

MATTI MATIKAINEN
EU uudistamassa vakaus- ja kasvusopimusta – Sakari Puisto muistuttaa, ettei edellistäkään noudatettu, ja tämä on johdanut moraalikatoon
Kansanedustaja Sakari Puiston mukaan EU:n ongelma ei ole finanssipolitiikan sääntöjen puute vaan se, että sääntöjä ei ylipäätään ole noudatettu. Sopimusrikkomuksista selviäminen ja muiden apuun nojautuminen ovat kylväneet EU:iin moraalikadon siemenen. Puiston mukaan Suomen ei pidä alistua ikuisen tulonsiirtojen maksajan rooliin, vaan sen on katsottava omien intressiensä perään.
EU on aikeissa uudistaa vakaus- ja kasvusopimusta, joka tunnetaan yleisesti myös “talouskurisopimuksena”. Sen tarkoitus on ollut estää jäsenmaita velkaantumasta holtittomasti. Vain muutama jäsenmaa on pystynyt noudattamaan sopimuksen rajoja, eikä yhtäkään jäsenmaata ole rangaistu sopimuksen laiminlyönneistä.
Talouskurisopimus käsittää pääosiltaan kaksi reunaehtoa. Jäsenmaan velan ja bruttokansantuotteen suhde ei saisi ylittää 60 prosenttia. Toiseksi maan budjettialijäämä ei saisi ylittää kolmea prosenttia.
Koronan vuoksi tehdyt rajut rajoitustoimenpiteet merkitsivät suurta taakkaa julkiselle taloudelle. Talouskurisopimus hyllytettiin määräajaksi, ja siihen olisi tarkoitus palata. Vaaditut toimenpiteet uhkaavat kuitenkin käydä poliittisesti liian vaikeiksi, ja talouskuriyhtälöstä on muodostunut likimain mahdoton alkuperäisin ehdoin.
Moraalikadon siemen
Perussuomalaisten kansanedustaja ja talousvaliokunnan puheenjohtaja Sakari Puisto huomauttaa, että velkakriisi 2010-luvun alussa osoitti, että yksittäisten jäsenmaiden huolettoman talouskurin aiheuttamia ongelmia lähdettiin ratkomaan sääntöjä venyttäen kasvattamalla yhteisvastuita. Nämä toimet eivät ole olleet Suomelle edullisia.
– Suomi on ollut EU:ssa nettomaksaja ja kiedottu mitä moninaisimpiin taloudellisiin sitoumuksiin. Samaan aikaan Suomi itse on velkaantunut viimeisimmän hallituksen aikana ennätysvauhtia, ja budjeteista on tullut kroonisesti alijäämäisiä. Vieläpä itse painimme vaikeuksissa riittämättömän rahoituksen vuoksi esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhoidon tai tiestön kunnossapidon osalta.
Sopimusrikkomuksista selviäminen ja muiden apuun nojautuminen ovat kylväneet moraalikadon siemenen. Järjestelmään muodostuu helposti jännitteitä, kun yksi jäsenmaa valjastetaan toisen jäsenmaan velkojaksi.
– Suomen ei pidä alistua ikuisen tulonsiirtojen maksajan rooliin, vaan sen on katsottava omien intressiensä perään. Ongelmana EU:ssa ei ole se, etteikö finanssipolitiikan sääntöjä sinänsä olisi ollut, vaan se, että niitä on valikoivasti jätetty noudattamatta tai uudelleentulkittu muiden etujen mukaisiksi. Jäsenmaiden oman talousvastuun sijaan vastuuta on vyörytetty muiden jäsenmaiden kannettavaksi. Ongelma ei korjaannu, jos jäsenmailla tai EU:lla itselläänkään ei ole todellisia kannusteita korjata ongelmaa.
Markkinakuria tarvitaan lisää
Komission ehdotus sopimuksen uudistamiseksi ei ole kuitenkaan riittävä pureutumaan juurisyihin.
Esitykseen kuuluu muun muassa komission aikomus neuvotella kahden kesken niiden jäsenmaiden kanssa, joiden talous on raskaasti velkaantunut tai velkaantumisvauhti liian suurta. Tarkoitus olisi löytää yhteiset, sitovat ratkaisut velkaisuuden vähentämiseksi.
Jäsenmaista varsinkin Saksa on julkisesti kritisoinut aiempaa esityksen versiota liian heppoiseksi. Komission vastikään julkaistu luonnos talouskurisopimuksen uudistamiseksi onkin viime vuoden lopun muotoilua tiukempi. Silti on huomattava, ettei pelkkä sääntökehikko takaa onnistumista.
Markkinataloudessa on tavattu luottaa markkinakuriin. Liian löperöllä talouslinjalla on vaikeaa saada markkinoilta rahoitusta. Toisin sanoen lainarahasta tulee kalliimpaa, mikä kannustaa maita talouskuriin.
– Uusiin sääntökehikoihin ei tule suhtautua sinisilmäisesti. Yhä syvenevän velka- ja finanssiunionin sijaan on aikaansaatava uudistuksia, jotka aidosti edellyttävät jäsenmaiden omaa talousvastuuta ja korostavat rahoitusmarkkinoiden merkitystä kontrollikeinona, velkajärjestely yhtenä konkreettisena vaihtoehtona, Puisto muistuttaa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Valtiovarainministeri Purra: EU:n pitää vähentää virheitä budjetin toimeenpanossa
Viikon suosituimmat

Garedew: Vanhemmilla on lakiin perustuva oikeus kieltää sateenkaari-ideologian opettaminen lapsilleen
Seta ry kiertää jälleen kouluja ja järjestää koulutuksia myös päiväkotien opettajille. Perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Garedew vaatii loppua tälle lasten seksualisoinnille. Vanhemmilla on oikeus kieltäytyä vakaumuksensa vastaisesta materiaalista ja opetuksesta lapsilleen.

Suomalaisyritys markkinoi maahantulopaketteja Iranissa ja Lähi-idässä – yrityksen somepäivityksessä kerrotaan Suomen tarvitsevan 60 000 maahanmuuttajaa vuodessa
Oikeudellista konsultointia tarjoavan oikeustoimiston neuvonantaja-asiantuntija-tittelillä esiintyvä henkilö markkinoi maahantulopaketteja Suomeen Iranissa ja Lähi-idässä. Helmikuun lopulla neuvonantajan Facebook-päivityksessä kerrottiin, että Suomi tarvitsee 60 000 maahanmuuttajaa vuosittain. Lisätietoja 4 500 euron hintaisesta maahantulopaketista saa 70 euroa maksavan puhelun kautta.

Yle-pomo Merja Ylä-Anttila skippasi viime viikolla kysymyksen Yleisradion vasenkallistumasta – ”Mikään tutkimus ei tällaista todista…”
EVA:n juuri julkaistu syksyn 2024 arvo- ja asennetutkimus paljastaa, että jopa 40 prosenttia suomalaisista katsoo Yleisradion uutisoinnin oleva vasemmalle kallellaan. Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu kysyi viime viikolla samasta asiasta Yleisradion toimitusjohtajalta Merja Ylä-Anttilalta, joka tuolloin katsoi, että kysymykseen vastaaminen on hankalaa.

Päivän pointti: Helsingin Sanomat ilmastosyyllistää ja leimaa suomalaiset tuholaisiksi – vaikka Suomi on hiilinegatiivinen maa

SDP jälleen turpo-kuutamolla – kun Lulu Ranne totesi, ettei suomalainen puolustusteollisuus välttämättä hingu työntekijöiksi venäläisiä, demarit menivät välittömästi epäkuntoon
Vaikuttaisi itsestäänselvyydeltä, että suomalainen puolustusteollisuus toivoo työvoimaa, joiden lojaliteeteista voidaan kohtuullisella varmuudella mennä takuuseen. Yhtä lailla vaikuttaa itsestäänselvältä, etteivät Suomeen saapuvat venäläiset sattuneesta syystä ole puolustusvoimien ykkösrekryjä. Asian ääneensanominen aiheutti kuitenkin Hämeenlinnan valtuustossa melkoisen demariäläkän.

Kansalaisaloitteen tekijät: Ylen rahoitusta leikattava Ruotsin tasoon eli 76 euroon per asukas
Yle kuriin nyt! -kansalaisaloitteen laatijoiden mielestä Yleisradio on tietoisesti hakenut säästöjä kaikista näkyvimmistä ja suosituimmista toiminnoista esimerkiksi irtisanomalla työntekijöitä ja vihjaamalla katsojaluvuiltaan suosituimpien ohjelmien lopettamiseen.

Musk-viha roihuaa ja Teslat palavat – erityisesti transseksuaalit vihaavat maailman rikkainta miestä
Elon Muskin omistaman yrityksen valmistamat sähköautot ovat joutuneet vasemmistolaisten vihan kohteeksi. Tesloja on naarmutettu, sotkettu maalilla ja tuhottu polttopulloilla. Erityisesti transseksuaalit tuntuvat vihaavan Elon Muskia. Tuleeko Tesla-mellakoista uusi Black Lives Matter -ilmiö?

Vieläkö muistat? Sanna Marin kiisti kielitaidottomien hoitajien aiheuttavan ongelmia – nyt hoitajaliitto SuPer pelkää vieraskielisten hoitajien vaarantavan jo potilasturvallisuutta
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Superin julkaisema tuore selvitys viimeistään osoittaa kaikille, että sotealan ongelmia ei ole mahdollista korjata siten, että alalle aktiivisesti haalitaan henkilökuntaa maailman toiselta puolelta. Vielä eduskuntavaalien 2023 alla monet eturivin poliitikot kuitenkin pyrkivät kiistämään kielitaidottomien hoitajien työyhteisölle aiheuttamat ongelmat ja työyhteisölle kasaantuvan lisäkuorman.

EVA:n tutkimuksen tulos on karua luettavaa Ylestä – Vigelius: ’’Puolueellisuus ei kuulu verorahoitteiseen mediaan’’
Tänään julkaistun EVA:n Arvo- ja asennetutkimuksen mukaan jopa 40 prosenttia suomalaisista arvioi Yle Uutisten painottavan tiedonvälityksessään vasemmistolaista näkökulmaa.

Yle painostaa hallitusta likaisilla menetelmillä – Antikainen: Johtajat vaihtoon
Yleisradion toiminnassa on havaittu vakavia epäkohtia muutosneuvotteluiden jälkeen, ja irtisanomisten perusteet ovat herättäneet runsaasti kysymyksiä. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii, että Ylen tulee leikata kustannuksiaan hallinnon ja byrokratian puolelta sen sijaan, että se lakkauttaa suositut ohjelmat ja irtisanoo arvostettuja toimittajia.