

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Euroopan komissio ja hallitus osaa tuhota perussuomalaisten hyvät esitykset, nyt uhrialttarille talutettiin hiilitullit
Kun perusuomalaisten aiempi puheenjohtaja Jussi Halla-aho kertoi kannattavansa EU:n hiilitulleja, ajatus oli asettaa päästöherkät kolmannet maat samalle viivalle kuin ilmastotavoitteidensa kanssa intoileva EU. Euroopan komissio on ottanut hiilitullit käsiteltäväksi. Ketun häntiä kantava komissio on hurmaamassa hallituksemme varsin vaarallisen esityksen taakse.
Komissio on täsmentänyt Fit for 55 -ilmastovalmiuspakettinsa ajatuksia hiilirajamekanismin saralla. Kansan kielellä hiilirajamekanismi kulkee hiilitullina. Ajatus on, että EU:n ulkopuolelta ilmastopolitiikkaan kevein mielin asennoituvilta mailta vaaditaan lisätulleja sen mukaan, mitä enemmän savupiiput tupruttelevat myrkkyjä taivaalle.
Todellinen ongelma on se, että eurooppalaiset teräs-, sähkö-, sementti-, lannoite- ja alumiiniteollisuuden yritykset ovat menettämässä ilmastohysterian vuoksi vapaaliput päästöille. EU:n ulkopuolelle keskittyvä suomalaisyritys hakeutuu herkästi EU:n ulkopuolelle.
Venäjän hyökkäyssota muutti koko paletin
Komission ajoitus hiilitulliesitykselle on hankala. Venäjä aloitti hyökkäyssodan Ukrainaa vastaan. Sodan seuraukset ovat nostaneet energiahintoja kaikkialla – ja eritoten Venäjä-riippuvuuttaan lisänneellä Euroopalla.
Hiilitullit nostaisivat energian hintoja entisestään. Komission uusimmat laskelmat osuvat viime vuoden joulun alle. Helmikuun lopulla Venäjän aloittama hyökkäyssota nosti energian hinnat aivan uusiin kerroksiin.
Hyvä järjestelmä, joten roskakoriin
Ehdotuksessa huomoidaan EU-jäsenmaiden myöntämät ilmaiset päästöoikeukset. Näillä on tarkoitus huolehtia siitä, etteivät yritykset muuttaisi kolmansiin maihin. Kolmannet maat tarkoittavat EU:n ulkopuolisia maita.
Komission mielestä on hyvä luopua ilmaisjaoista. Tämä tarkoittaa sitä, että kolmansiin maihin vientiä harjoittava EU-maassa toimiva yritys alkaa tähyillä ulkomaille siirtymistä.
Suomessa toimiva hiilitulliyritys, esimerkiksi teräsyhtiö, menettää ilmaiset päästöoikeutensa. Suomessa tuotettava teräs tulee materiaalisilta kustannuksiltaan yhtä huokeaksi kuin missä tahansa muussa maassa. Hiilitulleilla huolehditaan siitä, ettei unioniin toimiteta halpaa terästä, sähköä ja lannoitteita.
Ilmaisjaon romutuksella pidetään huoli myös siitä, että hiilitullin alaisten tuotteiden yritykset siirtyvät pois EU:sta, jos niillä on merkittävästi ostajia EU:n ulkopuolisista maista.
Voittaako edes ilmasto?
Jatkokirjeessä todetaan ilmaisjaon hyödyllisyys:
“Lähtökohtaisesti ilmaisjaon etuna hiilirajamekanismiin on se, että se suojaa sekä EU:hun että EU:n ulkopuolelle suuntautuvaa tuotantoa toisin kuin hiilirajamekanismi, joka suojaa vain EU:hun suuntautuvaa tuotantoa.”
EU halunnee siirrättää pois ilmastolle arveluttavat toimialat voidakseen patsastella päästömittauksien vierellä huolimatta siitä, että eurooppalaisten kukkarot tyhjenevät tämän hulluuden vuoksi. Voittaako edes ilmasto?
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


EU-komissio esittää: Tilapäinen suojelu tuomassa unionin alueelle myös Ukrainaan aiemmin saapuneita turvapaikanhakijoita – hallintovaliokunta haluaa rajata tulijat

Huhtasaari: Aikooko EU-komissio antaa edes tilapäisiä helpotuksia turpeen käytölle?

Purra: Saksa korjaa energiapolitiikkansa virheitä, Suomikin pystyy siihen

Sähkön ja polttoaineiden hinnat syövät toimeentuloa – Purra: Missä viipyvät hallituksen toimenpiteet?

Luukkanen talvisodan rauhasta 13.3.1940: Kirvelevä rauha pelasti Suomen
Viikon suosituimmat

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.

Eduskuntaryhmän pääsihteeri: Vihervasemmisto voitti vaalit – tätä se tarkoittaa kunnissa ja hyvinvointialueilla
Suomen yli puhalsi alue- ja kuntavaaleissa vihervasemmistolainen puhuri, mikä tarkoittaa kuntiin ja hyvinvointialueille kylmää kyytiä, kirjoittaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteeri Olli Immonen.

Kansanedustaja Antikainen: Tekoäly analysoi Luonnonvarakeskuksen vastaukset ja ehdotti sitten kantelun tekemistä
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen esitti Luonnonvarakeskukselle (Luke) joukon suoria kysymyksiä susikannan kehityksestä, kanta-arvion menetelmistä, laittoman tappamisen arvioinnista ja kansainvälisestä raportoinnista. Hän antoi Lukelle kaksi viikkoa aikaa vastata viralliseen tietopyyntöönsä. Määräaika kului kuitenkin umpeen ilman vastauksia. Vastaukset saapuivat vasta sen jälkeen, kun Antikainen oli 8.4. lähettänyt medialle tiedotteen vastaamattomasta tietopyynnöstä, ja tiedote oli julkaistu Suomen Uutisissa. Luke toimitti vastaukset sähköpostitse samana iltana klo 20.27.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Saksan tuleva hallitus haluaa kieltää valehtelun ja viedä kansankiihottajilta oikeuden asettua ehdokkaaksi vaaleissa
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.

Yhdysvallat: Valkoinen talo ehdottaa julkisen yleisradiotoiminnan rahoituksen lopettamista

SDP vaatii lähivaalien jälkeen ”reilumpaa” politiikkaa, eli löyhempää talouskuria sotealueille – Miko Bergbom muistuttaa karuista tosiasioista
SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppuraisen mukaan alue- ja kuntavaalien tulos kertoo halusta inhimilliseen politiikkaan, mikä demarien kielellä käytännössä tarkoittaisi taloudellisista tavoitteista joustamista. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom muistutti eilisessä A-studiossa edustajakollegaansa, että hyvinvointiyhteiskunnan pystyssä pysyminen on ensisijainen tavoite - ja samalla paras tukiverkko pienituloiselle ihmiselle.

Sahateollisuus varoittaa ilmastokilvoittelun valtavista kustannuksista – Lulu Ranne: Suomen ei pidä valita näivettävää skenaariota, jossa metsäsektoriamme ajetaan alas
Uusimmat

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla

Suomen antama kehitysapu väheni 165 miljoonaa euroa yhdessä vuodessa
Toimitus suosittelee
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää