LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Euron pelastamiseksi liittovaltiohinkua – Miten se vaikuttaisi suomalaisten arkeen?
Suomessa ei ole tehty valintaa euroeron ja poliittisesti inhottavien yhteisvaluutan vaatimien kriisiaikojen sopeutustoimien välillä. Kolmanneksi vaihtoehdoksi on noussut Euroopan liittovaltion muodostaminen, johon poliittiset päättäjät haluavat ohjata suomalaiset välttyäkseen tekemästä valintaa kahdesta aiemmasta vaihtoehdosta.
Mikä meitä odottaa liittovaltiossa?
Ennen eläköitymistään pitkään valtiovarainministeriön rahoitusmarkkinaosaston ylijohtajana toiminut VTT Peter Nyberg avaa kirjoituksessaan salaisuuden verhoa. Nyberg toteaa, että kyseessä on vain arvaus.
Päätösvalta loittonee
Suomalaisia koskevat päätökset tehtäisiin kaukana Suomesta. Se vapauttaisi päättäjämme ikäviltä ja välttämättömiltä päätöksiltä. Kansalaisten ääni sen sijaan vaimenisi.
– Yksittäisen kansalaisen mahdollisuus saada mielipiteensä kuuluviin valtakuntaa koskevissa asioissa olisi vastaavasti nykyiseen verrattuna hyvin vähäinen, Nyberg miettii.
Alue- ja kuntapäättäjien valta kasvaisi, mutta vallankäyttöä rajoittaisi merkittävästi ylemmän päätäntätason suomista resursseista.
Kansalaisten vapaus kasvaisi yhdellä merkittävällä alueella. Italialainen voisi hakeutua Suomeen viranhaltijaksi. Tämä vaatii kuitenkin riittävää kielitaitoa. Kielitaidottomien mahdollisuudet työllistyä vähenisi kielitaitoisten vallattua työmarkkinat.
Hyvinvointivaltion alasajo
Ilmainen koulutus, terveydenhuolto ja erilaiset toimeentuloa auttavat tuet joutuisivat koetukselle. Ne vaativat merkittävästi verotuloja. Liittovaltion verotuksen lisääntyessä omaa veroastetta tulee laskea, muutoin kansalaisten ostovoima kuihtuisi liiaksi. Yritysten kilpailukyky heikkenisi lisäverojen myötä.
– Yritysten kilpailukyvyn ja kotitalouksien ostovoiman takia olisi muita kuin liittovaltion kantamia veroja jossain vaiheessa välttämätöntä laskea, Nyberg summaa.
Koulutuksen ja terveydenhuollon verovarojen korvaajiksi kansalaisten tulee avata omia kukkaroitaan.
– Monien kansalaisten elintaso laskisi merkittävästi koulutuksen ja terveydenhuollon kustannusten noustessa ja maan sisäisten tulonsiirtojen vähetessä. Vaikutus olisi suurimmillaan alhaisissa tuloluokissa ja syrjäseuduilla.
Toisaalta tukiverkkona olisi liittovaltion tulonsiirrot eli eräänlaiset kriisituet.
– Jos tilanne Suomessa muuttuisi kriittiseksi olisi kuitenkin saatavissa liittovaltiolta tulonsiirtoja elintason tukemiseksi, Nyberg arvelee.
Ulkopolitiikka uusiksi
EU-liittovaltion ulkopolitiikka muuttuisi. Eri jäsenmaiden omat painotukset katoaisivat ja yksi ulkopolitiikka tulisi ikään kuin annettuna. Tämä voisi vähentää eri jäsenmaiden erimielisyyksiä. EU-jäsenmailla on ollut erimielisyyksiä esimerkiksi suhtautumisesta Turkin energiaetsintöihin Välimerellä ja Nord Stream 2 -kaasuputkesta.
Suomi menettäisi erityissuhteensa Venäjään, eikä Suomi voisi enää olla irrallaan liittovaltion sanelemasta ulkopolitiikasta. Liittovaltio toki puolustaisi osavaltioitaan.
Nyberg arvioi, että EU:n yhteneväisen ulkopolitiikan vuoksi erilaisten eurooppalaisten selkkausten määrä voisi laskea.
Liittovaltioidea käytännössä hyväksytty
Suomen valtaoikeuksia on siirretty Helsingistä Brysseliin. Nyberg mainitsee esimerkkinä hallituksen kannattamaa elpymispakettia.
Hän arvelee, että ulkopolitiikka, jäsenmaiden väliset erimielisyydet ja EU:n tuoma kurinpalautus suomalaisille ovat kolme keskeisintä syytä viedä Suomi liittovaltioon. Olisihan poliittisesti helpompaa tulla uudelleenvalituksi, jos esimerkiksi tarpeellisiksi koetut työmarkkinajoustot määrättäisiin Brysselistä Helsingin sijaan.
– Suuri osa Suomen päättäjistä (politiikka, talouselämä, media) näyttää näistä syistä päätyneen hyväksymään idean EU-liittovaltiosta ja maamme liittämisestä siihen. Muulla tavoin on vaikeaa selittää jatkuvaa valtaoikeuksien siirtämistä Helsingistä Brysseliin, Nyberg kirjoittaa.
– Liittovaltio vaikuttaisi syvällisesti monen suomalaisen arkeen, eikä välttämättä vain myönteisesti. Jää loppujen lopuksi epäselväksi minkä takia elämä mahdollisessa tulevassa liittovaltiossa olisi suomalaisille autuaampi kuin elämä itsenäisenä.
Kaikista merkittävistä muutoksista huolimatta Nyberg arvelee suomalaisten tottuvan uuteen arkeensa.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Euroopan unioni siirtyy yhteiseen velkaan ja liittovaltion suuntaan – ”Puheet Suomen viennin elvyttämisestä EU-paketilla ovat pötyä”
Keskusta ylpeilee nettomaksajan roolilla, vihreät hahmottelevat jo seuraavaa EU-elvytyspakettia – Mäkelä: ”Suomalaisten miljardit lähtevät muille maille”
Valtiovarainministeri Vanhasen mielestä EU-elvytys on järkevää, vaikka Suomi saa yhä vähemmän ja maksaa entistä enemmän – Tavio: ”Kuulostaa aina vaan surkeammalta”
Pääministeri Marin puolusteli pitkästä aikaa julkisuudessa EU-elpymispakettia, tosin samoilla lauseilla kuin jo viime kesänä – Halla-aho ihmettelee epärehellisyyttä
Perussuomalaiset kritisoivat hallituksen harjoittamaa politiikkaa: “Verotus kiristyy, velka ja menot kasvavat, ostovoima ja kilpailukyky heikkenevät”
Perussuomalaiset jätti Sanna Marinin hallitukselle välikysymyksen EU:n 750 miljardin euron elvytyspaketista – Tavio vertaa hanketta tuhopolttoon: ”Kaikkien aikojen huonoin diili”
Kansanedustaja Ari Koponen vaatinut Tuppuraiselta kolme kertaa vastausta kysymykseen: “Mitä tapahtuisi, jos Suomi ei hyväksyisi EU-tukipakettia tällaisenaan” – ministeri vaikenee edelleen
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Huuhaa-kyselytutkimukset hakkaavat viattomia äijiä
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Rydman: Helsingistä tehtävä jälleen turvallinen – ”On luovuttava politiikasta, joka karkottaa pääkaupungista hyvät veronmaksajat ja täyttää sen väkivaltaisilla jengeillä ja islamistisaarnaajilla”
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Päivän pointti: Trump valitsi ministeriksi huippuyliopistosta valmistuneen sotaveteraanin – valtamedia ja vasemmistomeppi veivasivat tittelin tv-juontajaksi
Yhdysvaltain presidentiksi valitun Donald Trumpin tuoreet henkilövalinnat tulevaan hallintoonsa aiheuttavat ahdistusta mediassa ja Trumpin politiikan vastustajissa. Reaktiot ovat samankaltaisia Atlantin valtameren molemmilla puolilla.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Mitä ihmettä? Britanniassa poliisi ilmestyi palkitun toimittajan ovelle, ilmoitti tutkivansa “ei-rikollista viharikostapausta”, muttei suostunut kertomaan, mistä oli kyse
Johtavat brittiläiset poliitikot ovat esittäneet voimakasta kritiikkiä poliisille, joka tutkii Telegraph-lehden toimittajan sosiaalisen median julkaisua. Essexin poliisi ilmestyi viime sunnuntaina palkitun toimittaja Allison Pearsonin ovelle ja kertoi tutkivansa tämän vuoden takaista sosiaalisen median päivitystä ”ei-rikollisena viharikostapauksena”. Poliisi kieltäytyi kertomasta tarkemmin edes tutkinnan alaiselle Pearsonille, mitä sisältöä tutkinta koskee. Tapaus on herättänyt kansainvälistä huomiota, ja sitä on verrattu orwellilaiseen fiktioon.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Uusimmat
Jaana Strandman: Hallitus vahvistaa lasten oikeuksia
Miko Bergbom: Päätös Somalian maaohjelman keskeyttämisestä on oikea
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää