Matti Matikainen
Kymmeniä kieliä opiskelleella Erkki Havansilla on kykyä ymmärtää EU-lainsäädännön vinoutumia ja korjausmahdollisuuksia. EU tuottaa jo nyt noin 75 prosenttia Suomen lainsäädännöstä joko suoraan tai direktiivien kautta. Lakitulvan myötä Suomen itsemääräämisoikeutta on koko ajan luovutettu EU-byrokraattien käsiin. Havansi vastustaa voimakkaasti unionin liittovaltiokehitystä ja haluaisi saada perattua lakiviidakkoa pienemmäksi.
– Suomen itsenäisyydestä on annettu pois jo niin paljon, että joissain suhteissa Suomella on vähemmän sanavaltaa omiin asioihinsa kuin Yhdysvaltain osavaltioilla. Yksi naula lisää Suomen itsemääräämisoikeuden arkkuun on pankkiunionihanke, jos se toteutuu koko laajuudessaan, Havansi painottaa.
– Haluaisin vaikuttaa siihen, että EU:n lakitulva ja kalakukkojen kylmäsäilytysdirektiivit loppuisivat. EU rikkoo omaa läheisyysperiaatesääntöään puuttumalla yksityiskohtiin, jotka suomalaiset osaisivat itse hoitaa parhaiten. Toinen sääntö, josta EU on alkanut lipsua, on se, että EU-maat eivät vastaa toistensa veloista. Suomi on taipunut tähän myöntämällä Kreikalle lainoja, jotka pian täytyy antaa anteeksi.
EU:hun tarvitaan myös samanlainen tuottavuusohjelma, joka Suomessa ajettiin vuosina 2007- 11 hallintobyrokratian karsimiseksi. Brysselissä on pöhöttynyt byrokraattikunta, jossa pikkuvirkamiehet tehtailevat hyvillä palkoilla kurkunkäyrädirektiivejä. Byrokratia ruokkii itseään ja koneiston kustannukset kasvavat koko ajan, jos asialle ei mitään tehdä.
– Vuonna 1995 Suomi liittyi aivan toisenlaiseen unioniin. Sen jälkeen EU on kehittynyt koko ajan enemmän liittovaltion suuntaan, jossa Saksa, komissio ja jossain määrin myös Ranska sanelevat, mitä mallioppilasmaa Suomen pitää tehdä. EU:ta pitää pystyä korjaamaan lähemmäksi sen alkuperäisiä, hyväksyttäviä lähtökohtia.
Euron valuviat ovat olleet selvillä jo kauan. Ruotsi ja Tanska ovat välttyneet eurokriisiltä ja niiden taloudet terveitä, koska ne aikoinaan jättäytyivät euron ulkopuolelle. Myös Suomella tulisi olla valmius harkita eurosta lähtemistä, erityisesti jos pankkiunioni ja tulonsiirrot alkavat yhä enemmän kasvattaa Suomen yhteisvastuita.
– Myös EU:n perustajamaa Luxemburg on otettava tulilinjalle. Miksi EU sallii valtion toimia veronkierron tukipisteenä, josta Luxemburg on maailmankuulu? Havansi kysyy.
Liperissä syntyneen Erkki Havansin juuret ovat isän puolelta Etelä-Hämeessä ja Viipurissa, äidin puolelta Laatokan Karjalassa. Hän on ehtinyt asua Joensuussa, Kuopiossa, Haminassa, Helsingissä ja Espoossa. Ensimmäisestä avioliitostaan hän jäi leskeksi vuonna 1996, vuodesta 1999 hän on ollut naimisissa keravalaisen kaupunginvaltuutettu Lahja Havansin kanssa. Hänellä on kolme aikuista lasta, neljä omaa ja seitsemän vaimon lastenlasta.
Lastenlasten paapomisen lisäksi Havansi harrastaa shakkia, kieltenopiskelua, Karjala-seuratoimintaa, tennistä, sudokua ja sarjakuvia. Hän puhuu sujuvasti ruotsia, saksaa ja englantia, kohtalaisesti ranskaa, espanjaa ja viroa, joten kuten venäjää, italiaa, tanskaa ja norjaa ja on opetellut alkeet myös karjalan kielestä, hollannista ja puolasta.
– Olen jo ollut hyvin aktiivinen vaaliteltoilla. Tammikuusta alkaen minä ja toinen eurovaaliehdokas Mauno Vanhala aiomme aloittaa perussuomalaisen professorikiertueen, jossa Vanhalan teemat ovat terveys-ja sosiaalihuollon asiat, minulla laki ja oikeus. Vaalilehti tulee ohjelmistoon, paneelikeskustelut, blogit, facebook-päivitykset ja niin edelleen. Toivon saavani sen verran tukea, että vaalikassaan kertyisi noin 40 000 euroa, joista reilut puolet tulee omasta pussista.
Mika Männistö
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomen maahanmuuttopolitiikkaa tiukennetaan ulkomaalaislain muutoksilla. Kansainvälinen suojelu muutetaan luonteeltaan väliaikaiseksi, ja lupien kestoa lyhennetään EU-oikeuden mahdollistamaan minimiin. Jatkossa rikoksiin syyllistyminen ja kansallisen turvallisuuden vaarantaminen johtavat suojeluaseman myöntämättä jättämiseen tai lakkauttamiseen.
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Pääministeri Petteri Orpo peräsi eilisessä A-talkissa vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskelalta lukuja kasvutoimiin. Vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetti julkaistaan ensi viikolla, mutta Koskelalla ei ollut vielä antaa lukuja puheidensa tueksi. Suomen talouden tilaa koskevassa puheenjohtajien välisessä keskustelussa olivat paikalla Orpon ja Koskelan lisäksi perussuomalainen valtiovarainministeri Riikka Purra ja SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman.
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mielestä nyt on tullut aika, että Suomi irrottautuu jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta.
