

EU-parlamentin päärakennus Brysselissä 9. toukokuuta 2018. / LEHTIKUVA
EU:n voimasuhteet menossa uusiksi kevään parlamenttivaaleissa – koittaako EU-myönteisen sinipunan loppu?
Kaksi suomalaista asiantuntijaa ovat arvioineet varsin samalla tavalla ensi toukokuussa pidettäviä Euroopan parlamenttivaaleja. Suomen Yrittäjien Brysselin-asiantuntija Mira-Maria Kontkasen kirjoitus on julkaistu Suomen Yrittäjien blogina otsikolla EU:n voimasuhteet uusiksi kevään parlamenttivaaleissa. Helsingin Yliopiston tutkijan Antti Ronkaisen kirjoitus Suuri koalitio historiaan myös EU-parlamentissa – sysäävätkö kansallismieliset vasemmiston oppositioon?, on julkaistu Suomen Kuvalehden blogina.
Nykyisessä europarlamentissa kansanpuolueiden EPP-ryhmällä ja sosiaalidemokraattien S&D-ryhmällä on enemmistö parlamentissa, jossa on yhteensä 751 edustajaa. EPP:llä on 219 paikkaa ja S&D:llä 189 paikkaa, eli yhteensä 408 edustajaa. Tämä on yhteensä 54 prosenttia kaikista mepeistä.
Mainituissa blogeissa todetaan, että mielipidekyselyjen mukaan näiden kahden poliittisen ryhmän kannatus olisi jäämässä alle 50 prosentin. EPP:n osalta vaalitulos olisi 177 paikkaa ja S&D:llä 129 paikkaa. Sosiaalidemokraattisen ryhmän tulos laskisi selvästi enemmän kuin oikeistolaisen EPP-ryhmän, johon Suomen Kokoomus kuuluu.
EPP- ja S&D-ryhmät ovat hallinneet EU:n parlamentin päätöksentekoa enemmistön turvin. Kahden suurimman ryhmän koalitio on jakanut tärkeimmät vakanssit EU:n instituutioissa kuten Euroopan parlamentissa, Eurooppa-neuvostossa ja Euroopan komissiossa.
Kontkanen toteaa että keskustalainen Euroopan liberaalidemokraattien liiton ALDE-ryhmä voisi olla vaalien voittaja, joka pääsisi vaikuttamaan aiempaa enemmän EU:n päätöksentekoon. Toisaalta tutkija Ronkainen arvioi, että Euroopan kansallismieliset puolueet voivat saada jopa neljänneksen europarlamentin edustajanpaikoista. Näistä puolueista voi tulla jopa toiseksi suurin poliittinen ryhmittymä parlamenttiin.
Vaikka kansallismielisillä puolueilla on keskenään näkemyseroja, ne voisivat silti muodostaa yhden suuren ryhmän. Erityisesti maahanmuuttoon ja pakolaispolitiikkaan liittyvissä asioissa nämä puolueet voisivat vaikuttaa huomattavasti parlamentin päätöksentekoon. Lisäksi yhteinen linja voisi löytyä myös EMU:n eli euroalueen uudistamisen kysymyksissä. Kansallismieliset puolueet ovat pääosin yhteisvastuun kasvattamista ja komission vallanlisäystä vastaan.
HEIKKI KOSKENKYLÄ
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Olli Kotro: Euroopan unioni ei ole sitä, mitä se joskus oli – siitä on tullut suvereniteettia nakertava hirviö, jonka oikeutus on perusteltua kyseenalaistaa

EU:lle populistijohtaja? Italian sisäministeri tunnustelee EU-kriittisten liittoumaa ja vihjaa tavoittelevansa EU-komission puheenjohtajuutta

AfD:llä rajuja vaalilinjauksia – “EU on sairas päästä varpaisiin, Saksa ulos EU:sta, vain kansallisella tasolla toteutettu lainsäädäntö on pätevää”

Koskenkylä: kansallismieliset puolueet kohti suurta vaalivoittoa Euroopan parlamentin vaaleissa keväällä

Ranskan kansallismielisiä povataan vaalivoittajaksi eurovaaleissa

Meemikielto ja linkkivero jäissä – EU-instituutiot kohtasivat yli kymmenen jäsenmaan vastarinnan

Münchau FT:ssä: Seuraavassa talouskriisissä euroaluetta on uudistettava
Viikon suosituimmat

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.

Eduskuntaryhmän pääsihteeri: Vihervasemmisto voitti vaalit – tätä se tarkoittaa kunnissa ja hyvinvointialueilla
Suomen yli puhalsi alue- ja kuntavaaleissa vihervasemmistolainen puhuri, mikä tarkoittaa kuntiin ja hyvinvointialueille kylmää kyytiä, kirjoittaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteeri Olli Immonen.

Kansanedustaja Antikainen: Tekoäly analysoi Luonnonvarakeskuksen vastaukset ja ehdotti sitten kantelun tekemistä
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen esitti Luonnonvarakeskukselle (Luke) joukon suoria kysymyksiä susikannan kehityksestä, kanta-arvion menetelmistä, laittoman tappamisen arvioinnista ja kansainvälisestä raportoinnista. Hän antoi Lukelle kaksi viikkoa aikaa vastata viralliseen tietopyyntöönsä. Määräaika kului kuitenkin umpeen ilman vastauksia. Vastaukset saapuivat vasta sen jälkeen, kun Antikainen oli 8.4. lähettänyt medialle tiedotteen vastaamattomasta tietopyynnöstä, ja tiedote oli julkaistu Suomen Uutisissa. Luke toimitti vastaukset sähköpostitse samana iltana klo 20.27.

Miko Bergbom: Perussuomalaiset on politiikan hammaslääkäri, SDP karkkipussi
Kansanedustaja Miko Bergbom vertaa perussuomalaisten toimivan politiikassa kuin hammaslääkäri, joka tekee oikeita asioita, mutta jonka tuoliin ei ehkä aina ole niin kiva istahtaa. Vastaavasti SDP toimii politiikassa tarjoten äänestäjilleen pulleaa karkkipussia. - Surullisena olen seurannut SDP:n ”kaikki voi tehdä velaksi” -kampanjaa. Rahaa on helppo luvata lisää, mutta pelkään sitä, että SDP:n lupaukset tulevat johtamaan ympäri Suomea kuntaveron korotuksiin, Bergbom sanoo.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Yhdysvallat: Valkoinen talo ehdottaa julkisen yleisradiotoiminnan rahoituksen lopettamista

Saksan tuleva hallitus haluaa kieltää valehtelun ja viedä kansankiihottajilta oikeuden asettua ehdokkaaksi vaaleissa
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.

SDP vaatii lähivaalien jälkeen ”reilumpaa” politiikkaa, eli löyhempää talouskuria sotealueille – Miko Bergbom muistuttaa karuista tosiasioista
SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppuraisen mukaan alue- ja kuntavaalien tulos kertoo halusta inhimilliseen politiikkaan, mikä demarien kielellä käytännössä tarkoittaisi taloudellisista tavoitteista joustamista. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom muistutti eilisessä A-studiossa edustajakollegaansa, että hyvinvointiyhteiskunnan pystyssä pysyminen on ensisijainen tavoite - ja samalla paras tukiverkko pienituloiselle ihmiselle.
Uusimmat

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla

Suomen antama kehitysapu väheni 165 miljoonaa euroa yhdessä vuodessa
Toimitus suosittelee
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää