LEHTIKUVA
Joka kymmenes EU-maan työläinen elää köyhyysrajan alapuolella. Työväestön köyhyys ei kohentunut vuodesta 2016, vaikka vuosi 2017 oli monessa mielessä parhain talousvuosi kymmeneen vuoteen. Sen lisäksi työläisten määrä rikkoi ennätyksen. Mikä on vialla?
Talouslehti Financial Times arvelee, että talouskasvu hyytyy ensi vuonna. Se luo lisähaasteita EU-maiden kansalaisille päästä kiinni hyväpalkkaiseen työhön. Se taas saattaa lisätä Ranskan keltaliivien kaltaisia protesteja, lehti arvioi.
Köyhyysloukkuun on monta syytä. Työtunteja ei kerry tarpeeksi, perheissä on vain yksi palkkatyöläinen, palkat ovat alhaalla, hinnat kohoavat ja sosiaalietuuksia on karsittu monissa maissa.
Työväestön köyhyys kasvaa kaikissa ryhmissä
Koska syitä kasvaneeseen työväestön köyhyyteen on useita, köyhyyden kasvu näkyy laajalla rintamalla. Köyhyys ei koske vain määräaikaisissa työsuhteissa olevia. Pätkätyöläisten köyhyys on kuitenkin kasvanut suhteellisesti eniten kymmenen vuoden tarkastelujaksolla. Siitä huolimatta kaikkien työsopimusryhmien työläisten köyhyys on kasvanut.
Lähes joka kuudes osa-aika- tai pätkätyöläinen kituuttelee köyhyysrajan alapuolella vuoden 2017 tilastojen mukaan. Itsensä työllistäneiden joukossa joka neljäs on pudonnut köyhyysrajan alle.
– Hyvin usein itsensä työllistäneillä ei ole oman työpanoksensa lisäksi muuta myytävää ja he joutuvat tarttumaan siihen työhintaan, mitä he saavat, Euroopan ammattiyhdistysliike European Trade Union Confederationin valtioliittosihteeri Esther Lynch kertoo.
Eurokriisi runteli työläisiä kriisimaissa
Tilastojen mukaan pahimmin työväestön köyhyys iski eurokriisimaihin. Espanjassa ja Italiassa työväestön köyhyysuhka koskee useampaa kuin joka kymmentä työläistä. Näissä maissa kaksi kolmesta osa-aikaisesta työläisestä haluaisi tehdä useampia työtunteja kuin mitä heille tarjotaan.
Vertailun vuoksi Saksassa ja Isossa-Britanniassa pakon edessä osa-aikaisia töitä joutuu tekemään hieman yli kymmenen prosenttia työläisistä.
Ranskassa on niin ikään keskimääräisesti useampi työläinen pakotettu vähempiin työtunteihin kuin mitä he tahtoisivat. Espanjassa, Italiassa ja Ranskassa osa-aikatyö on yleisempää kuin EU-maissa keskimäärin. Saksassakin työläisten köyhyysloukkuun juuttuneita on lähes kaksi kertaa enemmän kuin vuonna 2005. Nyt heitä on 9,1 prosenttia työväestöstä.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Perussuomalainen Nuoriso ei saa kutsua ammattikorkeakoulu Haaga-Helian opiskelijakunnan Helgan 26. helmikuuta järjestettävään vaalitoriin. Helgan opiskelijakunta ilmoitti asiasta sähköpostitse maanantaina. Viestissään Helga vetoaa muun muassa fuksiaisissa sattuneeseen turvattomuuden tunteen aiheuttamiseen, joka on johtanut luottamuspulaan.
Yhdysvaltain varapresidentti piti perjantaina Münchenin turvallisuuskonferenssissa puheen, joka ei jättänyt ketään kylmäksi. Valtamedia ja EU-poliitikot pitävät sitä "hyökkäyksenä" Eurooppaa vastaan. Monet tavalliset ihmiset pitävät J. D. Vancen sananvapautta ja demokratiaa puolustanutta puhetta vaikuttavimpana puheenvuorona mitä Euroopassa on pitkään aikaan kuultu.
Saksan liittopäivävaalitaistelussa on siirrytty loppufinaaliin. Kansalaisten vaali-innostus on merkittävästi korkeammalla kuin edellisissä vaaleissa syykuussa 2021. Afganistanilaisen turvapaikanhakijan Münchenissä tekemä autoisku kuumentaa tunnelmia entisestään. Vaihtoehtopuolueen kanssa yhteistyöstä kieltäytyvät kristillisdemokraatit ovat menettämässä suuresta suosiostaan huolimatta historiallisen mahdollisuutensa muokata Saksan politiikkaa porvarilliseen suuntaan.
Tiedotusvälineissä on uutisoitu hiljattain poliisin tietoon tulleiden seksuaalirikosten määrän merkittävästä kasvusta Suomessa viime vuosina. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen muistuttaa, että tietyt kansalaisuudet ovat olleet jatkuvasti tilastoissa yliedustettuina siihen nähden, kuinka paljon heitä on Suomessa.
Marttaliitto on tiedottanut hiljattain, että se on sitoutunut tarjoamaan omissa tilaisuuksissaan vain kasvisruokaa vuosien 2025 ja 2026 aikana. Liiton mukaan sitoumus kasvisruokaan on yksi konkreettinen teko liiton toiminnan hiilijalanjäljen ja muiden ympäristövaikutusten pienentämiseksi. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mielestä sitoumus tarkoittaa käytännössä suomalaisen monipuolisen ruokakulttuurin ja perinteisten ruokailutottumusten syrjäyttämistä ideologisista syistä.
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman katsoo, että jatkossa Helsingissä tulee selvästi rajoittaa uutta sosiaalista asuntotuotantoa, koska tällä hetkellä Helsinkiin ei kohdistu luonnollista muuttopainetta, vaan väestönkasvu perustuu pitkälti sosiaaliturvaperäiseen maahanmuuttoon. - Innokkaalla kaavoitus- ja rakennuspolitiikallaan Helsinki vain syventää omia sosiaalisia ongelmiaan. Samalla Helsingin taloudellinen huoltosuhde heikkenee.
Euroopan kansallismieliset voimat seurasivat suurella mielihyvällä Donald Trumpin voittokulkua Yhdysvaltain presidentiksi. Viran alku on ollut sen verran tapahtumarikas, että rakkauteen on tullut samansuuntaisesta arvopohjasta huolimatta myös ryppyjä.
Perussuomalaisten uusi opiskelijajärjestö Perussuomalaiset Opiskelijat ry toimii puolueen valtakunnallisena opiskelijajärjestönä Perussuomalaisen Nuorison alaisuudessa. Järjestö keskittyy vaikuttamaan suomalaisissa korkeakouluissa ja kokoamaan yhteen kansallismielisesti ajattelevia opiskelijoita. Opiskelijajärjestön ensimmäisenä puheenjohtajana toimii lahtelainen Matias Päivä.
