Perussuomalaisten eduskuntaryhmän Puheenjohtaja Jani Mäkelä (ps.) linjaa pikaviestipalvelu x:ssä: “Vihjauksetkin suomalaisten eläkerahojen sosialisoinnista on torjuttava suoralta kädeltä. Draghin puheille ei pidä jättää mitään tilaa!”
Mäkelä jakaa viestinsä yhteydessä Kauppalehden 19. syyskuuta julkaiseman pääkirjoituksen otsikolla “Eläkesäästöt rahoittamaan Draghin jätti-investointeja?”
Mistä oikein on kyse?
Siitä, että EU:n käsi hamuaa nyt kohti Pohjoismaiden ja Hollannin eläkevaroja. Eläkevarallisuutta rahastoiva Suomi on tulilinjalla. EU:n kilpailukykyraportin kirjoittanut Mario Draghi vihjailee asiasta raportissaan. Asia on verhottu neutraalin kuuloiseen termiin “eläkevarallisuutta kasvukohteisiin”.
Kauppalehden pääkirjoitus avaa asiaa:
“Yksi avaus raportissa on eläkesäästöjen hyödyntäminen. EU:n olisi Draghin mielestä ohjattava kotitalouksien säästöt paremmin tuottaviin investointeihin. Helpoin ja tehokkain tapa edetä olisi hänen mukaansa eläkkeiden kautta.
Draghi on pannut merkille, että EU:n eläkerahastot ovat alikehittyneitä ja eläkevarat ovat keskittyneet paljolti muutamiin jäsenmaihin pohjoisempana Euroopassa. Näissä jäsenmaissa aktiivinen lisäeläkkeiden käyttö on johtanut kotitalouksien säästöjen parempaan kanavoitumiseen tuottaviin ja innovatiivisiin investointeihin.”
Pääkirjoituksen mukaan komissio käyttää raporttia “jonkinlaisena ohjenuorana”, kun se työstää EU-parlamenttivaalien jälkeen aloittavan uuden EU-komission työohjelman. Kauppalehden mukaan osa Draghin ehdottamista lääkkeistä “saattaisi olla tehokkaita”.
Toimittajan kommentti:
Syyskuun alussa entinen Euroopan keskuspankin pääjohtaja Mario Draghi julkaisi kirjan aiheesta, mitkä ovat Euroopan taloudellisen kilpailukyvyn ongelmat ja miten ongelmat olisivat ratkaistavissa.
Draghin kirjaa pidetään keskeisenä ohjenuorana, kun EU-komissio valmistelee työohjelmaansa ja EU:n budjettia lähivuosille. EU-maiden pääministereiden odotetaan muodostavan 7. marraskuuta pidettävässä Eurooppa-neuvoston epävirallisessa kokouksessa kantansa Draghin raporttiin.
Kirjan keskeisiä ehdotuksia olivat muun muassa EU:n yhteinen velanotto, josta saatavien varojen ohjaaminen kasvuinvestointeihin voisi Draghin mukaan käynnistää yksityiset investoinnit. Saksan valtiovarainministeri sekä Suomen pääministeri Petteri Orpo ja valtiovarainministeri Riikka Purra tyrmäsivät ajatuksen EU:n yhteisestä velanotosta tuoreeltaan.
Kirjassa mainittiin myös Pohjoismaisten eläkevakuutusyhtiöiden mittava sijoitusvarallisuus. Suomen työeläkejärjestelmän sijoitusvarojen yhteenlaskettu määrä kesäkuun 2024 lopussa oli 261 miljardia euroa. Draghin mukaan vakuutusyhtiöiden sääntelyä tulisi muuttaa niin, että sijoittaminen muihin EU-maihin muuttuisi nykyistä helpommaksi ja että varoja pystyttäisiin nykyistä enemmän ohjaamaan Euroopan tulevan talouskasvun kannalta tärkeisiin hankkeisiin.
Mario Draghi tuli suuren yleisön tuntemaksi Euroopan keskuspankin pääjohtajana, kun hän onnistui lopettamaan eurokriisin 2012 lupaamalla, että EKP tulee pelastamaan euron tekemällä mitä tahansa se vaatii (engl: “whatever it takes”). Tämä tulkittiin käytännössä lupaukseksi aloittaa euromaiden valtioiden velkakirjojen ostaminen keskuspankin taseeseen, kuten myöhemmin tapahtuikin. Draghi on laajasti arvostettu, vaikka hänen suurin urotekonsa oli keskuspankin velkakirjaosto-ohjelman käynnistäminen 2015, kun USA:n keskuspankki oli aloittanut oman osto-ohjelmansa jo 2008.
Draghi on toiminut myös Italian keskuspankin pääjohtajana, pääministerinä ja valtiovarainministeriön johtajana sekä johtajana Goldman Sachs-investointipankissa.
+++
Kun 1992 eurooppalainen valuuttajärjestelmä kaatui, EU-poliitikot vaihtoivat ryvettyneen ecu-valuutan nimeksi euro ja käynnistivät valuuttajärjestelmän uudelleen. Suomessa puhutaan edelleenkin “markan kriisistä”, eikä yhteisvaluuttajärjestelmän kriisistä tai eurokriisistä – vaikka sama kriisi oli kaikissa EU-maissa samanaikaisesti. Lasku kriisistä oli valtava, erityisesti Suomelle.
Kun 2010 saksalaisten ja ranskalaisten pankkien myöntämät luotot Irlannille ja Välimeren maille uhkasivat muuttua luottotappioiksi, kriisiä kutsuttiin holtittomien maiden velkakriisiksi, ja yhteisvaluutan osuus kiistettiin. Suomalaiset osallistuivat kriisin kustannuksiin, vaikka emme olleet kriisimaiden velkojia. Suomen menetykset lasketaan miljardeissa euroissa.
Kun 2020 koronakriisissä turismin lakkaamisen ja ennestään korkeiden velkataakkojen rasittamat Välimeren maat ajautuivat talousvaikeuksiin, perustettiin elpymispaketti, jossa Suomi lahjoitti kuutisen miljardia euroa lähinnä Välimeren maille, ja sai vastineeksi pari miljardia euroa itselleen. Elpymispaketti osaltaan kiihdytti inflaatiota niissä maissa, jotka saivat suuria tukia, ja seurauksena Euroopan keskuspankin koronnostot aiheuttavat Suomen valtiolle ja kotitalouksille miljardien eurojen lisäkorkomenot.
Nyt Euroopan talouskasvun kiihdyttämiseksi ehdotetaan valtiollisia investointeja yhteisellä velalla ja ohjaamalla eläkevarallisuutta “kasvukohteisiin”.
Raaka on maailma. Toivottavasti Suomi on hereillä.
