LEHTIKUVA
EU:lta loppuu pian aika pakolaiskriisin hoitamiseksi
Yhä useampi EU-politiikko on maininnut hiekan käyvän tiimalasissa vähiin pakolaiskriisin vuoksi. Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk, EU-komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker ja Hollannin pääministeri Mark Rutte ilmaisivat, että EU:lla on vain muutamia viikkoja aikaa saada pakolaisvirta hallintaan.
Tusk kertoi Euroopan parlamentille, että ratkaisut on oltava valmiina maaliskuun Eurooppa-neuvoston kokouksessa. Aikarajan ylittäminen tietäisi hänen mukaansa vakavia seuraamuksia. Näihin kuuluu myös Schengen-sopimuksen päättyminen.
Aiemmin vain itäisen Euroopan EU-maista kuului viesti, että Kreikka tulisi sulkea ulos Schengenistä, jos maa ei suoriudu itse rajavalvonnastaan. Nyt ajatusta pohditaan tarkemmin.
Turkin kautta helposti Kreikkaan
Tähänastiset keinot eivät ole tuottaneet mairittelevaa menestystä. EU päätti jo viime kesänä sijoittaa 160 000 turvapaikanhakijaa eri EU-maihin. Päätös ei syntynyt yksimielisesti. Sijoitettuja turvapaikanhakijoita on nyt muutama sata. Osa jäsenmaista vastustaa umpimähkäistä sijoittamista. Myös turvapaikkaa hakevilla on kiikareissaan selkeät pääteasemat.
Komission tavoitteen sijaan Tusk on penännyt tiukempaa rajavalvontaa. Se on kuitenkin äärimmäisen haastavaa, sillä Kreikan saarille on melko helppoa kuljettaa ihmisiä Turkin rannikolta, vaikka maiden välinen lyhyt maaraja on yksi EU:n tiukemmin valvottuja rajoja.
Ratkaisua haettu heikolla menestyksellä
Tämän vuoksi ajatus Kreikasta pohjoiseen suuntautuva ihmisvirta olisi helpompaa katkaista. Toisaalta se eristäisi jo valmiiksi talousvaikeuksiin ajautuneen Kreikan, ja tekisi siitä EU:n mittavan pakolaisleirin. Imagotappio olisi hurja, koska eurokriisin aikana päättäjät esittivät auttavansa Kreikkaa talousvaikeuksissa. Kreikan talous on kuitenkin syöksynyt rajusti myös väitettyjen pelastustoimien jälkeen.
Kolmantena ratkaisukeinona on haettu Turkilta apua. EU on tarjoutunut rahoittamaan kolmella miljardilla Turkin pakolaisleirejä, jotta niiden olosuhteet eivät houkuttaisi ihmisiä lähtemään kohti Eurooppaa. Tulokset eivät ole olleet järin hyviä. Talvikeleistä huolimatta Kreikkaan saapuu yhä pari tuhatta ihmistä päivittäin.
Henri Myllyniemi
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Pakolaiskriisi myllertää Euroopassa uudella vaihteella
Schengen-rajaa suunnitellaan pohjoisemmaksi
Eerola: “Perheenyhdistäminen tehtävä mahdollisimman vaikeaksi – Suomi voisi kerrankin toimia ensimmäisenä”
Saksassa vaaditaan jo maahantulijoiden aseellista pysäyttämistä
Viikon suosituimmat
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Pakolaispolitiikka kiristyy: Turvapaikkaa ei jatkossa myönnetä tai se lakkautetaan, jos henkilön katsotaan olevan vaaraksi yhteiskunnalle
Suomen maahanmuuttopolitiikkaa tiukennetaan ulkomaalaislain muutoksilla. Kansainvälinen suojelu muutetaan luonteeltaan väliaikaiseksi, ja lupien kestoa lyhennetään EU-oikeuden mahdollistamaan minimiin. Jatkossa rikoksiin syyllistyminen ja kansallisen turvallisuuden vaarantaminen johtavat suojeluaseman myöntämättä jättämiseen tai lakkauttamiseen.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Puheenjohtaja Koskelalla ei ollut laskelmia työllisyystoimiensa tueksi illan A-talkissa: “Mulla ei ole antaa lukua sulle”
Pääministeri Petteri Orpo peräsi eilisessä A-talkissa vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskelalta lukuja kasvutoimiin. Vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetti julkaistaan ensi viikolla, mutta Koskelalla ei ollut vielä antaa lukuja puheidensa tueksi. Suomen talouden tilaa koskevassa puheenjohtajien välisessä keskustelussa olivat paikalla Orpon ja Koskelan lisäksi perussuomalainen valtiovarainministeri Riikka Purra ja SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman.
Antikainen: Suomi irti Ottawan sopimuksesta ja maamiinat takaisin
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mielestä nyt on tullut aika, että Suomi irrottautuu jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta.
Hälyttävä tutkimustulos: kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.