EU:n energiatehokkuusdirektiivi ajaa suomalaiset kotitaloudet taloudelliseen ahdinkoon – “Tätä on EU:n niin sanottu vihreä siirtymä”

Kansanedustaja Jukka Mäkynen on tyrmistynyt EU-komission direktiiviehdotuksesta rakennusten energiatehokkuudesta, joka toteutuessaan ajaisi suuren joukon suomalaisia asunnonomistajia köyhyyteen ja taloudelliseen ahdinkoon.

Omakotiliiton mukaan merkittävä osa suomalaisista ei selviydy remonttikustannuksistaan, jos EU-komission direktiiviehdotus rakennusten energiatehokkuudesta toteutuu. Valmisteilla olevan direktiivin mukaan jokaisen EU-maan on määriteltävä rakennuskannastaan energiatehokkuudeltaan heikoimmin suoriutuva 15 prosentin osuus. Tämä koskee kaikkia EU:n jäsenmaita samalla tavalla. Asiasta uutisoi Helsingin Uutiset.

Näin syntyy tilanne, jossa jokaiseen EU-maahan kohdistuvat yhtäläiset ponnisteluvaatimukset asuntokannan energiatehokkuuden parantamiseksi. Rakennusten energiatehokkuutta luokitellaan asteikolla A–G. Huonoimpaan G-luokkaan kuuluvat julkiset rakennukset tulisi kunnostaa vähintään tasolle F vuoteen 2027 mennessä. Asuinrakennusten osalta aikaa olisi vuoteen 2030 asti.

Direktiivi pakottaa kalliisiin remontteihin

Kansanedustaja Jukka Mäkynen on tyrmistynyt EU:n energiatehokkuusdirektiivin vaikutuksista suomalaisille kotitalouksille:

– EU:n direktiivillä on jälleen kerran kiireinen aikataulu, ja se pakottaa suomalaiset kalliisiin remontteihin, joista suurin osa ei tule selviytymään taloudellisesti. Tätä on EU:n niin sanottu vihreä siirtymä, jossa EU:n ilmastopolitiikan ja ilmastonmuutoksen pysäyttämisen nimissä ajetaan iso joukko suomalaisia asunnonomistajia köyhyyteen.

– Tällaisen hankkeen voisi hyväksyä ainoastaan siinä tapauksessa, että nämä tulevat remonttikustannukset korvattaisiin täysimääräisesti esimerkiksi EU:n yhteisestä kassasta, johon Suomi on jo laittanut miljardeja, Mäkynen pohtii.

Rajut seuraukset myös kunnille

Kuntalehden mukaan EU:n energiatehokkuusdirektiivi tuo rajuja kustannuksia myös kunnille. Toteutuessaan tämä direktiivi velvoittaisi jokaisen jäsenvaltion julkisen sektorin saneeraavan kolme prosenttia kaikista omistamistaan kiinteistöistä vuosittain. Velvoite tarkoittaisi Suomen kunnille noin 3,6 miljardin euron lisäinvestointeja vuosittain nykytasoon verrattuna:

– Suomessa on valtava määrä kriisikuntia, joilla on suuria vaikeuksia selviytyä lakisääteisistä velvollisuuksistaan. Monella kunnalla on edessään yt-neuvotteluita ja palveluiden karsimista jo nykytilanteessa.

– Tähän yhtälöön kun lisätään EU:n energiatehokkuusdirektiivin miljardien kustannukset joka vuosi, niin syntyy tilanne, jossa kunnat ajautuvat taloudelliseen katastrofiin. On selvää, että EU:n energiatehokkuusdirektiivi on pysäytettävä ja sanottava iso EI tälle mielivaltaiselle direktiiville, Mäkynen vaatii.

Keskustan passiivisuus ihmetyttää

– Sanna Marinin punavihreä hallitus pyrkii kuitenkin hallitusohjelmassaan tekemään maailman kunnianhimoisinta ilmastopolitiikkaa, joten siltä on turha odottaa tämän direktiivin torppaamista, Mäkynen varoittaa.

Mäkynen ihmettelee myös hallituspuolue keskustan passiivisuutta vihreän siirtymän vaikutuksista Suomen taloudelle:

– EU:n energiadirektiivi iskee voimakkaasti maaseudun asukkaiden elämään, esimerkiksi omakotitaloasukkaisiin. Aikooko keskusta olla mukana hallituksessa, joka ajaa suomalaiset omakotitaloasukkaat taloudelliseen kurjuuteen EU:n energiatehokkuusdirektiivin myötä? Mäkynen tivaa.