

Lehtikuva
Euroopan keskuspankki aloittaa eurovaltioiden velkakirjojen ostot
Euroopan keskuspankki (EKP) ilmoitti tämänpäiväisessä kokouksessaan aloittavansa euromaiden valtioiden velkakirjojen osto-ohjelman. Kuukausittaisten keskuspankin ostotoimien ilmoitettiin olevan 60 miljardia euroa, ja niitä luvattiin jatkaa ainakin vuoden 2016 syyskuuhun asti.
Toimenpiteen tarkoituksena on laskea valtionvelkakirjojen korkotasoa, minkä pitäisi lisätä sijoittajien riskinottohalukkuutta ja siten kanavoitua osakesijoituksiin, yritysten ja kotitalousten luototukseen ja samalla nostaa inflaatio-odotuksia. EKP:n päätehtävä on euroalueen hintavakauden varmistaminen, mikä on määritelty tarkoittamaan vähän alle kahden prosentin vuotuista inflaatiotahtia. Inflaatio lipsahti joulukuussa näyttämään lievästi negatiivista hintamuutosta vuodentakaiseen tasoon verrattuna, eikä pudotusta selitä pelkästään halventunut öljyn hinta tai muut väliaikaisena pidettävät tekijät.
Odotuksiin nähden elvyttävämpi ohjelma
Aiemmat huhut markkinoilla antoivat odottaa ilmoitusta 50 miljardin euron kuukausittaisista ostoista, joita jatkettaisiin 20 kuukautta, mutta nyt EKP:n ilmoittamaan summaan oli sisällytetty kaikki olemassaolevatkin osto-ohjelmat. Vaikka kuukausimäärä oli siis hieman isompi, ohjelman alustava kesto oli hieman aiempia huhuja lyhyempi.
Kaikenkaikkiaan ohjelma oli siis hieman odotettua elvyttävämpi, mikä näkyi ensimmäisissä markkinareaktioissa: euro heikkeni puolitoista prosenttia dollariin nähtynä, ja esimerkiksi Espanjan kymmenvuotisten velkakirjojen tuottoprosentti laski 0,1 prosenttiksikköä 1,4 prosenttiin, mikä on uusi kaikkien aikojen pohjanoteeraus. Suomen kymmenvuotisten velkakirjojen tuottoprosentti on samoilla tasoilla Saksan kanssa 0,45 prosentissa.
Markkinoilla sijoittajat olivat odottaneet jo pitkän aikaa osto-ohjelman käynnistymistä, kun aiemmat EKP:n vuoden 2014 aikana käynnistämät toimenpiteet ovat osoittautuneet riittämättömiksi inflaatio-odotusten kääntämiseksi nousuun.Tämä selittää, miksi velakirjojen korkotuotto ja euron arvo ovat laskeneet useiden kuukausien ajan jo ennen tämänpäiväistä ilmoitusta.
Muiden maiden jalanjäljissä vuosien odottelun jälkeen
Päinvastoin kuin esimerkiksi USA:n keskuspankin osto-ohjelmissa, EKP:n osto-ohjelmassa velkakirjat eivät päädy EKP:n, vaan pääasiallisesti kansallisten keskuspankkien taseisiin. Vain 20 prosenttia ostoista tullaan tekemään EKP:n taseeseen. Suomen pankki ostaa siis pääoma-avaimensa mukaisella osuudellaan Suomen valtion velkakirjoja.
Monet ovat kritisoineet EKP:n toiminnan hitautta. USA:n keskuspankki aloitti velkakirjojen osto-ohjelman jo vuonna 2009, ja käytännössä kaikki merkittävämpien maiden keskuspankit ovat toteuttaneet samantyyppisiä ohjelmia kriisivuosien aikana. Euroopassa erityisesti saksalaisten pelot velkojen mahdollisesta yhteisvastuullistamisesta sekä lainopilliset seikat saivat EKP:n kokeilemaan ensin muunlaisia toimia, mutta niiden teho ei osoittautunut riittäväksi.
JUHANI HUOPAINEN
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Soini kurmottaa Matti Vanhasta, jonka mukaan Kreikka-paketeilla “voidaan jopa tienata”

EKP:n massiivisen valtiolainaohjelman laillisuus puntariin – Saksassa nousemassa kanne
Viikon suosituimmat

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Saksan tuleva hallitus haluaa kieltää valehtelun ja viedä kansankiihottajilta oikeuden asettua ehdokkaaksi vaaleissa
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.

Yhdysvallat: Valkoinen talo ehdottaa julkisen yleisradiotoiminnan rahoituksen lopettamista

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Joko saataisiin veroja oikeaan suuntaan ja kasvu liikkeelle Suomessakin?
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra postaa veroista Facebookissa ja viestipalvelu X:ssä. Purran mukaan Suomi häviää verojen ja talouskasvun Ruotsi-maaottelun.

Ministeri Ranne: Asfaltti tuoksuu taas tänä kesänä – ”Tiehankkeet työllistävät nimenomaan suomalaisia”
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne kertoo, että teitä korjataan taas ennätystahtiin perussuomalaisten vahtivuorolla.

Sahateollisuus varoittaa ilmastokilvoittelun valtavista kustannuksista – Lulu Ranne: Suomen ei pidä valita näivettävää skenaariota, jossa metsäsektoriamme ajetaan alas

Suomen antama kehitysapu väheni 165 miljoonaa euroa yhdessä vuodessa
Kansainvälinen kehitysrahoitus kääntyi selvään laskuun vuonna 2024 niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Tuoreen laskelman mukaan Suomen antama kehitysapu pieneni 12,9 prosenttia vuodesta 2023 vuoteen 2024 - siis yhdessä vuodessa.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää