Lehtikuva
Euroopan keskuspankki aloittaa eurovaltioiden velkakirjojen ostot
Euroopan keskuspankki (EKP) ilmoitti tämänpäiväisessä kokouksessaan aloittavansa euromaiden valtioiden velkakirjojen osto-ohjelman. Kuukausittaisten keskuspankin ostotoimien ilmoitettiin olevan 60 miljardia euroa, ja niitä luvattiin jatkaa ainakin vuoden 2016 syyskuuhun asti.
Toimenpiteen tarkoituksena on laskea valtionvelkakirjojen korkotasoa, minkä pitäisi lisätä sijoittajien riskinottohalukkuutta ja siten kanavoitua osakesijoituksiin, yritysten ja kotitalousten luototukseen ja samalla nostaa inflaatio-odotuksia. EKP:n päätehtävä on euroalueen hintavakauden varmistaminen, mikä on määritelty tarkoittamaan vähän alle kahden prosentin vuotuista inflaatiotahtia. Inflaatio lipsahti joulukuussa näyttämään lievästi negatiivista hintamuutosta vuodentakaiseen tasoon verrattuna, eikä pudotusta selitä pelkästään halventunut öljyn hinta tai muut väliaikaisena pidettävät tekijät.
Odotuksiin nähden elvyttävämpi ohjelma
Aiemmat huhut markkinoilla antoivat odottaa ilmoitusta 50 miljardin euron kuukausittaisista ostoista, joita jatkettaisiin 20 kuukautta, mutta nyt EKP:n ilmoittamaan summaan oli sisällytetty kaikki olemassaolevatkin osto-ohjelmat. Vaikka kuukausimäärä oli siis hieman isompi, ohjelman alustava kesto oli hieman aiempia huhuja lyhyempi.
Kaikenkaikkiaan ohjelma oli siis hieman odotettua elvyttävämpi, mikä näkyi ensimmäisissä markkinareaktioissa: euro heikkeni puolitoista prosenttia dollariin nähtynä, ja esimerkiksi Espanjan kymmenvuotisten velkakirjojen tuottoprosentti laski 0,1 prosenttiksikköä 1,4 prosenttiin, mikä on uusi kaikkien aikojen pohjanoteeraus. Suomen kymmenvuotisten velkakirjojen tuottoprosentti on samoilla tasoilla Saksan kanssa 0,45 prosentissa.
Markkinoilla sijoittajat olivat odottaneet jo pitkän aikaa osto-ohjelman käynnistymistä, kun aiemmat EKP:n vuoden 2014 aikana käynnistämät toimenpiteet ovat osoittautuneet riittämättömiksi inflaatio-odotusten kääntämiseksi nousuun.Tämä selittää, miksi velakirjojen korkotuotto ja euron arvo ovat laskeneet useiden kuukausien ajan jo ennen tämänpäiväistä ilmoitusta.
Muiden maiden jalanjäljissä vuosien odottelun jälkeen
Päinvastoin kuin esimerkiksi USA:n keskuspankin osto-ohjelmissa, EKP:n osto-ohjelmassa velkakirjat eivät päädy EKP:n, vaan pääasiallisesti kansallisten keskuspankkien taseisiin. Vain 20 prosenttia ostoista tullaan tekemään EKP:n taseeseen. Suomen pankki ostaa siis pääoma-avaimensa mukaisella osuudellaan Suomen valtion velkakirjoja.
Monet ovat kritisoineet EKP:n toiminnan hitautta. USA:n keskuspankki aloitti velkakirjojen osto-ohjelman jo vuonna 2009, ja käytännössä kaikki merkittävämpien maiden keskuspankit ovat toteuttaneet samantyyppisiä ohjelmia kriisivuosien aikana. Euroopassa erityisesti saksalaisten pelot velkojen mahdollisesta yhteisvastuullistamisesta sekä lainopilliset seikat saivat EKP:n kokeilemaan ensin muunlaisia toimia, mutta niiden teho ei osoittautunut riittäväksi.
JUHANI HUOPAINEN
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Soini kurmottaa Matti Vanhasta, jonka mukaan Kreikka-paketeilla “voidaan jopa tienata”
EKP:n massiivisen valtiolainaohjelman laillisuus puntariin – Saksassa nousemassa kanne
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Huuhaa-kyselytutkimukset hakkaavat viattomia äijiä
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Rydman: Helsingistä tehtävä jälleen turvallinen – ”On luovuttava politiikasta, joka karkottaa pääkaupungista hyvät veronmaksajat ja täyttää sen väkivaltaisilla jengeillä ja islamistisaarnaajilla”
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Päivän pointti: Trump valitsi ministeriksi huippuyliopistosta valmistuneen sotaveteraanin – valtamedia ja vasemmistomeppi veivasivat tittelin tv-juontajaksi
Yhdysvaltain presidentiksi valitun Donald Trumpin tuoreet henkilövalinnat tulevaan hallintoonsa aiheuttavat ahdistusta mediassa ja Trumpin politiikan vastustajissa. Reaktiot ovat samankaltaisia Atlantin valtameren molemmilla puolilla.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Hälyttävä tutkimustulos: kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
Uusimmat
Antikainen: Suomi irti Ottawan sopimuksesta ja maamiinat takaisin
Jaana Strandman: Hallitus vahvistaa lasten oikeuksia
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää