

LEHTIKUVA/KUVITUKUVA
EU:n elpymispaketin ratifiointiin hoputetaan – EU-velan selkeä takaisinmaksusuunnitelma loistaa poissaolollaan
Kovin moni eurooppalainen taho patistaa kaikkia EU-maita ratifioimaan EU:n elpymispaketin. EU-velan takaisinmaksulle ei ole kuitenkaan selkeää suunnitelmaa. Ajatuksena on kerätä jonkinlaisia veroja, mutta kun niistä aikanaan päätetään, voivat riidat johtaa umpikujaan. Aiheesta uutisoi Politico.
Valtionvelan takaisinmaksuun käytetään verovaroja ja se johtaa lähes poikkeuksetta poliittiseen vääntöön. Ajatellaan, että verojen tulisi kohdentua mielummin naapurille kuin että joutuisi itse kaivamaan kuvettaan.
Sen vuoksi on yhtä lailla odotettavaa, että 27 jäsenmaan kesken muodostuu syviä ristiriitoja eri verovaihtoehtojen kanssa. Ongelmallista on, ettei EU:ssa olla laadittu selkeää takaisinmaksusuunnitelmaa.
Elpymisväline koostuu lahjoituksista ja velasta. Jokaisen jäsenmaan tulisi maksaa nostamansa velkaosuus itse takaisin, mutta lahjoitusosasta muodostuva velka jää väkisin EU:n harteille.
Nimet äkkiä vekseliin
Velan nostaminen ilman takaisinmaksusuunnitelmaa on taloudellisesti vastuutonta toimintaa. Eurooppalaisilla johtajilla tuntuu kuitenkin olevan hirmuinen hinku saada kaikkien nimet vekseliin.
Esimerkkeinä mainittakoon nyt EU:n budjettikomissaari Johannes Hahn, Saksan ja Ranskan valtiovarainministerit sekä Euroopan keskuspankin pääjohtaja Christine Lagarde.
Voi olla, ettei takaisinmaksusuunnitelmaa olla tehty potentiaalisten riitojen vuoksi.
Riitoja unionin sisällä tai ulkomaiden kanssa
EU-velan takaisinmaksussa esillä ovat olleet eräänlainen saastevero eli päästömaksujen kiristäminen, digivero ja hiilitullit. Politico arvelee, että esimerkiksi päästöihin nojaava takaisinmaksu aiheuttaa vastarintaa esimerkiksi Puolassa ja Portugalissa. Energiantuotanto kallistuisi, mikä näkyisi kotitalousten ja yritysten sähkölaskuissa nousevasti.
Digivero voisi suututtaa Yhdysvallat. Presidentti Joe Biden on laajentanut verotusideaa kaikkiin suuryrityksiin, ettei puhdas digivero osuisi vain yhdysvaltalaisiin teknologiajätteihin. Yhdysvallat on EU:lle tärkeä kauppakumppani ja yhdysvaltalaisyrityksiin kohdennetut verot voivat johtaa eräänlaisiin kostotoimenpiteisiin.
Hiilitullit osuisivat puolestaan laajalti Kiinaan. Kauppasuhteet voisivat kärsiä samalla tavalla kuin digivero Yhdysvaltojen kanssa.
Velkaa velan takaisinmaksuun?
Entä mitä tapahtuisi, jos EU-maat eivät pääse keskenään sopuun takaisinmaksusuunnitelmasta? Olisi varsin outoa ajatella EU:n jättävän tällöin elpymisvälineestä koituvan velan maksamatta.
Velan takaisinmaksuun jouduttaisiin tällöin nostamaan uutta velkaa. Suomessa hallituspuolueet ovat topakasti tähdentäneet, että elpymisvälineen vuoksi muodostuva EU-velka on ehdottoman kertaluonteinen.
Tätä lupausta hallituspuolueet eivät voi taata ilman takaisinmaksusuunnitelmaa. Sen vuoksi olisi erittäin tärkeää, että EU:lla on esittää yksityiskohtainen takaisinmaksusuunnitelma ennen kuin eduskunta voisi millään muotoa laittaa puumerkkiään EU-vekseliin.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Antikainen: Jos Suomea on uhkailtu EU:n suunnalta, olisi syytä kertoa kaikille, kuka uhkauksen on esittänyt

Talousprofessori Matti Virén: Missä ovat korvaavat elinkeinot niiden tilalle, joita hallituksen ilmastotoimilla ajetaan alas?

Elvytyspaketin kaataminen olisi jättipalvelus EU:lle – katso Rami Lehdon ja Juhani Huopaisen videohaastattelu

Perussuomalaiset tukee kansalaisaloitetta kansanäänestyksen järjestämisestä elpymispaketista: “Kansanäänestyksen järjestäminen on kansalaisille tärkeä asia”
Viikon suosituimmat

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.

Eduskuntaryhmän pääsihteeri: Vihervasemmisto voitti vaalit – tätä se tarkoittaa kunnissa ja hyvinvointialueilla
Suomen yli puhalsi alue- ja kuntavaaleissa vihervasemmistolainen puhuri, mikä tarkoittaa kuntiin ja hyvinvointialueille kylmää kyytiä, kirjoittaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteeri Olli Immonen.

Kansanedustaja Antikainen: Tekoäly analysoi Luonnonvarakeskuksen vastaukset ja ehdotti sitten kantelun tekemistä
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen esitti Luonnonvarakeskukselle (Luke) joukon suoria kysymyksiä susikannan kehityksestä, kanta-arvion menetelmistä, laittoman tappamisen arvioinnista ja kansainvälisestä raportoinnista. Hän antoi Lukelle kaksi viikkoa aikaa vastata viralliseen tietopyyntöönsä. Määräaika kului kuitenkin umpeen ilman vastauksia. Vastaukset saapuivat vasta sen jälkeen, kun Antikainen oli 8.4. lähettänyt medialle tiedotteen vastaamattomasta tietopyynnöstä, ja tiedote oli julkaistu Suomen Uutisissa. Luke toimitti vastaukset sähköpostitse samana iltana klo 20.27.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Saksan tuleva hallitus haluaa kieltää valehtelun ja viedä kansankiihottajilta oikeuden asettua ehdokkaaksi vaaleissa
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.

Yhdysvallat: Valkoinen talo ehdottaa julkisen yleisradiotoiminnan rahoituksen lopettamista

SDP vaatii lähivaalien jälkeen ”reilumpaa” politiikkaa, eli löyhempää talouskuria sotealueille – Miko Bergbom muistuttaa karuista tosiasioista
SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppuraisen mukaan alue- ja kuntavaalien tulos kertoo halusta inhimilliseen politiikkaan, mikä demarien kielellä käytännössä tarkoittaisi taloudellisista tavoitteista joustamista. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom muistutti eilisessä A-studiossa edustajakollegaansa, että hyvinvointiyhteiskunnan pystyssä pysyminen on ensisijainen tavoite - ja samalla paras tukiverkko pienituloiselle ihmiselle.

Sahateollisuus varoittaa ilmastokilvoittelun valtavista kustannuksista – Lulu Ranne: Suomen ei pidä valita näivettävää skenaariota, jossa metsäsektoriamme ajetaan alas
Uusimmat

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla

Suomen antama kehitysapu väheni 165 miljoonaa euroa yhdessä vuodessa
Toimitus suosittelee
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää