Britannian lähtö EU:sta jättää 15 miljardin euron kokoisen aukon budjettiin. Mistä rahat?
Euroopan unionin budjettineuvottelut seuraavalle keskipitkän ajan budjettikaudelle vuosille 2021-2027 ovat alkaneet. Niistä odotetaan tulevan kaikkien aikojen vaikeimmat. Syynä on Brexit, joka jättäisi lähes 15 miljardin euron aukon vuosibudjettiin. Britannia on ollut EU:n kolmanneksi suurin nettokontribuoija budjettiin. Nykyinen budjettisuunnittelu kattaa vuodet 2014-2020. Britannian ero EU:sta tapahtuisi vuonna 2019.
Britannian jättämän budjettiaukon lisäksi neuvotteluja vaikeuttavat komission omat kaavailut menonlisäyksiksi. Uusia menoja aiheuttavat muun muassa kaavaillut rajatarkastukset, yhteinen puolustus- ja turvallisuuspolitiikka sekä digitalisaation edistäminen.
Kolme vaihtoehtoa tai niiden yhdistelmää on olemassa tilanteen ratkaisemiseksi. Ne ovat:
– Jäsenmaiden maksuosuuksien kasvattaminen
– Menojen karsiminen
– Uusien tulojen hankkiminen EU:lle
Maksuosuuksien kasvattamista vastustavat tiukasti monet maat ja erityisesti Itävalta ja Hollanti. Suomen kanta on epäselvä, koska ministeri Petteri Orpo on väläyttänyt jäsenkontribuutioiden kasvattamista, mutta Juha Sipilä torjunut ne. Saksa on luvannut korottaa kontribuutiotaan, mikäli maahan syntyy suuren koalition hallitus (CDU/CSU+SPD). Luultavasti Suomi seuraisi Saksan perässä kuten aina ennenkin.
Menojen karsimista on väläytetty erityisesti aluetukiin, joiden suurin saaja on Puola. Yhdessä komission skenaariossa alueiden tuki lopetettaisiin kokonaan ns. kehittyneissä jäsenmaissa. Näitä ovat Itävalta, Belgia, Tanska, Suomi, Ranska, Saksa, Irlanti, Hollanti ja Ruotsi. Myös useat alueet Italiassa ja Espanjassa menettäisivät tuen. Portugali saattaisi saada tukea edelleen. Komissio on nähnyt yhtenä vaihtoehtona myös maataloustuen pienentämisen osalta maista. Poliittisesti tukien karsiminen tulee olemaan erittäin vaikeata ja varsinkin karsimisen kohdistaminen eri suuruisena jäsenmaille.
Komissiolla on ollut aiemminkin ehdotuksia uusien tulolähteiden saamiseksi EU:n budjettiin. Nyt on herätetty henkiin yhteisöveron kanavoiminen osaksi EU:lle. Yhteisöverotuksen veropohjan harmonisointi on ollut jo vuosia tekeillä. Nyt hanke vietäisiin loppuun. Yhteisöverotusta ei silti harmonisoitaisi EU-alueella. Osa maiden yhteisöveroista korvamerkittäisiin EU:lle. Verot kerättäisiin edelleen maittain, mutta maat tilittäisivät osan yhteisöveron tuotoista EU:n kassaan.
Komission kolmas suunnitelma on tulouttaa osa päästöoikeuksien myynnin tuloista EU:lle. Nämäkin kerättäisiin edelleen maittain, mutta maat tilittäisivät osan tuloista EU:lle.
Komissio haaveilee myös saavansa osan Euroopan keskuspankin ns. seigniorage-tuloista (rahan painamisesta) itselleen budjetin katteeksi.
Nämä EU:n komission suunnitelmat saada lisätuloja yhteiseen budjettiin tulevat kohtaamaan kovaa vastustusta. Monet maat tulevat pelkäämään, että lähdettäessä tälle tielle sen loppua ei ole näköpiirissä. Komissio on jo pitkään tavoitellut EU:n budjetin olennaista kasvattamista. Budjetti on nyt noin prosentin EU:n yhteenlasketusta bruttokansantuotteesta. Haaveena lienee ollut jopa budjetin kasvattaminen kahteen prosenttiin BKT:sta. EU:lla on ollut suuria ongelmia tehostaa menojensa käyttöä. Valvonta ja seuranta ovat pettäneet usein ja varojen käytössä on ollut tuhlailua ja korruptiota varsinkin Itä-Euroopan jäsenmaissa. Nämä ongelmat tulisi saada ensin ratkaistua ja lisäksi menojen käyttöä tehostettava. Menojen karsintaa tulisi harkita ensimmäisenä vaihtoehtona budjetin tasapainottamiseksi.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen kertoo Helsingin Sanomissa tänään maanantaina julkaistavassa etusivun mainoksessaan "rajat auki" -politiikan jäävän historiaan katastrofaalisena kokeiluna. Kukaan ei enää pysty kiistämään niitä ongelmia, joista perussuomalaiset ovat jo vuosia varoitelleet.
Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakummun mielestä on aika tunnustaa monikulttuurisuusaatteen suomalaisille arvoille aiheuttama vahinko ja seistä rohkeasti isänmaamme takana.
Kyky ymmärtää kirjoitettua tekstiä on ehdoton edellytys täysivaltaiselle jäsenyydelle länsimaisessa yhteiskunnassa. Jos sadat tuhannet nuoret valmistuvat peruskoulusta käytännössä lukutaidottomina, seuraukset ovat arvaamattomat. Hyviä ne eivät ole missään tapauksessa.
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset huomasivat Lux Helsingin somekampanjan, jossa esiintyy hijabiin puettu nainen. Kampanjavideota näytettiin esimerkiksi Facebookissa. Hijab-kuvan jälkeen videolle tulee versaalein kirjoitettuna sana "empowering" (voimaannuttaa).
Naisiin kohdistuvan väkivallan -jopa naisvihan - hyväksyminen graffiteissa taiteellisen vapauden nimissä tai väkivallan vähättely johtaa jälleen havaitsemaan median räikeät kaksoisstandardit.
Argentiinasta kuuluu kummia. Hyperinflaatio on taitettu ja talous kasvaa. Presidentti Javier Milein anarkokapitalismi näyttäisi vuoden kokemuksella sittenkin toimivan. Milei on ankarasta vyönkiristyksestä huolimatta säilyttänyt kansan tuen, eikä sosiaalinen tahi taloudellinen katastrofi toteutunut. Ajatukset alkavat itää Suomessakin.
Mies kaahasi henkilöautolla väkijoukkoon joulutorilla Magdeburgissa Saksassa. Mediatiedot kertovat useista kuolonuhrista ja kymmenistä loukkaantuneista.
Vasemmistopuolueet esittivät tiistaina valtion talousarviota käsittelevässä eduskunnan täysistunnossa useita muutoksia sisäministeriön hallinnonalaan ja maahanmuuttoon liittyen. Perussuomalaisten kansanedustaja Joakim Vigelius kritisoi opposition linjaa vastuuttomaksi.
Perussuomalaisten kansanedustaja Joakim Vigelius osui napakymppiin muistuttaessaan demareita SDP:n vaihtoehtobudjetin tuntuvista veronkorotuksista.
Perussuomalaiset näkyivät viikonlppuna kaikkialla Suomessa. Lunta tuprutti monin paikoin olan takaa, mutta niin kuuluu jouluna ollakin. Suomen Uutiset kokosi kuvakoosteen viikonlopun vaalikentiltä.
Lue lisää
Lue lisää
