LEHTIKUVA/ KUVITUSKUVA
EU:n puheenjohtajamaa Ranska haluaa tiiviin rintaman Kiinaa vastaan – Saksalta ristiriitaisia ulostuloja
EU:n puheenjohtajamaana vuoden alusta toiminut Ranska haluaa EU:n toimivan yhdessä Kiinaa vastaan Kiinan Liettua-toimien vuoksi. Kiina on hyllyttänyt Liettuan kaupan ja se haittaa tuotantoketjujen vuoksi muitakin EU-maita. Saksan uuden hallituksen kanta Kiinan kiusaamiseen on epäselvempi.
Ranskan mukaan EU:n tulee vastata nopeasti Kiinan kauppaboikotteihin. EU on suunnittelemassa painostuksenvastaista välinettä, jonka tarkoitus on hillitä EU-jäsenmaiden painostustoimia. Kiinan ja Liettuan välinen kauppakiista toimii malliesimerkkinä siitä, mihin sitä voisi käyttää.
”Kyse ei ole vain Liettuasta”
Väline on silti kaukana keinovalikoimasta, eikä se saa yksimielistä tukea kaikilta jäsenmailta. Ranskan mukaan vastatoimia tulee asettaa Kiinaa vastaan ennen varsinaista välinettä.
Yhdysvaltain ulkoministeri Anthony Blinken nosti asian esille yhteisessä tiedotustilaisuudessa Saksan ulkoministeri Annalena Baerbockin kanssa.
– Kyse ei ole vain Liettuasta, vaan jokaisen maan oikeudesta tehdä omaa ulkopolitiikkaansa ilman painostusta, Blinken totesi Kiinan ja Liettuan tilanteesta.
Saksan hallituksessa ristivetoa
Baerbock on Saksan vihreiden toinen puheenjohtaja. Puolue on kriittinen Kiinaa kohtaan. Baerbock on ilmoittanut boikotoivansa Pekingin olympialaisia. Hänen mukaansa EU:n tulisi lopettaa kaupankäynti pakkotyötä teettävien maiden kanssa. Kiinan epäillään käyttävän pakkotyötä, mutta maan hallitus kiistää väitteen.
Kiinan valtiollisen median mukaan Saksan uusi liittokansleri Olaf Scholz ilmoitti Saksan hakevan syvempiä kauppasuhteita Kiinan kanssa. Lisäksi EU:n ja Kiinan välinen investointisopimus pitäisi saada nopeasti voimaan. Euroopan parlamentti on hyllyttänyt sopimuksen sen jälkeen, kun Kiina asetti Euroopan parlamentin jäseniä mustalle listalleen.
Saksa ei maininnut Hongkongin tilaa, jossa demokratia on jyrätty nopeassa tahdissa olemattomiin. Saksan hallitusohjelman mukaan Saksa nostaa Kiinan ihmisoikeuskysymykset esille.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Yliopiston lehtori Casper Wits: EU:n tekopyhyys mahdollistaa Kiinan vaikutusvallan kasvun Eurooppaa myöden
Liettualla tiukka linja: Turvapaikka vain kahdeksalle yli kahdesta tuhannesta hakijasta
Vuoden 2015 siirtolaiskriisin toistuminen on todellinen uhka – Purra: “Itsenäisellä valtiolla on velvollisuus suojata itseään ja päättää, kuka saa tulla sen alueelle ja kuka ei
Lukašenka väittää Liettuan viranomaisten heittävän laittomia siirtolaisia rajan yli kuolemaan – Valko-Venäjältä selvinneiltä täysin eri kertomuksia
Ranskan neljä kärkiehdokasta presidentiksi tiukkana maahanmuutolle – Pécresse: “Toisen kotiin mennessä koputetaan oveen ja pyydetään lupaa”
Kun EU kääntää selkänsä Balkanille, paikalle kiiruhtaa Kiina
PS-Nuoriso vaatii pääministeriä selvittämään Saksan liittokanslerin lausuntoja: EU-kärkimaat eivät päätä suvereenien valtioiden puolesta
Helsingin yliopisto irtisanoi yhteistyön Kiinan rahoittaman instituutin kanssa – Junnila: Asiantuntijat ovat jo pitkään kyseenalaistaneet instituutin toiminnan kommunistisen puolueen käsikassarana
Viikon suosituimmat
Kirjailija Jarkko Tontti: Punavihreä kupla on puhkeamassa – ”Eliitille koittanut viimeinen hetki havahtua, että he ovat irtautuneet suomalaisesta elämästä”
Punavihreä kupla on suomalaisessa poliittisessa keskustelussa tunnettu käsite, jolla kuvataan sananmukaisesti kuplautunutta, vasemmistoa myötäilevää yhteisöä. Punavihreään hegemoniaan on tähän saakka keskeisesti kuulunut yhteiskunnallisen eliitin ja sitä myötäilevän median voimakas vieraantuminen tavallisesta kansasta, sen huolenaiheista ja toiveista. Juristitaustainen kirjailija Jarkko Tontti esittää nyt konkreettisin perusteluin, miten ajat ovat muuttuneet ja punavihreä arvomaailma törmännyt seinään.
Ilmastonmuutos ei sytyttänyt Los Angelesin maastopaloja – epäiltyjä tuhopolttajia otettu kiinni
Ilmastonmuutos on saattanut pahentaa Kalifornian kuivuutta ja voimistaa tuulia, mutta maastopalot johtuvat ihmisten toiminnasta. Useita epäiltyjä tuhopolttajia on jo otettu kiinni. Kuvernööri Newson on kutsunut kansalliskaartin apuun estämään palaneiden kotien ryöstelyä.
Mikä meni pieleen journalismissa? – Näkökulmia median alennustilan aiheuttajista
2020-luvulla journalismi on kriisissä. Toimittajien ja mediayleisön suhde on jännittynyt, ja samalla uudet ailahtelevat ansaintamallit kasaavat painetta toimituksille. Mediamaailmaa läheltä seuraavat vaikuttajat tarkastelevat syitä siihen, miksi journalismi on ajautunut alennustilaan.
Jättimäinen grooming-skandaali lopulta julki: rasismisyytösten pelko ja väestösuhteiden vaaliminen tukkivat viranomaisten suut -“Suurin rauhan ajan rikos ja sen peittely Britannian historiassa”
Useamman vuosikymmenen ajan jatkunut tuhansien englantilaistyttöjen järjestelmällinen groomaus, ahdistelu ja sarjaraiskaukset ovat suurin rauhanajan rikos modernin Euroopan historiassa, kirjoittaa historioitsija ja kolumnisti Dominic Green amerikkalaisessa The Free Press -lehdessä. Nämä rikokset ovat enimmäkseen pakistanilaistaustaisten muslimimiesten tekemiä, ja valtaosa heistä ei ole joutunut vastuuseen. 2010-luvulla sekä oikeiston että vasemmiston johtamat hallitukset yrittivät hyssytellä vyyhtiä muutamien symbolisten oikeudenkäyntien jälkeen. Se näytti onnistuvan, kunnes Elon Musk perehtyi osaan oikeudenkäyntiasiakirjoista ja nosti asian esille omistamallaan X-alustalla. Nyt skandaali ravistelee Ison-Britannian yhteiskuntajärjestystä, eikä vyyhtiä voi enää hyssytellä.
DEI-ideologia ei varjellut Kaliforniaa maastopaloilta – viranomaisille kovaa kritiikkiä
Yksi kritiikin kohde Los Angelesin alueen maastopaloihin liittyen on se, että monien mielestä poliitikkojen ja pelastuslaitoksen johdon olisi pitänyt ideologisen yhdenvertaisuuspuuhastelun sijasta keskittyä perusasioihin, kuten varmistamaan palopostien toimivuus ja sammutusveden saatavuus. Los Angelesin pelastuslaitoksella on viime vuosina panostettu vahvasti DEI-ideologian edistämiseen.
Yliopistotutkimuksen karu tulos: Ulkomaalaistaustaisten yliedustus raiskauksissa jopa 7-kertainen – syrjäytyminen ei ole syynä
Suuri enemmistö kaikista Ruotsissa raiskaustuomion vuosina 2000-2020 saaneista oli maahanmuuttajataustaisia. Ero etnisesti ruotsalaisiin oli jopa 7-kertainen. Sosioekonomiset seikat ja syrjäytyminen eivät selitä rikoksia, selviää Lundin yliopiston tekemästä tutkimuksesta. Syyt on etsittävä muualta.
Antikainen: Scholzin päätös jättää Ukraina ilman apua on häpeällinen – Tuppurainen siunasi Suomen demarien tuen Berliinissä
Saksan liittokansleri Olaf Scholz (SPD) päätti estää noin kolmen miljardin euron arvoisen tukipaketin Ukrainalle. Tukipaketti olisi sisältänyt kriittisiä puolustusjärjestelmiä, kuten IRIS-T-ilmatorjuntajärjestelmiä ja Patriot-ilmatorjuntaohjuksia, joita Ukraina on pyytänyt suojellakseen kansalaisiaan Venäjän aggressioilta. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen pitää päätöstä käsittämättömänä ja vastuuttomana.
Somaleista puolet työttöminä ja lopuilla usein toimeentulovaikeuksia Ruotsissa – maan työikäisistä enemmistö ulkomaalaistaustaisia jo vuonna 2033
Yli puolet Ruotsin työikäisestä väestöstä on ulkomaalaistaustaisia vuonna 2033. Heistä useimpien tausta on Euroopan ulkopuolella. Kohti mielenkiintoisia aikoja ollaan menossa ja äänestämisessä saattaa piillä demokratian muutoksen avain. Göteborgs-Posten on haastatellut somalivaikuttajaa.
Tamponit poistetaan Facebookin konttoreiden miestenvessoista – DEI-ideologia tekee kuolemaa Amerikassa
DEI-ideologia jyllää vielä vahvasti Suomessa, varsinkin julkisella sektorilla, mutta synnyinmantereellaan DEI vetää viimeisiä henkäyksiään. Facebookin omistava Meta-konserni on liittynyt niiden suuryritysten joukkoon, jotka ovat ilmoittaneet lopettavansa DEI-hankkeensa. Käytännössä se näkyy muun muassa siten, että jatkossa Facebookin toimitilojen miestenvessoissa ei ole enää tarjolla ilmaisia tamponeja.
Kiinalaiset troolarit imuroivat kalat maailman meristä – pian tyhjän saa pyytämättäkin
Kun Kiinan omat merialueet oli kalastettu tyhjäksi, kommunistivaltio pystytti maailman suurimman kalastuslaivaston ja lähetti sen imuroimaan maailman merille. Valtavat uivat tehtaat tuhoavat kalakantoja kiihtyvällä vauhdilla. 3,3 miljardia ihmistä saa maailmassa huomattavan osan ravintoaan kalasta, mutta ennen pitkää yhä useammalle jää nälkä.