lehtikuva jarno mela
Euron haittapuolet tulevat esiin
Perussuomalaisten aiemmassa analyysissä käytiin lävitse kimuranttia tulevaisuuskuvaa, jossa niukka taloudellinen liikkumavara antaa huonot mahdollisuudet selviytyä nousevien korkotasojen maailmassa. Toukokuun alusta asti jatkunut Yhdysvaltain valtiolainojen nousu on aiheuttanut myös euroalueen paremmin menestyville maille samankaltaista nousua. 2.5. Yhdysvaltojen 10-vuotisen lainan jälkimarkkinakorko oli niinkin alhainen kuin 1,62 prosenttia. Tätä nykyä korot ovat pompanneet 2,82 prosenttiin. Suomessa vastaavat luvut noteerattiin toukokuun 2. päivänä 1,43 prosenttiin, nyt taso on kiivennyt 2,12 prosenttiin.
Suomen rahoitusasema heikkenee
Pelkän korkotason laskun toteaminen kriisin alkuvuosina ei ole riittävä perustelu saadakseen selville valtion rahoitusaseman muutokset. Ennen kriisiä velkamäärämme olivat paljon pienempiä, mutta kriisin edetessä Suomen tasavalta on velkaantunut huimaa vauhtia. Vientiteollisuuden kyykkääminen on vähentänyt rahavirtoja, joita on kompensoitu sitten kasvattamalla velkaantumisvauhtia. Hallituksen tavoite kääntää velkaantuminen hidastumisen puolelle vaatisi näissä olosuhteissa rajua kulukuuria. Sellaista on pahimmissa kriisimaissa toteutettu varsin huonoin tuloksin.
Yli kolmen kuukauden ajan jatkunut lainakorkojen trendinomainen nousu kuitenkin vesittää tuon laihankin lohdun. Vaatimaton talouskasvu ei riitä tuottamaan riittävästi veroja ja velkaantuminen jatkuu reippaana. Selvää on kuitenkin se, että Suomen rahoitusasema heikkenee tuntuvasti mikäli sekä velkamäärä, että velalle maksettava korko kiipeävät ylös. Suomen lainoista valtaosa peritään kaiken lisäksi ulkomailta. Suomi vuotaa yhä enenevissä määrin rahaa.
Säästöohjelmien heijastusvaikutukset
Tiukan talouskurin puolestapuhujat osoittavat, että ainoa keino on taittaa velkaisuus on sopeuttaa valtion menot sen tuloihin. Yleensä näin kerrotaan ainakin yritysjohtajien taholta. Heidän edustamastaan mikrotaloudessa yksittäinen yritys joutuukin sopeuttamaan kulujaan voidakseen pysyä pinnalla, mikäli kannattavuus on painumassa miinukselle. Samalla logiikalla toimivat kotitaloudet. Jos menoja on liiaksi tuloihin nähden, on viisaampaa karsia ylimääräisestä kulutuksesta kuin joutua pikavippikierteeseen.
Valitettavasti koko kansantalouden laajudessa – eli makrotalouden kannalta – ei samoja oppeja voidakaan soveltaa sellaisenaan. Massiiviset julkistalouden säästöohjelmat, kuten vaikkapa suuri virkamiesten irtisanomiskampanja johtaa tilanteeseen, jossa kokonaiskysyntä putoaa niin dramaattisesti, että se luo heijastusvaikutuksia muuhun talouteen. On eri asia yhden kotitalouden tai yrityksen trimmata kirjanpitoaan, kuin että kaikki tekevät niin yhtä aikaa.
Kaiken lisäksi mittavat palkanalennukset tai irtisanomiset johtavat lisäksi siihen, että säästetty menoerä pudottaa myös valtion bruttokansantuotetta. Heijastusvaikutusten myötä säästettyä euroa kohden menetetäänkin enemmän. Kansainvälinen valuuttarahasto IMF kertoi vuoden vaihteessa havainneensa, että tästä johtuen kriisimaat eivät ole päässeet jaloilleen. Ja jos velkamäärä kasvaa bruttokansantuotteen supistuessa, tulee velan suhde tuohon bkt:hen kasvamaan entistä reippaammin. Tätä suhdelukua tarkastellaan valtioiden rahoittajien toimesta.
Kehittyvien markkinoiden ahdinko
Euroalueen talouskriisin ohella on Yhdysvalloissa painittu velkakaton kanssa. Näiden huolien vuoksi kehittyville markkinoille ajautui runsaasti pääomavirtoja. EKP:n pääjohtaja Mario Draghin Lontoossa heinäkuussa 2012 pitämä puhe rauhoitti euroalueen hermoilua, ja vastaavasti Yhdysvalloissa on päästy pahimmasta kuopasta ylös.
Pääomavirrat ovat kääntyneet tästä syystä enenevissä määrin Yhdysvaltoihin, sekä jonkin verran myös euroalueen kriisimaihin. Tämä suunnanmuutos on tuonut monien kehittyvien markkinoiden ahdingon esille. Talouden perusteita katsomalla huomaa varsin nopeasti samankaltaisuuksia euroalueen pahimpien kriisimaiden kanssa. Valtiontalouden alijäämät ovat yksi tekijä, joka kääntää helposti pääomavirrat. Tällainen vastaavanlainen kato tietäisi euroalueella jälleen uutta kriisin eskaloitumispistettä. Suomikin on tässä kerhossa, sillä ensi vuoden talousarviossa alijäämää on yli kuusi miljardia euroa. Eikä lisätalousarvioiden mahdollisuutta sovi jättää sitäkään pois.
Pääomavirtojen kääntyminen kehittyvillä markkinoilla on näkynyt myös paremmin pärjäävien maiden lainakoroissa. Nimittäin suuret rahastot ovat joutuneet heikompien maiden pääomapaon edessä myymään arvostetumpia velkakirjoja likviditeettitilanteensa parantamiseksi. Tämä johtaa muidenkin maiden lainakorkojen nousemiseen. Paremmin menestyneet maatkaan eivät ole siten kokonaan suojassa.
Pääomavirtojen kääntyminen uudelleen pois Euroopasta tietäisi täälläkin uutta kriisin kärjistymistä. Tällöin tuskin Suomikaan enää selviää vähäisin vaurioin. Yhteisvaluutan tuoma talouspoliittinen jäykkyys toisi meillekin kouriintuntuvasti esille euron haittapuolet. Kriisitietoisuuteen hiljattain herännyt hallitus antaa sekin oman huolestuttavan leimansa.
HENRI MYLLYNIEMI
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Viikon suosituimmat
Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe
Helsingin Itäkeskuksen Hansasillalla esillä ollut islamilaisia pukeutumissääntöjä esittelevä kyltti on puhututtanut mediassa ja somessa tällä viikolla. Kyltissä kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa samankaltaisia kylttejä on nähty jo pitkään. Saksassa on tuotu oikeuden eteen myös sharia-poliiseja.
Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin
Euroopan unionin maahanmuuttopolitiikka on liikkeessä ja kääntymässä selvästi tiukempaan suuntaan. Sekä keskeisissä EU-toimielimissä että jäsenvaltioiden hallinnoissa ilmenee tahtotilaa tiukentaa maahanmuuton sääntöjä ja tehostaa laittomasti EU:ssa oleskelevien palautuksia. - Ihmisoikeuksista EU:ssa pidetään jatkossakin kiinni, mutta kenenkään ihmisoikeus ei ole oleskelu laittomasti EU-maissa, perussuomalaisten meppi Sebastian Tynkkynen sanoo.
Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin
Autoilijoiden siirtyminen sähköisiin kulkuvälineisiin tökkii välittömästi, kun tuet loppuvat. Saksassa jopa kolmannes sähköautoaan vaihtaneista on siirtynyt takaisin bensaan tai dieseliin sen jälkeen, kun avustukset hiipuivat. Tavoite fossiilivapaasta uusien autojen kaupasta vuonna 2035 karkaa yhä kauemmaksi.
Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta
Yksi kuluvan viikon kuumimmista puheenaiheista on ollut Helsingin Itäkeskukseen ilmestynyt herättänyt ohjetaulu koskien musliminaisten pukeutumista. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää muistuttaa ohjeistuksesta pöyristynyttä vihreiden puheenjohtajaa Sofia Virtaa siitä, että tapahtunut on seurasta vihreidenkin tukemasta avoimien rajojen maahanmuuttopolitiikasta.
Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin
Ylen toimittajien mieleen ei tullut tarkistaa, miksi Amerikassa on ennenkin kutsuttu Puerto Ricoa roskasaareksi. Rasismi ei liity asiaan, vaan vertaus on sangen kirjaimellinen, koska roskia Puerto Ricossa riittää. Saaren asukkaiden yksi suurimpia ongelmia onkin jäteasemien tilan puute, ja eri arvioiden mukaan kaatopaikkatila saattaa loppua kesken 2–4 vuodessa.
Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”
Kamala Harris on uransa joka käänteessä hyötynyt siitä, että hän on nainen ja kuuluu rodulliseen vähemmistöön. Hän on malliesimerkki siitä, miten paljon positiivinen erityiskohtelu voi edistää vähemmistöjen menestystä. Varapresidenttinä hän oli Bidenin "DEI-rekry", joka lopulta syrjäytti presidentti Bidenin. Nyt hänellä on mahdollisuus nousta maailman mahtavimman maan presidentiksi.
PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille
Perussuomalainen Nuoriso on tyrmistynyt, mutta ei vähääkään yllättynyt islamilaisten pukeutumissääntöjen julistamisesta Itäkeskuksessa. Uutisoidussa julisteessa kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa julisteet ovatkin jo vuosia sitten vaihtuneet islamistisiin “sharia-poliiseihin”, jotka häiriköivät kansalaisia islamilaisten oppien rikkomisesta.
Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta
Tietokirjailija-kouluttaja Katleena Kortesuon uutuuskirja "Tunteet tapissa" kertoo havainnollisesti, kuinka olemme siirtyneet tietopohjaisesta konsensusyhteiskunnasta tunneuskovaisuuden maailmaan, jonka perustukset valettiin 1980- ja 1990-luvuilla. Monelta osin yhteiskuntamme on kuin 13-vuotias teini, joka kokee tunteita vahvasti ja viskoutuu tunnemyrskyn mukana milloin mihinkin suuntaan. Pelkkä tunne on kuitenkin surkea kumppani silloin, jos edessä on vaikea ja kauaskantoinen päätös.
Kun transkiihkoilu tieteen jyräsi: woke-aktivistilääkäri salasi tutkimustulokset, joiden mukaan murrosiän siirtäminen ei paranna nuorten mielenterveyttä
Merkittävänä transoikeuksien puolestapuhujana tunnettu lääkäri myönsi estäneensä julkaisemasta tutkimustuloksia vuosikymmenen takaisesta hankkeesta, jonka tulokset eivät miellyttäneet häntä. Veronmaksajien rahoittaman, 10 miljoonaa dollaria maksaneen hankkeen tarkoituksena oli selvittää murrosikää jarruttavien hoitojen vaikutuksia amerikkalaislapsiin. Tutkimuksesta ei löytynyt näyttöä sille, että murrosiän lykkääminen parantaisi potilaiden mielenterveyttä. New York Timesin haastattelema kohutohtori Johanna Olson-Kennedy uskoo, että lapsille suunnattujen transhoitojen kriitikot saattaisivat hyödyntää tutkimustuloksia poliittisesti. Olson-Kennedyn toimintaa on arvosteltu tieteen vastaiseksi. Kriitikot huomauttavat, että tutkimustulosten panttaaminen estää kansaa saamasta tieteellistä tietoa aiheesta, joka jakaa amerikkalaisten mielipiteitä erittäin jyrkästi.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää