

EU:n turvapaikkasopu mietityttää Välimeren etelärannalla: Kuka maksaa EU:n ulkorajalta palautettavien ihmisten kulut?
EU:n alustava maahanmuutto- ja turvapaikkasopimus nostaa heti huolta Välimeren etelärannalla. Pohdintaa herättää erityisesti se, miten bumerangina toiviomatkalta palaavien kansalaisten kanssa toimitaan muutenkin köyhissä maissa. Pian eurooppalaiset veronmaksavat saattavat saada laskun myös henkilöistä, joiden matka tyssää EU:n ulkorajalle.
Tunisiasta lähtevät tätä nykyä useimmat ihmissalakuljettajien varustamat merikelvottomat laivanraakit kohti Italiaa ja Eurooppaa sekä väljemmäksi uskottuja elinoloja. Useimmat uutta alkua etsivät ihmiset tulevat Saharan eteläpuolisista Afrikan maista, joissa väestöräjähdys on totisinta totta.
EU:n mahdollinen maahanmuuttosopimus sisältää pykälät muun muassa siitä, että vaille turvapaikkaa jäävät henkilöt palautetaan saman tien johonkin turvalliseksi katsottuun valtioon. Euroopassa on tiivistymässä näkemys siitä, että omaan maanosaan halutaan yhä vähemmän väkeä muualta.
Ongelmat kasautuvat
Sopimusehdotuksen mukaan EU pyrkii neuvottelemaan Tunisian kaltaisten maiden kanssa yhteistyöstä siten, että näihin turvallisiksi katsottuihin maihin voisi palauttaa EU:n alueelle pyrkiviä laittomia siirtolaisia kansallisuuteen katsomatta.
– Meillä on talous- ja finanssikriisi, joka voisi yltyä vielä pahemmaksi palaavien siirtolaisten myötä. Eli ongelmat vain kasautuvat, pohtii SVT:n haastattelema tunisialainen.
– Vaikeudet kasvavat ja kriisi pahenee. Jos Eurooppaan lähteneet siirtolaisemme palaavat, tilanteesta tulee vieläkin mutkikkaampi kuin mitä se nyt jo on. Miten me siitä selviämme? säestää toinen haastateltava SVT:n uutisille.
Rahalla saa
EU:n maahantulo- ja pakolaissopimukseen liittyy taakanjako. Sen mukaan maat, jotka eivät vastaanota kiintiöpakolaisia, joutuvat vastaavasti maksamaan korvausta vastahankaisuudestaan. Summa olisi 20 000 – 25 000 euron luokkaa per pakkosijoitettava henkilö.
Sopimuksen henki lähtee siitä, että eri EU-maihin sijoitettavia turvapaikanhakijoita olisi yli 100 000 vuodessa. Jos kieltäytyminen koskisi vaikkapa 10 000 ihmistä, korvaussumma nousisi yli 200 miljoonaan euroon.
EU:n mittakaavassa summa on niin pieni, että sen verran putoaa Brysselin perstaskusta jo ennen lounasaikaa. Joten lienee vain ajan kysymys, milloin kesän mittaan tai viimeistään syksyllä parlamentin pöydälle laskeutuu ehdotus niin sanotuille turvallisille maille maksettavista palautuskorvauksista.
Asiaa saattaa olla esillä jo EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenin, Italian pääministeri Giorgia Melonin ja Hollannin pääministeri Mark Rutten lähitulevaisuudessa Tunisiaan suuntautuvalla neuvottelumatkalla.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- palautuskorvaus talous- ja finanssikriisi kieltäytyminen Saharan eteläpuoliset maat eu:n alustava maahanmuutto- ja turvapaikkasopimus ihmissalakuljettajat Giorgia Meloni korvaus Ursula von der Leyen väestöräjähdys Euroopan unioni Tunisia Mark Rutte Afrikka Taakanjako Hollanti Italia EU
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


EU:n yhteisestä maahanmuuttopolitiikasta yritetään taas sopua – laittomien siirtolaisten pakkosijoittaminen ei käy kaikille

Åkesson: Monikulttuurisuus on vaarallinen ideologia

EU:n yhteinen maahanmuutto- ja turvapaikkasopimus nytkähti eteenpäin – Italian kanta ratkaisi

Suomen Perustan Simo Grönroos tulevaisuusvaliokunnan julkaisussa: Humanitaarinen maahanmuutto lopetettava – turvapaikkajärjestelmästä tullut hallitsemattoman elintasosiirtolaisuuden väylä

Hakkarainen EU:n maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikasta: “EU ei voi olla koko maailman syöttökaukalo”

Euroopan turvapaikkapolitiikka tappaa ihmishenkiä enemmän kuin pelastaa – yhteiskuntatieteilijä Ruud Koopmansin “Turvapaikkalotto” esittää vakavaa kritiikkiä nykyistä turvapaikkajärjestelmää kohtaan

Saksassa alkavat majoitustilat loppua: Pikkukylän vastaanottokeskukseen tupsahti 700 pakolaista – pääosin nuoria miehiä Lähi-idästä

Kristillisdemokraatit kaatoivat Hollannin hallituksen – maahanmuutto taas keskeinen erimielisyyksien aihe

Huhtasaari: Köyhä EU ei pysty puolustamaan länsimaisia arvoja – ”Mikään rahamäärä ei riitä, jos maassa on huono hallinto ja tukivarojen käyttö on tehotonta”
Viikon suosituimmat

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.

Eduskuntaryhmän pääsihteeri: Vihervasemmisto voitti vaalit – tätä se tarkoittaa kunnissa ja hyvinvointialueilla
Suomen yli puhalsi alue- ja kuntavaaleissa vihervasemmistolainen puhuri, mikä tarkoittaa kuntiin ja hyvinvointialueille kylmää kyytiä, kirjoittaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteeri Olli Immonen.

Kansanedustaja Antikainen: Tekoäly analysoi Luonnonvarakeskuksen vastaukset ja ehdotti sitten kantelun tekemistä
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen esitti Luonnonvarakeskukselle (Luke) joukon suoria kysymyksiä susikannan kehityksestä, kanta-arvion menetelmistä, laittoman tappamisen arvioinnista ja kansainvälisestä raportoinnista. Hän antoi Lukelle kaksi viikkoa aikaa vastata viralliseen tietopyyntöönsä. Määräaika kului kuitenkin umpeen ilman vastauksia. Vastaukset saapuivat vasta sen jälkeen, kun Antikainen oli 8.4. lähettänyt medialle tiedotteen vastaamattomasta tietopyynnöstä, ja tiedote oli julkaistu Suomen Uutisissa. Luke toimitti vastaukset sähköpostitse samana iltana klo 20.27.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Saksan tuleva hallitus haluaa kieltää valehtelun ja viedä kansankiihottajilta oikeuden asettua ehdokkaaksi vaaleissa
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.

Yhdysvallat: Valkoinen talo ehdottaa julkisen yleisradiotoiminnan rahoituksen lopettamista

SDP vaatii lähivaalien jälkeen ”reilumpaa” politiikkaa, eli löyhempää talouskuria sotealueille – Miko Bergbom muistuttaa karuista tosiasioista
SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppuraisen mukaan alue- ja kuntavaalien tulos kertoo halusta inhimilliseen politiikkaan, mikä demarien kielellä käytännössä tarkoittaisi taloudellisista tavoitteista joustamista. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom muistutti eilisessä A-studiossa edustajakollegaansa, että hyvinvointiyhteiskunnan pystyssä pysyminen on ensisijainen tavoite - ja samalla paras tukiverkko pienituloiselle ihmiselle.

Sahateollisuus varoittaa ilmastokilvoittelun valtavista kustannuksista – Lulu Ranne: Suomen ei pidä valita näivettävää skenaariota, jossa metsäsektoriamme ajetaan alas
Uusimmat

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla

Suomen antama kehitysapu väheni 165 miljoonaa euroa yhdessä vuodessa
Toimitus suosittelee
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää