Mikäli eduskunnassa parhaillaan käsiteltävät hallituksen esitykset menevät läpi, kolmansien maiden kansalaiset pääsevät jatkossa kattavan suomalaisen sosiaaliturvan piirin hyvin lyhyen ja vähäisen työmarkkinoilla olon jälkeen. Muutosten taustalla on Euroopan komission antama potilas- ja yhdistelmälupadirektiivi, joka avaa suomalaisen sosiaaliturvan EU:n ulkopuolelta tuleville kolmansien maiden kansalaisille.
– Eduskunnassa on juuri nyt käsittelyssä useita hallituksen esityksiä, joiden kokonaisvaikutus on laaja ja perusteellinen, perussuomalaisten kansanedustajat Hanna Mäntylä ja Jari Lindström huolestuneina selventävät.
Perussuomalaiset ovat erittäin huolestuneita siitä, että Suomen asumisperusteista terveydenhuoltoa ja sosiaaliturvaa ollaan parhaillaan murentamassa pala palalta. He kertovat, että hallituksen esitykset rajat ylittävästä terveydenhuollosta, työttömyysturvalain ja ulkomaalaislain muuttamisesta sekä EU:n yhdistelmälupadirektiivi liittyvät kaikki talous- ja rahaliitto EMU:n sosiaalisen ulottuvuuden kehittämiseen.
– Erilaiset perhe-etuudet ulottuvat jopa työntekijän perheenjäseniin. Muutokset ovat myrkkyä julkiselle sektorille, joka jo ennestään rimpuilee kasvavien kustannuspaineiden puristuksissa, perussuomalaiset täsmentävät.
– Pala palalta etenemisen vaihtoehto on valittu todennäköisimmin siksi, että sosiaalipolitiikan siirtäminen kertarysäyksellä jäsenmailta EU:lle olisi poliittisesti mahdotonta. Pitkän aikavälin tavoitteena euroalueelle halutaan oma autonominen budjetti, josta solidaarisuuden nimissä voidaan tukea niitä maita, jotka erilaisten rahoitusongelmien vuoksi tarvitsevat apua julkisen sektorinsa vahvistamiseen.
Perussuomalaiset eivät anna tukeaan EMU:n sosiaaliselle ulottuvuudelle.
– Olemme jättäneet hallituksen esityksiin perustellut vastalauseet esitysten hylkäämiseksi ja tänään nostimme aiheen esiin myös suullisella kyselytunnilla. Uskomme ja luotamme siihen, että suomalaiset osaavat itse pitää huolta kansallisesta sosiaaliturvasta. Päätökset suomalaisen sosiaaliturvan tasosta tulee jatkossakin tehdä Suomessa, ei EU-tasolla Brysselissä. Suomalaisten veronmaksajien kontolle ei voi sälyttää vastuuta koko euroalueen sosiaalijärjestelmästä, Mäntylä ja Lindström painottavat.
