

MATTI MATIKAINEN
EU uudistamassa vakaus- ja kasvusopimusta – Sakari Puisto muistuttaa, ettei edellistäkään noudatettu, ja tämä on johdanut moraalikatoon
Kansanedustaja Sakari Puiston mukaan EU:n ongelma ei ole finanssipolitiikan sääntöjen puute vaan se, että sääntöjä ei ylipäätään ole noudatettu. Sopimusrikkomuksista selviäminen ja muiden apuun nojautuminen ovat kylväneet EU:iin moraalikadon siemenen. Puiston mukaan Suomen ei pidä alistua ikuisen tulonsiirtojen maksajan rooliin, vaan sen on katsottava omien intressiensä perään.
EU on aikeissa uudistaa vakaus- ja kasvusopimusta, joka tunnetaan yleisesti myös “talouskurisopimuksena”. Sen tarkoitus on ollut estää jäsenmaita velkaantumasta holtittomasti. Vain muutama jäsenmaa on pystynyt noudattamaan sopimuksen rajoja, eikä yhtäkään jäsenmaata ole rangaistu sopimuksen laiminlyönneistä.
Talouskurisopimus käsittää pääosiltaan kaksi reunaehtoa. Jäsenmaan velan ja bruttokansantuotteen suhde ei saisi ylittää 60 prosenttia. Toiseksi maan budjettialijäämä ei saisi ylittää kolmea prosenttia.
Koronan vuoksi tehdyt rajut rajoitustoimenpiteet merkitsivät suurta taakkaa julkiselle taloudelle. Talouskurisopimus hyllytettiin määräajaksi, ja siihen olisi tarkoitus palata. Vaaditut toimenpiteet uhkaavat kuitenkin käydä poliittisesti liian vaikeiksi, ja talouskuriyhtälöstä on muodostunut likimain mahdoton alkuperäisin ehdoin.
Moraalikadon siemen
Perussuomalaisten kansanedustaja ja talousvaliokunnan puheenjohtaja Sakari Puisto huomauttaa, että velkakriisi 2010-luvun alussa osoitti, että yksittäisten jäsenmaiden huolettoman talouskurin aiheuttamia ongelmia lähdettiin ratkomaan sääntöjä venyttäen kasvattamalla yhteisvastuita. Nämä toimet eivät ole olleet Suomelle edullisia.
– Suomi on ollut EU:ssa nettomaksaja ja kiedottu mitä moninaisimpiin taloudellisiin sitoumuksiin. Samaan aikaan Suomi itse on velkaantunut viimeisimmän hallituksen aikana ennätysvauhtia, ja budjeteista on tullut kroonisesti alijäämäisiä. Vieläpä itse painimme vaikeuksissa riittämättömän rahoituksen vuoksi esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhoidon tai tiestön kunnossapidon osalta.
Sopimusrikkomuksista selviäminen ja muiden apuun nojautuminen ovat kylväneet moraalikadon siemenen. Järjestelmään muodostuu helposti jännitteitä, kun yksi jäsenmaa valjastetaan toisen jäsenmaan velkojaksi.
– Suomen ei pidä alistua ikuisen tulonsiirtojen maksajan rooliin, vaan sen on katsottava omien intressiensä perään. Ongelmana EU:ssa ei ole se, etteikö finanssipolitiikan sääntöjä sinänsä olisi ollut, vaan se, että niitä on valikoivasti jätetty noudattamatta tai uudelleentulkittu muiden etujen mukaisiksi. Jäsenmaiden oman talousvastuun sijaan vastuuta on vyörytetty muiden jäsenmaiden kannettavaksi. Ongelma ei korjaannu, jos jäsenmailla tai EU:lla itselläänkään ei ole todellisia kannusteita korjata ongelmaa.
Markkinakuria tarvitaan lisää
Komission ehdotus sopimuksen uudistamiseksi ei ole kuitenkaan riittävä pureutumaan juurisyihin.
Esitykseen kuuluu muun muassa komission aikomus neuvotella kahden kesken niiden jäsenmaiden kanssa, joiden talous on raskaasti velkaantunut tai velkaantumisvauhti liian suurta. Tarkoitus olisi löytää yhteiset, sitovat ratkaisut velkaisuuden vähentämiseksi.
Jäsenmaista varsinkin Saksa on julkisesti kritisoinut aiempaa esityksen versiota liian heppoiseksi. Komission vastikään julkaistu luonnos talouskurisopimuksen uudistamiseksi onkin viime vuoden lopun muotoilua tiukempi. Silti on huomattava, ettei pelkkä sääntökehikko takaa onnistumista.
Markkinataloudessa on tavattu luottaa markkinakuriin. Liian löperöllä talouslinjalla on vaikeaa saada markkinoilta rahoitusta. Toisin sanoen lainarahasta tulee kalliimpaa, mikä kannustaa maita talouskuriin.
– Uusiin sääntökehikoihin ei tule suhtautua sinisilmäisesti. Yhä syvenevän velka- ja finanssiunionin sijaan on aikaansaatava uudistuksia, jotka aidosti edellyttävät jäsenmaiden omaa talousvastuuta ja korostavat rahoitusmarkkinoiden merkitystä kontrollikeinona, velkajärjestely yhtenä konkreettisena vaihtoehtona, Puisto muistuttaa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Valtiovarainministeri Purra: EU:n pitää vähentää virheitä budjetin toimeenpanossa
Viikon suosituimmat

Käsittämätön kahakka vaaliteltalla – Sofia Virta usutti avustajiaan häiriköimään työtään tekevää toimittajaa – kameraa revittiin kädestä, naamaan läpsittiin vaaliesitteillä
”En ole 20 toimittajavuoden aikana nähnyt poliitikkoa, joka hoitaisi mediasuhteitaan yhtä ala-arvoisesti.”

Purra sai lapsen äidiltä tyrmistyttävän viestin – koulurauha oli jo valmiiksi mennyttä, kunnes opettaja esitti kummallisen pyynnön

Juontajamalli Sini Ariell vieraili eduskunnassa ja kertoi Australian woke-sekoilusta tavalla, joka sai jopa Juha Mäenpään hetkeksi hiljenemään (video)

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Vaalivalvojaiset – suora lähetys

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.

Eduskuntaryhmän pääsihteeri: Vihervasemmisto voitti vaalit – tätä se tarkoittaa kunnissa ja hyvinvointialueilla
Suomen yli puhalsi alue- ja kuntavaaleissa vihervasemmistolainen puhuri, mikä tarkoittaa kuntiin ja hyvinvointialueille kylmää kyytiä, kirjoittaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteeri Olli Immonen.

Wille Rydman: Helsingin poliittisesta ilmapiiristä tulossa punavihreä – ”Ihmiset tulevat ainakin näkemään, mihin suuntaan Helsinkiä ei pidä viedä”
Perussuomalaiset saa Helsinkiin pienen valtuustoryhmän. - Teemme valtuustossa kaiken sen minkä voimme. Edustamme tervehenkistä sinivalkoista politiikkaa, ja pidämme ääntä senkin edestä, minkä vaalituloksessa menetimme, Wille Rydman sanoo ja kehottaa ammentamaan valituloksesta sisua.

Kansanedustaja Antikainen: Tekoäly analysoi Luonnonvarakeskuksen vastaukset ja ehdotti sitten kantelun tekemistä
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen esitti Luonnonvarakeskukselle (Luke) joukon suoria kysymyksiä susikannan kehityksestä, kanta-arvion menetelmistä, laittoman tappamisen arvioinnista ja kansainvälisestä raportoinnista. Hän antoi Lukelle kaksi viikkoa aikaa vastata viralliseen tietopyyntöönsä. Määräaika kului kuitenkin umpeen ilman vastauksia. Vastaukset saapuivat vasta sen jälkeen, kun Antikainen oli 8.4. lähettänyt medialle tiedotteen vastaamattomasta tietopyynnöstä, ja tiedote oli julkaistu Suomen Uutisissa. Luke toimitti vastaukset sähköpostitse samana iltana klo 20.27.

Miko Bergbom: Perussuomalaiset on politiikan hammaslääkäri, SDP karkkipussi
Kansanedustaja Miko Bergbom vertaa perussuomalaisten toimivan politiikassa kuin hammaslääkäri, joka tekee oikeita asioita, mutta jonka tuoliin ei ehkä aina ole niin kiva istahtaa. Vastaavasti SDP toimii politiikassa tarjoten äänestäjilleen pulleaa karkkipussia. - Surullisena olen seurannut SDP:n ”kaikki voi tehdä velaksi” -kampanjaa. Rahaa on helppo luvata lisää, mutta pelkään sitä, että SDP:n lupaukset tulevat johtamaan ympäri Suomea kuntaveron korotuksiin, Bergbom sanoo.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää