MATTI MATIKAINEN
EU:n puheenjohtajuuskauden maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikkaa käsittelevä kokous alkoi – Purra: Turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikan toimimattomuus riskeeraa koko EU:n tulevaisuuden
Suomen EU:n puheenjohtajuuskauden maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikkaan keskittyvä parlamentaarinen kokous on alkanut eduskunnassa. Kokous kerää Suomeen erityisesti maahanmuuttopolitiikan parissa toimivia parlamentaarikkoja kaikkialta EU:sta.
Kokouksen puheenjohtaja, perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Riikka Purra puhui ensimmäisessä puheenvuorossaan siitä, miten maahanmuutto ja turvapaikkapolitiikka ovat lähentyneet toisiaan. Purran mukaan turvapaikasta on tullut maahanmuuttoa. Siitä on tullut pysyvä tie kansalaisuuteen.
– Turvapaikkamaahanmuutto ei siis ole väliaikaista vaan pysyvää, ja se vaikuttaa merkittävällä tavalla vastaanottajavaltioiden yhteiskuntiin, demografiaan, talouteen ja kulttuuriin – ja tietysti myös valtioihin, joista liike lähtee. Miksi ajatus väliaikaisesta turvapaikasta on nykyään niin harvinainen, Purra kysyi.
Ongelmien takana väestöräjähdys
Purran mukaan väestöräjähdys kiihdyttää yhteiskunnallisia, sosiaalisia, taloudellisia ja ekologisia ongelmia. Sen vaikutusta ei oikeasti ole vieläkään ymmärretty.
– Näpertelemme mielellämme kymmenien, satojen, tuhansien ihmisten kanssa, kun todellisuus on miljoonia, miljardeja. Tosiasia on, että vaikka onnistuisimme ratkaisemaan kaikki pakenevia ihmisiä tuottavat sotilaalliset konfliktit, siirtolaisuuden globaalit työntötekijät tulisivat vain vahvistumaan, Purra sanoi.
EU:n taakanjakojärjestelmät ovat epäonnistuneet
Purra ei hämmästele sitä, että EU:n yhteinen turvapaikkapolitiikka on epäonnistunut.
– Se on ymmärrettävää. Ei ole mitään syytä olettaa, että esimerkiksi taakanjako onnistuisi tulevaisuudessakaan, oikeastaan päinvastoin. Se ei silti estä jälleen yrittämästä, Purra sanoi ja viittasi Suomen hallituksen tavoitteisiin puheenjohtajuuskaudella.
Purran mukaan turvapaikkainstituution käyttö siirtolaisuuden välineenä rapauttaa koko järjestelmän uskottavuutta. EU:n tulevaisuus riippuu vahvasti maahanmuuttopolitiikan onnistumisista.
– Vuonna 2015 kiihtynyt ketjureaktio ja EU:n oleellisten järjestelmien, kuten Dublinin sopimuksen, de facto purkautuminen, ovat tosiasioita. Voimme menettää myös Schengen-järjestelmän, mikäli sen hyväksyttävyys jäsenvaltioiden kansalaisten silmissä murenee sen mahdollistaman laittoman maahantulon vuoksi.
Yli miljardi halukasta
Maailmassa on tällä hetkellä yli miljardi ihmistä, jotka haluaisivat tulla Eurooppaan.
– Minkäänlainen maahanmuutto ei kykene ratkaisemaan näitä ongelmia. Sen ymmärtäminen ei ole kyynisyyttä vaan realismia. Mitä kauemmin olemme myöntämättä sitä, sitä vaikeampaa on löytää minkäänlaisia ratkaisuja, Purra sanoi.
– Turvapaikanhakijoiden liikkuminen maasta toiseen, salakuljetus, rikollisuus ja turvallisuusongelmat, maahanmuuton aiheuttamat kireät tilanteet jäsenmaiden sisäpolitiikassa ja valtavat kustannukset veronmaksajalle, eivät korjaa juurisyitä, vaan voimistavat ilmiötä ja sen poliittista polarisaatiota.
Kielteisen saaneet ulos maasta
Tilanne, jossa maahan jäädään, saatiinpa suojeluasema tai ei, on Purran mukaan kokonaisuuden kannalta erityisen ongelmallinen.
– Vielä ongelmallisempaa on, mikäli lainsäädännön tai laittomuuden keinoin aletaan aktiivisesti madaltaa esimerkiksi kansainvälisen suojelun ja matalapalkka-alojen työvoiman tarpeen välistä rajaa. Mitä vähemmän hakijalle tai työnantajalle on harmia laittomasta maassa oleskelusta, sitä merkityksettömämpää on, mikä maassa oleskelevan status virallisesti on.
Ihmiset, joilla ei ole oikeutta kansainväliseen suojeluun, täytyy saada pois maasta.
– Palauttamattomuus on merkittävä vetovoimatekijä.
Palauttaminen on saatava toimimaan
Purran mukaan Suomen tapauksessa on käynyt selväksi, että maahanmuuttoon liittyvät ministeriöt tai hallinnonalat eivät yksin kykene saavuttamaan onnistumisia tehokkaiden palautussopimusten suhteen.
– Mukaan olisi välttämätöntä saada maan korkein johto, pääministeri ja ulkoministeri. Neuvottelujen on oltava laaja-alaisia, ja informaation on kuljettava toimijalta toiselle.
– Vahva ehdollisuus viisumipolitiikassa, kauppapolitiikassa ja kehityspolitiikassa – siis keppiä ja porkkanaa – sekä toimivat takaisinottosopimukset ovat tekijöitä, joiden avulla palauttamisesta on mahdollista saada tehokasta, Purra sanoo.
Maahanmuutosta paikan päällä auttamiseen
Purran mukaan toimimattoman maahanmuuttojärjestelmän ylläpitämisen sijaan kaikessa humanitaarisessa toiminnassa pitäisi keskittyä kehittyvissä maissa tapahtuvaan koulutukseen, demokratiaan, perhesuunnitteluun, naisten oikeuksiin ja ekologisesti kestävään tulevaisuuteen.
– Mutta tämänkin tulee olla hallittua, ei summittaista. Kaiken avun pitää olla vaikutuksiltaan tehokasta, ei tapa hiljentää omatunto tai esiintyä hyväntekijänä. Pelkkä rahan siirtäminen Afrikkaan erilaisiin hankkeisiin ei riitä, Purra muistuttaa.
Kyseessä Euroopan tulevaisuus
Purran mukaan on varmaa, että spontaani turvapaikanhakijavirta Euroopassa tai sen halki ei paranna tilannetta kehittyvissä maissa, eikä paine lähteä, maksaa salakuljettajille ja riskeerata henkensä koskaan lopu, mikäli tilanteen annetaan jatkua tällaisena.
– Yksittäiset valtiot Euroopassa tekevät omia ratkaisujaan, koska niiden on pakko. Jäsenvaltioiden sisäpolitiikkaan ja unionin kykyyn toimia vaikuttaa yhä enemmän maahanmuutto. Turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikan toimimattomuus riskeeraa koko unionin tulevaisuuden, Purra päättää.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- EU-puheenjohtajakausi Riikka Purra Eurooppa Afrikka Taakanjako Kansalaisuus Turvapaikanhakijat perussuomalaiset kehitysapu maahanmuutto
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
EU:n puheenjohtajuuskauden maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikkaa käsittelevä kokous Helsingissä – Puheenjohtajana toimiva Purra: Maahanmuutto on EU:n kohtalonkysymys
Turvapaikkashoppailu ei ole perusoikeus
Varapuhemies Eerola: Kehitysapua vastaanottavat maat tulee saada noudattamaan korkeintaan kahden lapsen politiikkaa
EU-jäsenvaltioiden parlamentaarikot keskustelivat Eduskunnassa maahanmuuttopolitiikasta – Purra: ”Selvästi kuultavissa, että nyt on siirrytty kriittisempään ja realistisempaan suuntaan”
Maltan maahanmuuttosopimuksella nihkeä vastaanotto EU-maissa
YK-raportti: Afrikasta yritetään Eurooppaan paremman elämän toivossa, ei sodan takia
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Huuhaa-kyselytutkimukset hakkaavat viattomia äijiä
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Rydman: Helsingistä tehtävä jälleen turvallinen – ”On luovuttava politiikasta, joka karkottaa pääkaupungista hyvät veronmaksajat ja täyttää sen väkivaltaisilla jengeillä ja islamistisaarnaajilla”
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Päivän pointti: Trump valitsi ministeriksi huippuyliopistosta valmistuneen sotaveteraanin – valtamedia ja vasemmistomeppi veivasivat tittelin tv-juontajaksi
Yhdysvaltain presidentiksi valitun Donald Trumpin tuoreet henkilövalinnat tulevaan hallintoonsa aiheuttavat ahdistusta mediassa ja Trumpin politiikan vastustajissa. Reaktiot ovat samankaltaisia Atlantin valtameren molemmilla puolilla.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Hälyttävä tutkimustulos: kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää