
Euroalueen talous pakitti historiallisen paljon – ekonomistit arvelevat talouskuopan syvenevän
EU:n tilastoviranomainen Eurostat julkaisi ennakkotietoja euroalueen talouskasvu- ja inflaatioluvuista ensi kertaa koronaepidemian vuoksi tehtyjen eristystoimien jälkeen. Bruttokansantuote sukelsi jopa finanssikriisiä rajummin. Lisäksi kuluttajahintojen kasvu tyrehtyi. Suomessa kuluttajahinnat jopa laskivat muutaman muun euromaan ohella.
Ennakkotietojen mukaan euroalueen talous supistui vuoden kolmen ensimmäisen kuukauden aikana peräti 3,8 prosenttia. Lukemien hurjuutta alleviivaa se, että monessa euromaassa pandemian vuoksi tehdyt eristystoimet alkoivat maaliskuun aikana.
Esimerkiksi Espanjassa hallitus käynnisti tiukat eristystoimet vasta 14.3. eli tilastoitoajasta eristys koski vain noin kahta viikkoa. Tämän vuoksi huhtikuun ajan kestäneet eristystoimet noteerataan tilastoissa myöhemmin.
Kaksi isoa euromaata taantumaan
Kaksi suurta euromaata vajosi taantumaan. Ranskan ja Italian taloudet supistuivat myös viime vuoden viimeisellä neljänneksellä. Tämän vuoden alun mollivoittoisen alun vuoksi maat ovat teknisesti taantumassa.
Taantuma määritellään bruttokansantuotteen supistuttua kahden peräkkäisen vuosineljänneksen aikana. Italiassa taantuma on jo neljäs hieman reilun kymmenen vuoden aikana.
Kuluttajahintojen kasvu hyytyi
Kuluttajahinnat tilastoidaan kuukausitasolla. Maaliskuussa ne nousivat vuoden takaisesta 0,4 prosenttia. Euroopan keskuspankki EKP tavoittelee hieman alle kahden prosentin vuotuista inflaatiota.
Hinnat putosivat ennen kaikkea energian hintojen romahduttua 9,6 prosenttia. Sen sijaan ruoan, alkoholin ja tupakan hinnat nousivat 3,6 prosenttia viime vuoden maaliskuulta. Palvelujen hintojen vuotuinen kasvuvauhti oli 1,2 prosenttia.
Muutamassa euromaassa tilastoitiin jopa yleisen hintatason laskua. Suomessa, Sloveniassa, Luxemburgissa, Kyproksella, Espanjan ja Kreikan kuluttajahinnat putosivat. Tämä kielii kysynnän romahduksesta.
EKP hankki hyvät tarkkailuasetelmat
EKP ilmoitti rahapoliittisessa kokouksessaan pysyvänsä valppaana. Keskuspankki ei ilmoittanut suurista rahapoliittisista toimista. EKP kertoi luotottavansa liikepankkeja miinus yhden prosentin korolla. Lisäksi uusi PELTRO-pankkiohjelmassa luottoa tarjotaan -0,25 prosentin korolla. Käytännössä keskuspankki maksaa liikepankeille siitä, jos nämä suostuvat lainaamaan siltä rahaa.
Sijoittajat eivät usko tällaisen lainaohjelmien purevuuteen. Sijoittajat odottivat ilmoitusta laajenevasta arvopaperien osto-ohjelmasta. EKP on kertonut aiemmin ostavansa jopa roskalainaluokkaisia velkakirjoja.
Euroopan keskeiset osakeindeksit laskivat hieman yli kaksi prosenttia huhtikuun päätteeksi.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


EU teki sen taas: nilkuttaa rampana ja työntää vaikeat kysymykset huomiseksi – Italia hiilenä: Ilman yhteisvastuuta sopimukset kaatuvat

Vihriälältä shokkiehdotus: osa EKP:n hallussa olevista valtioiden velkakirjoista muutettaisiin perpetuaaleiksi – ikuisiksi lainoiksi, joilla ei olisi korkoa eikä kuoletusta

EU:ssa suuria näkemyseroja yhteisestä tukipolitiikasta koronakriisin torjuntaan ja jälkihoitoon – Koskenkylä: “On mahdollista, että euro kaatuu tähän kriisiin”

Italian ja Saksan lainakorkojen ero kasvoi kriittiselle tasolle

Suomi velkaantuu ennennäkemätöntä vauhtia, maa putoamassa pois Euroopan keskikastista – PS-talousraati puntaroi: Tuleeko koronakriisistä pelkkä veruke kasvattaa EU-jäsenvaltioiden yhteisvastuuta?

Eurooppa-neuvostolla tiedossa rankka kokous: Eteläiset maat haluavat suoria tukirahoja, pohjoiset maat eivät innostu edes luottotuista

Saksan perustuslakituomioistuin mäiski märällä rätillä EU-tuomioistuinta – Saksan keskuspankki voi joutua irtaantumaan elvytysohjelmasta

Karlsruhen päätös ilahduttaa valituksen tehneitä – EKP voi joutua leikkimään tulella

PS-edustajat Puisto ja Vallin ärähtävät: Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmassa ei katsota riittävän pitkälle, vaan heittäydytään EKP:n käsivarsille
Viikon suosituimmat

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.

Eduskuntaryhmän pääsihteeri: Vihervasemmisto voitti vaalit – tätä se tarkoittaa kunnissa ja hyvinvointialueilla
Suomen yli puhalsi alue- ja kuntavaaleissa vihervasemmistolainen puhuri, mikä tarkoittaa kuntiin ja hyvinvointialueille kylmää kyytiä, kirjoittaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteeri Olli Immonen.

Kansanedustaja Antikainen: Tekoäly analysoi Luonnonvarakeskuksen vastaukset ja ehdotti sitten kantelun tekemistä
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen esitti Luonnonvarakeskukselle (Luke) joukon suoria kysymyksiä susikannan kehityksestä, kanta-arvion menetelmistä, laittoman tappamisen arvioinnista ja kansainvälisestä raportoinnista. Hän antoi Lukelle kaksi viikkoa aikaa vastata viralliseen tietopyyntöönsä. Määräaika kului kuitenkin umpeen ilman vastauksia. Vastaukset saapuivat vasta sen jälkeen, kun Antikainen oli 8.4. lähettänyt medialle tiedotteen vastaamattomasta tietopyynnöstä, ja tiedote oli julkaistu Suomen Uutisissa. Luke toimitti vastaukset sähköpostitse samana iltana klo 20.27.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Yhdysvallat: Valkoinen talo ehdottaa julkisen yleisradiotoiminnan rahoituksen lopettamista

Saksan tuleva hallitus haluaa kieltää valehtelun ja viedä kansankiihottajilta oikeuden asettua ehdokkaaksi vaaleissa
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.

SDP vaatii lähivaalien jälkeen ”reilumpaa” politiikkaa, eli löyhempää talouskuria sotealueille – Miko Bergbom muistuttaa karuista tosiasioista
SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppuraisen mukaan alue- ja kuntavaalien tulos kertoo halusta inhimilliseen politiikkaan, mikä demarien kielellä käytännössä tarkoittaisi taloudellisista tavoitteista joustamista. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom muistutti eilisessä A-studiossa edustajakollegaansa, että hyvinvointiyhteiskunnan pystyssä pysyminen on ensisijainen tavoite - ja samalla paras tukiverkko pienituloiselle ihmiselle.

Sahateollisuus varoittaa ilmastokilvoittelun valtavista kustannuksista – Lulu Ranne: Suomen ei pidä valita näivettävää skenaariota, jossa metsäsektoriamme ajetaan alas
Uusimmat

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla

Suomen antama kehitysapu väheni 165 miljoonaa euroa yhdessä vuodessa
Toimitus suosittelee
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää