanjäljen ja muiden ympäristövaikutusten pienentämiseksi. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mielestä sitoumus tarkoittaa käytännössä suomalaisen monipuolisen ruokakulttuurin ja perinteisten ruokailutottumusten syrjäyttämistä ideologisista syistä.
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman katsoo, että jatkossa Helsingissä tulee selvästi rajoittaa uutta sosiaalista asuntotuotantoa, koska tällä hetkellä Helsinkiin ei kohdistu luonnollista muuttopainetta, vaan väestönkasvu perustuu pitkälti sosiaaliturvaperäiseen maahanmuuttoon. - Innokkaalla kaavoitus- ja rakennuspolitiikallaan Helsinki vain syventää omia sosiaalisia ongelmiaan. Samalla Helsingin taloudellinen huoltosuhde heikkenee.
Euroopan kansallismieliset voimat seurasivat suurella mielihyvällä Donald Trumpin voittokulkua Yhdysvaltain presidentiksi. Viran alku on ollut sen verran tapahtumarikas, että rakkauteen on tullut samansuuntaisesta arvopohjasta huolimatta myös ryppyjä.
Perussuomalainen Helsingin kaupunkiympäristölautakunnan jäsen Mika Raatikainen on tehnyt lautakunnassa esityksen niin sanotun Mariantunnelin hylkäämisestä. Mariantunneli on suunnitteilla oleva pyöräliikenteen ja jalankulun tunneli Helsingin Kampissa ja Lapinlahdessa, joka alittaisi Hietaniemen hautausmaan kohdalla Mechelininkadun ja arviolta 18,5 miljoonan euron hintaan säästäisi pyöräilijän aikaa 47 sekuntia ja tulosuunnasta riippuen matkaa 20 tai 60 metriä. Raatikainen pitää hanketta järjettömänä.
Perussuomalaisten uusi opiskelijajärjestö Perussuomalaiset Opiskelijat ry toimii puolueen valtakunnallisena opiskelijajärjestönä Perussuomalaisen Nuorison alaisuudessa. Järjestö keskittyy vaikuttamaan suomalaisissa korkeakouluissa ja kokoamaan yhteen kansallismielisesti ajattelevia opiskelijoita. Opiskelijajärjestön ensimmäisenä puheenjohtajana toimii lahtelainen Matias Päivä.
