Euro ja demokratia sopivat huonosti yhteen
Euromaat ovat luovuttaneet rahapolitiikkansa ulkopuoliselle ja itsenäiselle Euroopan keskuspankille. Rahapolitiikan raamit voivat johtaa rajuihin talouspoliittisiin leikkauksiin heikkoina hetkinä.
Miten käy, jos euromaan kansalaiset eivät halua luopua eurosta, mutta eivät kestä leikkauksiakaan? Leikkaajat valitaan tai jätetään valitsematta demokraattisesti äänestämällä. EKP:n inflaatiotavoitteesta kansalaiset eivät pääse äänestämään.
Kansainvälisen talouspolitiikan professori Dani Rodrik kysyy Project Syndicate -sivustolla, kuinka demokraattinen euro on. Rodrikin näkemyksen mukaan valtion tulisi luovuttaa itsemäärämisoikeuttaan ulos vain ja ainoastaan silloin, kun se parantaa maan pitkäaikaista suorituskykyä. Suvereeniteetistä ei tule luopua vain siksi, että globalistinen eliitti hyötyy siitä.
Markkinoiden valitsema hallitus
Rodrik palaa kirjoituksessaan Italian hallitustunnustelujen aikaan, jolloin maan presidentti Sergio Mattarella kieltäytyi hyväksymästä eurovastaista valtiovarainministeri Paolo Savonaa. Hän perusteli päätöstään sillä, ettei eurojäsenyys ollut vaaliteemana.
Hallitustunnustelijapuolueet vaativat uusia vaaleja, ja kertoivat monen muun puolueen lisäksi äänestävänsä uuden teknokraattipääministerin nurin luottamusäänestyksessä. Markkinat reagoivat voimakkaasti myyden osapuilleen kaiken Italiaan liittyvän arvopaperin.
Markkinareaktio johtui juuri uusien vaalien pelosta. Ja siitä, että niissä vaaleissa Italian eurojäsenyys olisi kampanjateemana mukana aivan kuten Mattarella alun alkaen toivoikin. Kaiken kukkuraksi eurovastainen Liitto pärjäsi kannatuskyselyissä maaliskuun vaalitulosta selkeästi paremmin.
Markkinareaktio oli niin voimakas, ettei vaaleissa menestyneet puolueet voineet tehdä muuta kuin yrittää parsia uusi hallitus nopeasti kasaan. Eurojäsenyydestä ei siten tullut vaaliteemaa. Markkinat saivat haluamansa hallituksen.
Rahapolitiikan harvoin ymmärretty suuri valta
Italia joutuu muiden euromaiden tavoin säätämään finanssipolitiikkansa annetun rahapolitiikan mukaan. Valtion finanssipolitiikka keskittyy pääosin siihen, paljonko valtio kerää veroja ja mihin se verorahansa käyttää. EKP:n rahapolitiikka keskittyy pitämään euroalueen keskipitkän inflaatiotason lähellä, mutta mielummin hieman alle kahdessa prosentissa.
Italia ei voi siten määritellä omaa inflaatiotavoitettaan säätämällä itse rahapolitiikkaansa. Inflaatio yleensä kiihtyy silloin, kun rahapolitiikka on keveää. Perinteisesti se on tarkoittanut alhaista ohjauskorkoa. Italia ei voi paikata taloushäiriöiden tuomia kuoppia velkarahalla, koska EU-maat ovat sopineet budjettialijäämärajoista. Italia ei voi myöskään parantaa kilpailukykyään devalvoimalla omaa valuuttaa, koska sellaista ei enää ole.
Rodrikin mielestä on hyvin vaikeaa perustella rahapolitiikan eli inflaatiotavoitteen ulkoistamista teknokraateille, koska taantuman iskiessä alhainen inflaatiotavoite johtaa helposti myrkylliseen deflaatioon.
Näin käy siksi, että taantuman kysyntäsokin iskiessä tuotteita ja palveluita pitäisi pystyä tuottamaan aiempaa huokeammalla kysynnän piristämiseksi. Huokeampi hinta parantaa kilpailukykyä.
Valuuttakurssin joustamattomuuden vuoksi alelappua pitää hakea tuotantokustannuksista kuten palkoista. Heikommat palkat vähentävät ostovoimaa, mikä taas puolestaan vähentää kysyntää. Deflatorinen kierre on valmis. Deflaatio kaiken lisäksi kasvattaa velan reaalista hintaa. Ja juuri Italia painii mittavan velkaongelman kanssa.
Italian talouspolitiikka vielä mysteeri
Italian hallituspuolueet ovat luvanneet kosolti valtiolle “kalliita” toimenpiteitä. Veroleikkaukset ja sosiaaliturvan kohennukset kasvattavat valtion alijäämää.
Lisäksi puolueiden ohjelmaan kuuluu niin kutsutun Fornero-uudistuksen kumoaminen. Fornero-uudistus on Mario Montin teknokratiahallituksen eläkejärjestelmän epäsuosittu remontti, jota ex-sosiaaliministeri Elsa Fornero tiedotti kyynelsilmin.
Uudet linjaukset nauttivat äänestäjien suosiota, mutta EKP tuskin ilahtuu uusista linjauksista etenkään, jos alijäämälisäys kuitataan rinnakkaisvaluutalla. Voi olla, että demokratia häviää siten tämänkin yhteenoton euron kanssa.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Viikon suosituimmat
Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe
Helsingin Itäkeskuksen Hansasillalla esillä ollut islamilaisia pukeutumissääntöjä esittelevä kyltti on puhututtanut mediassa ja somessa tällä viikolla. Kyltissä kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa samankaltaisia kylttejä on nähty jo pitkään. Saksassa on tuotu oikeuden eteen myös sharia-poliiseja.
Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin
Euroopan unionin maahanmuuttopolitiikka on liikkeessä ja kääntymässä selvästi tiukempaan suuntaan. Sekä keskeisissä EU-toimielimissä että jäsenvaltioiden hallinnoissa ilmenee tahtotilaa tiukentaa maahanmuuton sääntöjä ja tehostaa laittomasti EU:ssa oleskelevien palautuksia. - Ihmisoikeuksista EU:ssa pidetään jatkossakin kiinni, mutta kenenkään ihmisoikeus ei ole oleskelu laittomasti EU-maissa, perussuomalaisten meppi Sebastian Tynkkynen sanoo.
Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin
Autoilijoiden siirtyminen sähköisiin kulkuvälineisiin tökkii välittömästi, kun tuet loppuvat. Saksassa jopa kolmannes sähköautoaan vaihtaneista on siirtynyt takaisin bensaan tai dieseliin sen jälkeen, kun avustukset hiipuivat. Tavoite fossiilivapaasta uusien autojen kaupasta vuonna 2035 karkaa yhä kauemmaksi.
Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta
Yksi kuluvan viikon kuumimmista puheenaiheista on ollut Helsingin Itäkeskukseen ilmestynyt herättänyt ohjetaulu koskien musliminaisten pukeutumista. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää muistuttaa ohjeistuksesta pöyristynyttä vihreiden puheenjohtajaa Sofia Virtaa siitä, että tapahtunut on seurasta vihreidenkin tukemasta avoimien rajojen maahanmuuttopolitiikasta.
Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin
Ylen toimittajien mieleen ei tullut tarkistaa, miksi Amerikassa on ennenkin kutsuttu Puerto Ricoa roskasaareksi. Rasismi ei liity asiaan, vaan vertaus on sangen kirjaimellinen, koska roskia Puerto Ricossa riittää. Saaren asukkaiden yksi suurimpia ongelmia onkin jäteasemien tilan puute, ja eri arvioiden mukaan kaatopaikkatila saattaa loppua kesken 2–4 vuodessa.
Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”
Kamala Harris on uransa joka käänteessä hyötynyt siitä, että hän on nainen ja kuuluu rodulliseen vähemmistöön. Hän on malliesimerkki siitä, miten paljon positiivinen erityiskohtelu voi edistää vähemmistöjen menestystä. Varapresidenttinä hän oli Bidenin "DEI-rekry", joka lopulta syrjäytti presidentti Bidenin. Nyt hänellä on mahdollisuus nousta maailman mahtavimman maan presidentiksi.
PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille
Perussuomalainen Nuoriso on tyrmistynyt, mutta ei vähääkään yllättynyt islamilaisten pukeutumissääntöjen julistamisesta Itäkeskuksessa. Uutisoidussa julisteessa kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa julisteet ovatkin jo vuosia sitten vaihtuneet islamistisiin “sharia-poliiseihin”, jotka häiriköivät kansalaisia islamilaisten oppien rikkomisesta.
Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta
Tietokirjailija-kouluttaja Katleena Kortesuon uutuuskirja "Tunteet tapissa" kertoo havainnollisesti, kuinka olemme siirtyneet tietopohjaisesta konsensusyhteiskunnasta tunneuskovaisuuden maailmaan, jonka perustukset valettiin 1980- ja 1990-luvuilla. Monelta osin yhteiskuntamme on kuin 13-vuotias teini, joka kokee tunteita vahvasti ja viskoutuu tunnemyrskyn mukana milloin mihinkin suuntaan. Pelkkä tunne on kuitenkin surkea kumppani silloin, jos edessä on vaikea ja kauaskantoinen päätös.
Kun transkiihkoilu tieteen jyräsi: woke-aktivistilääkäri salasi tutkimustulokset, joiden mukaan murrosiän siirtäminen ei paranna nuorten mielenterveyttä
Merkittävänä transoikeuksien puolestapuhujana tunnettu lääkäri myönsi estäneensä julkaisemasta tutkimustuloksia vuosikymmenen takaisesta hankkeesta, jonka tulokset eivät miellyttäneet häntä. Veronmaksajien rahoittaman, 10 miljoonaa dollaria maksaneen hankkeen tarkoituksena oli selvittää murrosikää jarruttavien hoitojen vaikutuksia amerikkalaislapsiin. Tutkimuksesta ei löytynyt näyttöä sille, että murrosiän lykkääminen parantaisi potilaiden mielenterveyttä. New York Timesin haastattelema kohutohtori Johanna Olson-Kennedy uskoo, että lapsille suunnattujen transhoitojen kriitikot saattaisivat hyödyntää tutkimustuloksia poliittisesti. Olson-Kennedyn toimintaa on arvosteltu tieteen vastaiseksi. Kriitikot huomauttavat, että tutkimustulosten panttaaminen estää kansaa saamasta tieteellistä tietoa aiheesta, joka jakaa amerikkalaisten mielipiteitä erittäin jyrkästi.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää