EU:n komissio haluaa yhteistä verotusta
Britannian lähtö EU:sta jättää 15 miljardin euron kokoisen aukon budjettiin. Mistä rahat?
Euroopan unionin budjettineuvottelut seuraavalle keskipitkän ajan budjettikaudelle vuosille 2021-2027 ovat alkaneet. Niistä odotetaan tulevan kaikkien aikojen vaikeimmat. Syynä on Brexit, joka jättäisi lähes 15 miljardin euron aukon vuosibudjettiin. Britannia on ollut EU:n kolmanneksi suurin nettokontribuoija budjettiin. Nykyinen budjettisuunnittelu kattaa vuodet 2014-2020. Britannian ero EU:sta tapahtuisi vuonna 2019.
Britannian jättämän budjettiaukon lisäksi neuvotteluja vaikeuttavat komission omat kaavailut menonlisäyksiksi. Uusia menoja aiheuttavat muun muassa kaavaillut rajatarkastukset, yhteinen puolustus- ja turvallisuuspolitiikka sekä digitalisaation edistäminen.
Kolme vaihtoehtoa tai niiden yhdistelmää on olemassa tilanteen ratkaisemiseksi. Ne ovat:
– Jäsenmaiden maksuosuuksien kasvattaminen
– Menojen karsiminen
– Uusien tulojen hankkiminen EU:lle
Maksuosuuksien kasvattamista vastustavat tiukasti monet maat ja erityisesti Itävalta ja Hollanti. Suomen kanta on epäselvä, koska ministeri Petteri Orpo on väläyttänyt jäsenkontribuutioiden kasvattamista, mutta Juha Sipilä torjunut ne. Saksa on luvannut korottaa kontribuutiotaan, mikäli maahan syntyy suuren koalition hallitus (CDU/CSU+SPD). Luultavasti Suomi seuraisi Saksan perässä kuten aina ennenkin.
Menojen karsimista on väläytetty erityisesti aluetukiin, joiden suurin saaja on Puola. Yhdessä komission skenaariossa alueiden tuki lopetettaisiin kokonaan ns. kehittyneissä jäsenmaissa. Näitä ovat Itävalta, Belgia, Tanska, Suomi, Ranska, Saksa, Irlanti, Hollanti ja Ruotsi. Myös useat alueet Italiassa ja Espanjassa menettäisivät tuen. Portugali saattaisi saada tukea edelleen. Komissio on nähnyt yhtenä vaihtoehtona myös maataloustuen pienentämisen osalta maista. Poliittisesti tukien karsiminen tulee olemaan erittäin vaikeata ja varsinkin karsimisen kohdistaminen eri suuruisena jäsenmaille.
Komissiolla on ollut aiemminkin ehdotuksia uusien tulolähteiden saamiseksi EU:n budjettiin. Nyt on herätetty henkiin yhteisöveron kanavoiminen osaksi EU:lle. Yhteisöverotuksen veropohjan harmonisointi on ollut jo vuosia tekeillä. Nyt hanke vietäisiin loppuun. Yhteisöverotusta ei silti harmonisoitaisi EU-alueella. Osa maiden yhteisöveroista korvamerkittäisiin EU:lle. Verot kerättäisiin edelleen maittain, mutta maat tilittäisivät osan yhteisöveron tuotoista EU:n kassaan.
Komission kolmas suunnitelma on tulouttaa osa päästöoikeuksien myynnin tuloista EU:lle. Nämäkin kerättäisiin edelleen maittain, mutta maat tilittäisivät osan tuloista EU:lle.
Komissio haaveilee myös saavansa osan Euroopan keskuspankin ns. seigniorage-tuloista (rahan painamisesta) itselleen budjetin katteeksi.
Nämä EU:n komission suunnitelmat saada lisätuloja yhteiseen budjettiin tulevat kohtaamaan kovaa vastustusta. Monet maat tulevat pelkäämään, että lähdettäessä tälle tielle sen loppua ei ole näköpiirissä. Komissio on jo pitkään tavoitellut EU:n budjetin olennaista kasvattamista. Budjetti on nyt noin prosentin EU:n yhteenlasketusta bruttokansantuotteesta. Haaveena lienee ollut jopa budjetin kasvattaminen kahteen prosenttiin BKT:sta. EU:lla on ollut suuria ongelmia tehostaa menojensa käyttöä. Valvonta ja seuranta ovat pettäneet usein ja varojen käytössä on ollut tuhlailua ja korruptiota varsinkin Itä-Euroopan jäsenmaissa. Nämä ongelmat tulisi saada ensin ratkaistua ja lisäksi menojen käyttöä tehostettava. Menojen karsintaa tulisi harkita ensimmäisenä vaihtoehtona budjetin tasapainottamiseksi.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- EU:n budjetti Itävalta Puola Tanska Belgia Suomi Portugali Hollanti Ranska Ruotsi Saksa Irlanti Italia Espanja EU
Mitä mieltä?
Viikon suosituimmat
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Rydman: Helsingistä tehtävä jälleen turvallinen – ”On luovuttava politiikasta, joka karkottaa pääkaupungista hyvät veronmaksajat ja täyttää sen väkivaltaisilla jengeillä ja islamistisaarnaajilla”
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Päivän pointti: Trump valitsi ministeriksi huippuyliopistosta valmistuneen sotaveteraanin – valtamedia ja vasemmistomeppi veivasivat tittelin tv-juontajaksi
Yhdysvaltain presidentiksi valitun Donald Trumpin tuoreet henkilövalinnat tulevaan hallintoonsa aiheuttavat ahdistusta mediassa ja Trumpin politiikan vastustajissa. Reaktiot ovat samankaltaisia Atlantin valtameren molemmilla puolilla.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Mitä ihmettä? Britanniassa poliisi ilmestyi palkitun toimittajan ovelle, ilmoitti tutkivansa “ei-rikollista viharikostapausta”, muttei suostunut kertomaan, mistä oli kyse
Johtavat brittiläiset poliitikot ovat esittäneet voimakasta kritiikkiä poliisille, joka tutkii Telegraph-lehden toimittajan sosiaalisen median julkaisua. Essexin poliisi ilmestyi viime sunnuntaina palkitun toimittaja Allison Pearsonin ovelle ja kertoi tutkivansa tämän vuoden takaista sosiaalisen median päivitystä ”ei-rikollisena viharikostapauksena”. Poliisi kieltäytyi kertomasta tarkemmin edes tutkinnan alaiselle Pearsonille, mitä sisältöä tutkinta koskee. Tapaus on herättänyt kansainvälistä huomiota, ja sitä on verrattu orwellilaiseen fiktioon.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Uusimmat
Jaana Strandman: Hallitus vahvistaa lasten oikeuksia
Miko Bergbom: Päätös Somalian maaohjelman keskeyttämisestä on oikea
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää