EU on kaavailemassa sosiaalipolitiikkaan yhteisiä pelisääntöjä joka jäsenmaalle. Euroopan komission keskiviikkona esittämissä ehdotuksissa taattaisiin kaikissa jäsenmaissa vanhempainvapaata, perheenjäsenen sairastumistapauksissa mahdollisuutta jäädä hoitamaan potilasta kotiin tai ainakin joustamaan työajoissa.
Joissakin EU-maissa ei ole lainkaan tällaisia järjestelyjä. Komissio on unohtanut yhden tärkeän seikan: kenen lompakosta tällaiset toimet rahoitetaan?
Komission konkreettisiin esityksiin ei esitetä rahoitusmallia. Komissio on havainnut, ettei syntyvyys ole kärsinyt niin paljoa niissä jäsenmaissa, joissa on kansallisesti säädetty lait muun muassa vanhempainvapaasta. Komission näkemyksen mukaan syntyvyyden reipastuminen ei rasittaisi julkista taloutta runsaamman työvoimatarjonnan myötä. Joustavat työajat mahdollistaisi paremmin naisten osallistumisen työmarkkinoille. Se vähentäisi etuuksien määrää ja kasvattaisi samalla verotuloja.
Yritysjohtajien mielestä ehdotus tulisi heille liian kalliiksi. Vastaavasti moni jäsenmaa on joutunut trimmaamaan julkista talouttaan. Yritysmaailman hampaissa on erityisesti komission ehdotus vuosittain vanhempainvapaan tasolla korvatusta viidestä omaishoitajapäivästä.
– Monella jäsenmaalla ei ole yksinkertaisesti varaa maksaa vanhempainvapaan tasoista sairauspäivärahaa, työnantajajärjestö BusinessEuropen johtaja Emma Marcegaglia kertoo uutistoimisto Reutersille.
Reuters kirjoittaa EU:n havahtuneen nousseeseen populismiaaltoon. Esitys tuotiin julki vain kaksi viikkoa ennen Ranskan presidentinvaalien toista kierrosta.
Työ- ja sosiaalipolitiikasta vastaava komissaari Marianne Thyssen ei peitellyt innostustaan esityksestä.
– Toivon, että esitys huomioidaan kampanjoissa. Se osoittaa, että sosiaalipolitiikalla on sija Euroopan sydämessä, Thyssen kertoi.
– Ymmärrämme monen pelkäävän jäävän häviäjiin digitaalisaation ja globalisaation tuomien muutosten edessä, hän jatkoi.
Globalisaatio ja pakolaiskriisi ovat sysänneet perinteiset EU-myönteiset puolueet syrjään ja osa niistä on kutistunut marginaalipuolueiksi. Erityisen kovia ovat kokeneet sosialidemokraattiset puolueet. Kreikassa, Espanjassa, Hollannissa, Itävallassa ja Ranskassa käytyjen vaalien suurimpia häviäjiä ovat olleet perinteiset vasemmistopuolueet. Aikooko Euroopan komissio esityksellään “paikata” kansan hylkäämän sosialidemokratian?
Perinteisen vasemmiston tilalle ovat nousseet radikaalit puolueet niin oikealta kuin vasemmaltakin. Kreikan laitavasemmistolainen Syriza oli marginaalipuolue ennen eurokriisiä. Puolueen noustua valtaan oli hilkulla, ettei Kreikka olisi ajautunut irti yhteisvaluutasta. Sittemmin Kreikka on laitettu ruotuun, mutta maan kansalaisten tilanne ei ole juurikaan kohentunut. Edes lievä reipastuminen ei riitä, koska tiukka säästökuuri yltää vielä vuosien päähän.
Osa ryminällä esiiin nousseista puolueista on tyystin uusia. Espanjan Podemos nousi kertaheitolla uudeksi varteenotettavaksi vaihtoehdoksi. Ranskan presidentinvaalien ensimmäisen kierroksen voittaneesta Emmanuel Macronista ei politiikkapiireissä tiedetty mitään kolme vuotta sitten. Hän on toiminut viime aikoina ministerinä, mutta presidentinvaalit ovat hänen ensimmäiset vaalinsa.
Komission esitys tunkee sellaiselle osa-alueelle, jotka jokainen EU-jäsenmaa on tavannut hoitaa omin voimin. Komission ajatus tällaisen sosiaalipoliittisen ohjelman rahoitusmalli on epämääräinen “maksaa itsensä takaisin”. Missä ajassa? Mistä rahoitus kanavoidaan ennen sitä? Yritysjohtajien kukkaroista tätä tuskin rahoitetaan. Yritysjohtajat voivat nostaa kytkintä, ja komission varmasti vilpitön ja hyvä aie kostautuisi yhä korkeampana työttömyytenä.
Liittovaltiossa rikkaammat jäsenmaat voisivat maksaa heikoimpien jäsenmaiden kohoavat sosiaaliturvamaksut.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Jokaisella somalialaisella on kotimaa. Kaikki voivat palata takaisin. Se ei ole mikään ongelma, vakuutti Somalian presidentti Hassan Sheikh Mohamud Berliinissä liittokanslerinvirastossa pidetyssä tiedotustilaisuudessa.
Europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen (ps.) moittii Portugalille syydettyjä kohtuuttomia etuja.
Liian monta kantaväestöltä kalskahtavaa etunimeä yhdessä luokassa sai aikaan kalabaliikin ruotsalaiskoulussa. Vieraskieliset vanhemmat syyttivät koulua etnisestä diskriminoinnista ja valittivat viranomaisille. Härkäsestä tuli kuitenkin taas kerran kärpänen ja segregaatiokehitys Ruotsin kouluissa jatkuu.
Puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra otti lauantaisessa puoluevaltuustopuheessaan esille myös naisten oikeudet.
Sveitsin hallitus tiedotti, että kasvojen peittäminen julkisissa tiloissa on kielletty 1.1.2025 alkaen. Laki tunnetaan nimellä “burkakielto”. Se hyväksyttiin kansanäänestyksellä vuonna 2021. Lainvalmistelun käynnisti sama poliittinen ryhmä, joka sai kansanäänestyksellä läpi uusien minareettien rakennuskiellon vuonna 2009.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen kritisoi jälleen Koneen Säätiön erikoisia rahoituspäätöksiä. Koneen Säätiön sponsoroiman Elokapinan töhrimät eduskunnan pylväät saatiin vasta puhdistettua, kun heti perään saatiin kuulla uutisia toisesta säätiön sponsoroimasta "taideprojektista", jossa itseään mediataiteilijaksi tituleeraava opettaja näytti Aalto-yliopiston opiskelijoille omaa pornofilmiään. Koneen Säätiö sponsoroi projektia 76 000 euron suuruisella apurahalla.
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra avasi perussuomalaisten puoluevaltuuston kokouksen lauantaiaamuna Helsingissä. Puheessaan Purra keskittyi ennen muuta talouteen, maahanmuuttoon ja arvoihin politiikan takana.
Tavalla tai toisella jalkansa hyvinvointivaltion oven väliin saanut ei kernaasti palaa kotiseutunsa kurjuuteen. Tavallinen syy maassa piileskelyyn on turvapaikkahakemuksen hylkääminen. Ruotsissa laittomia maassa oleskelijoita on sadoin tuhansin ja nyt heidät halutaan päivänvaloon ynnä ulos maasta. Punavihreä oppositio ja vihreät vastustavat.
Quillette-lehden perustaja Claire Lehmann tarkastelee Trumpin voittoa päivänpoliittisten kysymysten sijaan kulttuuri-ilmiönä – erityisesti nuorten miesten parissa orastavan asenneilmapiirin kautta. Vaikka kuluneen vuoden aikana eri medioissa on käsitelty nuorten miesten oikeistolaistumista, taustalla on muutakin kuin poliittisten kantojen jyrkentymistä.
Eduskunnassa käytiin eilen lähetekeskustelu kansalaisaloitteesta, jolla halutaan säilyttää isä ja äiti -termit lainsäädännössä. Aloitteessa ehdotetaan, että valtioneuvosto ryhtyisi palauttamaan nämä sanat niihin lakeihin, joista ne on poistettu, sekä turvaamaan niiden säilymisen muussa lainsäädännössä, sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä sosiaaliturvassa.
Lue lisää
