

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Euron pelastamiseksi liittovaltiohinkua – Miten se vaikuttaisi suomalaisten arkeen?
Suomessa ei ole tehty valintaa euroeron ja poliittisesti inhottavien yhteisvaluutan vaatimien kriisiaikojen sopeutustoimien välillä. Kolmanneksi vaihtoehdoksi on noussut Euroopan liittovaltion muodostaminen, johon poliittiset päättäjät haluavat ohjata suomalaiset välttyäkseen tekemästä valintaa kahdesta aiemmasta vaihtoehdosta.
Mikä meitä odottaa liittovaltiossa?
Ennen eläköitymistään pitkään valtiovarainministeriön rahoitusmarkkinaosaston ylijohtajana toiminut VTT Peter Nyberg avaa kirjoituksessaan salaisuuden verhoa. Nyberg toteaa, että kyseessä on vain arvaus.
Päätösvalta loittonee
Suomalaisia koskevat päätökset tehtäisiin kaukana Suomesta. Se vapauttaisi päättäjämme ikäviltä ja välttämättömiltä päätöksiltä. Kansalaisten ääni sen sijaan vaimenisi.
– Yksittäisen kansalaisen mahdollisuus saada mielipiteensä kuuluviin valtakuntaa koskevissa asioissa olisi vastaavasti nykyiseen verrattuna hyvin vähäinen, Nyberg miettii.
Alue- ja kuntapäättäjien valta kasvaisi, mutta vallankäyttöä rajoittaisi merkittävästi ylemmän päätäntätason suomista resursseista.
Kansalaisten vapaus kasvaisi yhdellä merkittävällä alueella. Italialainen voisi hakeutua Suomeen viranhaltijaksi. Tämä vaatii kuitenkin riittävää kielitaitoa. Kielitaidottomien mahdollisuudet työllistyä vähenisi kielitaitoisten vallattua työmarkkinat.
Hyvinvointivaltion alasajo
Ilmainen koulutus, terveydenhuolto ja erilaiset toimeentuloa auttavat tuet joutuisivat koetukselle. Ne vaativat merkittävästi verotuloja. Liittovaltion verotuksen lisääntyessä omaa veroastetta tulee laskea, muutoin kansalaisten ostovoima kuihtuisi liiaksi. Yritysten kilpailukyky heikkenisi lisäverojen myötä.
– Yritysten kilpailukyvyn ja kotitalouksien ostovoiman takia olisi muita kuin liittovaltion kantamia veroja jossain vaiheessa välttämätöntä laskea, Nyberg summaa.
Koulutuksen ja terveydenhuollon verovarojen korvaajiksi kansalaisten tulee avata omia kukkaroitaan.
– Monien kansalaisten elintaso laskisi merkittävästi koulutuksen ja terveydenhuollon kustannusten noustessa ja maan sisäisten tulonsiirtojen vähetessä. Vaikutus olisi suurimmillaan alhaisissa tuloluokissa ja syrjäseuduilla.
Toisaalta tukiverkkona olisi liittovaltion tulonsiirrot eli eräänlaiset kriisituet.
– Jos tilanne Suomessa muuttuisi kriittiseksi olisi kuitenkin saatavissa liittovaltiolta tulonsiirtoja elintason tukemiseksi, Nyberg arvelee.
Ulkopolitiikka uusiksi
EU-liittovaltion ulkopolitiikka muuttuisi. Eri jäsenmaiden omat painotukset katoaisivat ja yksi ulkopolitiikka tulisi ikään kuin annettuna. Tämä voisi vähentää eri jäsenmaiden erimielisyyksiä. EU-jäsenmailla on ollut erimielisyyksiä esimerkiksi suhtautumisesta Turkin energiaetsintöihin Välimerellä ja Nord Stream 2 -kaasuputkesta.
Suomi menettäisi erityissuhteensa Venäjään, eikä Suomi voisi enää olla irrallaan liittovaltion sanelemasta ulkopolitiikasta. Liittovaltio toki puolustaisi osavaltioitaan.
Nyberg arvioi, että EU:n yhteneväisen ulkopolitiikan vuoksi erilaisten eurooppalaisten selkkausten määrä voisi laskea.
Liittovaltioidea käytännössä hyväksytty
Suomen valtaoikeuksia on siirretty Helsingistä Brysseliin. Nyberg mainitsee esimerkkinä hallituksen kannattamaa elpymispakettia.
Hän arvelee, että ulkopolitiikka, jäsenmaiden väliset erimielisyydet ja EU:n tuoma kurinpalautus suomalaisille ovat kolme keskeisintä syytä viedä Suomi liittovaltioon. Olisihan poliittisesti helpompaa tulla uudelleenvalituksi, jos esimerkiksi tarpeellisiksi koetut työmarkkinajoustot määrättäisiin Brysselistä Helsingin sijaan.
– Suuri osa Suomen päättäjistä (politiikka, talouselämä, media) näyttää näistä syistä päätyneen hyväksymään idean EU-liittovaltiosta ja maamme liittämisestä siihen. Muulla tavoin on vaikeaa selittää jatkuvaa valtaoikeuksien siirtämistä Helsingistä Brysseliin, Nyberg kirjoittaa.
– Liittovaltio vaikuttaisi syvällisesti monen suomalaisen arkeen, eikä välttämättä vain myönteisesti. Jää loppujen lopuksi epäselväksi minkä takia elämä mahdollisessa tulevassa liittovaltiossa olisi suomalaisille autuaampi kuin elämä itsenäisenä.
Kaikista merkittävistä muutoksista huolimatta Nyberg arvelee suomalaisten tottuvan uuteen arkeensa.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Euroopan unioni siirtyy yhteiseen velkaan ja liittovaltion suuntaan – ”Puheet Suomen viennin elvyttämisestä EU-paketilla ovat pötyä”

Keskusta ylpeilee nettomaksajan roolilla, vihreät hahmottelevat jo seuraavaa EU-elvytyspakettia – Mäkelä: ”Suomalaisten miljardit lähtevät muille maille”

Valtiovarainministeri Vanhasen mielestä EU-elvytys on järkevää, vaikka Suomi saa yhä vähemmän ja maksaa entistä enemmän – Tavio: ”Kuulostaa aina vaan surkeammalta”

Pääministeri Marin puolusteli pitkästä aikaa julkisuudessa EU-elpymispakettia, tosin samoilla lauseilla kuin jo viime kesänä – Halla-aho ihmettelee epärehellisyyttä

Perussuomalaiset kritisoivat hallituksen harjoittamaa politiikkaa: “Verotus kiristyy, velka ja menot kasvavat, ostovoima ja kilpailukyky heikkenevät”

Perussuomalaiset jätti Sanna Marinin hallitukselle välikysymyksen EU:n 750 miljardin euron elvytyspaketista – Tavio vertaa hanketta tuhopolttoon: ”Kaikkien aikojen huonoin diili”

Kansanedustaja Ari Koponen vaatinut Tuppuraiselta kolme kertaa vastausta kysymykseen: “Mitä tapahtuisi, jos Suomi ei hyväksyisi EU-tukipakettia tällaisenaan” – ministeri vaikenee edelleen
Viikon suosituimmat

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.

Eduskuntaryhmän pääsihteeri: Vihervasemmisto voitti vaalit – tätä se tarkoittaa kunnissa ja hyvinvointialueilla
Suomen yli puhalsi alue- ja kuntavaaleissa vihervasemmistolainen puhuri, mikä tarkoittaa kuntiin ja hyvinvointialueille kylmää kyytiä, kirjoittaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteeri Olli Immonen.

Kansanedustaja Antikainen: Tekoäly analysoi Luonnonvarakeskuksen vastaukset ja ehdotti sitten kantelun tekemistä
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen esitti Luonnonvarakeskukselle (Luke) joukon suoria kysymyksiä susikannan kehityksestä, kanta-arvion menetelmistä, laittoman tappamisen arvioinnista ja kansainvälisestä raportoinnista. Hän antoi Lukelle kaksi viikkoa aikaa vastata viralliseen tietopyyntöönsä. Määräaika kului kuitenkin umpeen ilman vastauksia. Vastaukset saapuivat vasta sen jälkeen, kun Antikainen oli 8.4. lähettänyt medialle tiedotteen vastaamattomasta tietopyynnöstä, ja tiedote oli julkaistu Suomen Uutisissa. Luke toimitti vastaukset sähköpostitse samana iltana klo 20.27.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Saksan tuleva hallitus haluaa kieltää valehtelun ja viedä kansankiihottajilta oikeuden asettua ehdokkaaksi vaaleissa
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.

Yhdysvallat: Valkoinen talo ehdottaa julkisen yleisradiotoiminnan rahoituksen lopettamista

SDP vaatii lähivaalien jälkeen ”reilumpaa” politiikkaa, eli löyhempää talouskuria sotealueille – Miko Bergbom muistuttaa karuista tosiasioista
SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppuraisen mukaan alue- ja kuntavaalien tulos kertoo halusta inhimilliseen politiikkaan, mikä demarien kielellä käytännössä tarkoittaisi taloudellisista tavoitteista joustamista. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom muistutti eilisessä A-studiossa edustajakollegaansa, että hyvinvointiyhteiskunnan pystyssä pysyminen on ensisijainen tavoite - ja samalla paras tukiverkko pienituloiselle ihmiselle.

Sahateollisuus varoittaa ilmastokilvoittelun valtavista kustannuksista – Lulu Ranne: Suomen ei pidä valita näivettävää skenaariota, jossa metsäsektoriamme ajetaan alas
Uusimmat

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla

Suomen antama kehitysapu väheni 165 miljoonaa euroa yhdessä vuodessa
Toimitus suosittelee
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää