Euro ja demokratia sopivat huonosti yhteen
Euromaat ovat luovuttaneet rahapolitiikkansa ulkopuoliselle ja itsenäiselle Euroopan keskuspankille. Rahapolitiikan raamit voivat johtaa rajuihin talouspoliittisiin leikkauksiin heikkoina hetkinä.
Miten käy, jos euromaan kansalaiset eivät halua luopua eurosta, mutta eivät kestä leikkauksiakaan? Leikkaajat valitaan tai jätetään valitsematta demokraattisesti äänestämällä. EKP:n inflaatiotavoitteesta kansalaiset eivät pääse äänestämään.
Kansainvälisen talouspolitiikan professori Dani Rodrik kysyy Project Syndicate -sivustolla, kuinka demokraattinen euro on. Rodrikin näkemyksen mukaan valtion tulisi luovuttaa itsemäärämisoikeuttaan ulos vain ja ainoastaan silloin, kun se parantaa maan pitkäaikaista suorituskykyä. Suvereeniteetistä ei tule luopua vain siksi, että globalistinen eliitti hyötyy siitä.
Markkinoiden valitsema hallitus
Rodrik palaa kirjoituksessaan Italian hallitustunnustelujen aikaan, jolloin maan presidentti Sergio Mattarella kieltäytyi hyväksymästä eurovastaista valtiovarainministeri Paolo Savonaa. Hän perusteli päätöstään sillä, ettei eurojäsenyys ollut vaaliteemana.
Hallitustunnustelijapuolueet vaativat uusia vaaleja, ja kertoivat monen muun puolueen lisäksi äänestävänsä uuden teknokraattipääministerin nurin luottamusäänestyksessä. Markkinat reagoivat voimakkaasti myyden osapuilleen kaiken Italiaan liittyvän arvopaperin.
Markkinareaktio johtui juuri uusien vaalien pelosta. Ja siitä, että niissä vaaleissa Italian eurojäsenyys olisi kampanjateemana mukana aivan kuten Mattarella alun alkaen toivoikin. Kaiken kukkuraksi eurovastainen Liitto pärjäsi kannatuskyselyissä maaliskuun vaalitulosta selkeästi paremmin.
Markkinareaktio oli niin voimakas, ettei vaaleissa menestyneet puolueet voineet tehdä muuta kuin yrittää parsia uusi hallitus nopeasti kasaan. Eurojäsenyydestä ei siten tullut vaaliteemaa. Markkinat saivat haluamansa hallituksen.
Rahapolitiikan harvoin ymmärretty suuri valta
Italia joutuu muiden euromaiden tavoin säätämään finanssipolitiikkansa annetun rahapolitiikan mukaan. Valtion finanssipolitiikka keskittyy pääosin siihen, paljonko valtio kerää veroja ja mihin se verorahansa käyttää. EKP:n rahapolitiikka keskittyy pitämään euroalueen keskipitkän inflaatiotason lähellä, mutta mielummin hieman alle kahdessa prosentissa.
Italia ei voi siten määritellä omaa inflaatiotavoitettaan säätämällä itse rahapolitiikkaansa. Inflaatio yleensä kiihtyy silloin, kun rahapolitiikka on keveää. Perinteisesti se on tarkoittanut alhaista ohjauskorkoa. Italia ei voi paikata taloushäiriöiden tuomia kuoppia velkarahalla, koska EU-maat ovat sopineet budjettialijäämärajoista. Italia ei voi myöskään parantaa kilpailukykyään devalvoimalla omaa valuuttaa, koska sellaista ei enää ole.
Rodrikin mielestä on hyvin vaikeaa perustella rahapolitiikan eli inflaatiotavoitteen ulkoistamista teknokraateille, koska taantuman iskiessä alhainen inflaatiotavoite johtaa helposti myrkylliseen deflaatioon.
Näin käy siksi, että taantuman kysyntäsokin iskiessä tuotteita ja palveluita pitäisi pystyä tuottamaan aiempaa huokeammalla kysynnän piristämiseksi. Huokeampi hinta parantaa kilpailukykyä.
Valuuttakurssin joustamattomuuden vuoksi alelappua pitää hakea tuotantokustannuksista kuten palkoista. Heikommat palkat vähentävät ostovoimaa, mikä taas puolestaan vähentää kysyntää. Deflatorinen kierre on valmis. Deflaatio kaiken lisäksi kasvattaa velan reaalista hintaa. Ja juuri Italia painii mittavan velkaongelman kanssa.
Italian talouspolitiikka vielä mysteeri
Italian hallituspuolueet ovat luvanneet kosolti valtiolle “kalliita” toimenpiteitä. Veroleikkaukset ja sosiaaliturvan kohennukset kasvattavat valtion alijäämää.
Lisäksi puolueiden ohjelmaan kuuluu niin kutsutun Fornero-uudistuksen kumoaminen. Fornero-uudistus on Mario Montin teknokratiahallituksen eläkejärjestelmän epäsuosittu remontti, jota ex-sosiaaliministeri Elsa Fornero tiedotti kyynelsilmin.
Uudet linjaukset nauttivat äänestäjien suosiota, mutta EKP tuskin ilahtuu uusista linjauksista etenkään, jos alijäämälisäys kuitataan rinnakkaisvaluutalla. Voi olla, että demokratia häviää siten tämänkin yhteenoton euron kanssa.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Viikon suosituimmat
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Rydman: Helsingistä tehtävä jälleen turvallinen – ”On luovuttava politiikasta, joka karkottaa pääkaupungista hyvät veronmaksajat ja täyttää sen väkivaltaisilla jengeillä ja islamistisaarnaajilla”
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Päivän pointti: Trump valitsi ministeriksi huippuyliopistosta valmistuneen sotaveteraanin – valtamedia ja vasemmistomeppi veivasivat tittelin tv-juontajaksi
Yhdysvaltain presidentiksi valitun Donald Trumpin tuoreet henkilövalinnat tulevaan hallintoonsa aiheuttavat ahdistusta mediassa ja Trumpin politiikan vastustajissa. Reaktiot ovat samankaltaisia Atlantin valtameren molemmilla puolilla.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Hälyttävä tutkimustulos: kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
Uusimmat
Antikainen: Suomi irti Ottawan sopimuksesta ja maamiinat takaisin
Jaana Strandman: Hallitus vahvistaa lasten oikeuksia
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää