LEHTIKUVA
EU:n puheenjohtajuuskauden maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikkaa käsittelevä kokous Helsingissä – Puheenjohtajana toimiva Purra: Maahanmuutto on EU:n kohtalonkysymys
Helsingissä järjestetään Suomen EU:n puheenjohtajuuskauden maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikkaan keskittyvä parlamentaarinen kokous 8-9. syyskuuta. Kokous kerää Suomeen erityisesti maahanmuuttopolitiikan parissa toimivia parlamentaarikkoja kaikkialta EU:sta.
Eduskunnassa järjestävänä tahona toimii hallintovaliokunta ja kokouksen puheenjohtajana valiokunnan puheenjohtaja, perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Riikka Purra.
Suomen delegaatioon kuuluu perussuomalaisista myös puolueen puheenjohtaja Jussi Halla-aho.
– Tavoitteenamme on keskustella laajasti ja toivottavasti konkreettisesti koko turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikasta. Asialistalla on myös EU:n yhtenäinen politiikka näissä kysymyksissä – tai oikeastaan sen puute, Purra sanoo.
EU:lta puuttuu yhtenäinen politiikka
Suomen ensimmäisellä EU:n neuvoston puheenjohtajuuskaudella 20 vuotta sitten hyväksyttiin Tampereen ohjelma. Sen tavoitteisiin on kuulunut yhtenäisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän toteuttaminen.
Purran mukaan siitä, miten turvapaikanhakijat kulkevat eri maihin tai ylipäätänsä, millaisia käytännön toimia eri jäsenmaissa tehdään, voidaan yksinkertaisesti päätellä, että EU:lla ei ole yhtenäistä politiikkaa turvapaikka- ja maahanmuuttoasioissa.
– Yhteistä lainsäädäntöä toki on, mutta varsinaiset ongelmat ovat ratkaisematta. Myös Suomen puheenjohtajuuskaudella on tarkoitus edistää taakanjakoa, mutta en varsinaisesti usko sen onnistumiseen. Ei taakanjako ole mikään ratkaisu. Tilanne on Euroopassa tällä hetkellä stabiili vain siksi, että ulkorajojen yli tuleva liike on edes jotenkin hallinnassa, ainakin verrattuna vuoden 2015 tapahtumiin, Purra selittää.
– Toisaalta Turkin raja falskaa, ja myös Italian sisäpoliittiset muutokset saattavat hyvin nopeasti vaikuttaa unionin alueelle tulevien turvapaikanhakijoiden määrään. Suomi tietysti toivoo, että etenkin Ruotsin ja Tanskan väliaikaiseksi suunniteltu rajavalvonta pitää, sillä omaa meillä ei länsirajalla ole.
Turvapaikasta on tullut maahanmuuttoa
Purran mukaan maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikkaa ei useinkaan voida erottaa toisistaan.
– Turvapaikasta on tullut maahanmuuttoa. Siitä on tullut pysyvä tie kansalaisuuteen. Turvapaikkamaahanmuutto ei siis ole väliaikaista vaan pysyvää, ja se vaikuttaa merkittävällä tavalla vastaanottajavaltioiden yhteiskuntiin, demografiaan, talouteen ja kulttuuriin – ja tietysti myös valtioihin, joista liike lähtee, Purra kertoo.
Halla-aho on samaa mieltä.
– 2000-luvulla ihmisiä ajaa liikkeelle ennen kaikkea hallitsematon väestönkasvu Afrikassa ja Lähi-idässä. Turvapaikkamenettelystä on tullut massasiirtolaisuuden väylä, mikä nakertaa järjestelmän uskottavuutta, Halla-aho sanoo.
– Järjestelmän legitimiteettiä olisi mahdollista parantaa tehokkaalla palautuspolitiikalla. Keinoja sopimusten aikaansaamiselle on olemassa, mutta ne vaativat rohkeutta ja aktiivisuutta EU:lta ja jäsenmailta. Aion kokouksessa ottaa asian esille, Purra sanoo.
Tosiasiat on uskallettava sanoa
Halla-aho muistuttaa, että tulijoiden integroituminen Eurooppaan on myös erittäin heikkoa.
– Nämä tosiasiat on uskallettava sanoa ääneen ja otettava huomioon, kun rakennetaan yhteistä eurooppalaista turvapaikkajärjestelmää, Halla-aho sanoo.
– Maahanmuuttopolitiikka on jo korkeaa politiikkaa. Myös toimenpiteiden pitäisi olla sen mukaisia. Tuskin on liioiteltua sanoa, että maahanmuutto on EU:n kohtalonkysymys, Purra toteaa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Lähi-itä väestönkasvu Rajavalvonta Riikka Purra Eurooppa Afrikka Integraatio Kansalaisuus Tanska Turvapaikanhakijat Turkki Ruotsi perussuomalaiset Jussi Halla-aho EU maahanmuutto
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Uusi kansanedustaja Petri Huru kaipaa maalaisjärkeä eduskuntaan: ”Suomi potkii itseään nilkkaan yrittäessään pelastaa koko maailmaa”
Turvapaikkashoppailu ei ole perusoikeus
Juvonen: Empatian loputtava – pakkopalautukset ja paluumuuton edistäminen Suomeen kotoutumattomien maahanmuuttajien kohdalla käyttöön
Tavio: Ulkomaalaisten raiskausaalto pysäytettävä
Peltokangas: Hallituksen haluttomuus laittomien siirtolaisten palauttamiseen kotimaihinsa on sylkemistä oman maan heikompiosaisten päälle
Mäkynen: Ulkomaille lähtevät rahansiirrot saatava kuriin – Kelan tuilla rahoitetaan muiden maiden kansalaisia
EU:n puheenjohtajuuskauden maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikkaa käsittelevä kokous alkoi – Purra: Turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikan toimimattomuus riskeeraa koko EU:n tulevaisuuden
Varapuhemies Eerola: Kehitysapua vastaanottavat maat tulee saada noudattamaan korkeintaan kahden lapsen politiikkaa
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Huuhaa-kyselytutkimukset hakkaavat viattomia äijiä
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Rydman: Helsingistä tehtävä jälleen turvallinen – ”On luovuttava politiikasta, joka karkottaa pääkaupungista hyvät veronmaksajat ja täyttää sen väkivaltaisilla jengeillä ja islamistisaarnaajilla”
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Päivän pointti: Trump valitsi ministeriksi huippuyliopistosta valmistuneen sotaveteraanin – valtamedia ja vasemmistomeppi veivasivat tittelin tv-juontajaksi
Yhdysvaltain presidentiksi valitun Donald Trumpin tuoreet henkilövalinnat tulevaan hallintoonsa aiheuttavat ahdistusta mediassa ja Trumpin politiikan vastustajissa. Reaktiot ovat samankaltaisia Atlantin valtameren molemmilla puolilla.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Hälyttävä tutkimustulos: kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
Uusimmat
Antikainen: Suomi irti Ottawan sopimuksesta ja maamiinat takaisin
Jaana Strandman: Hallitus vahvistaa lasten oikeuksia
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää