EU pumppaa liukuhihnalta uusia ESG-vastuullisuusasetuksia – pelkona eurooppalaisten pienyritysten läkähtyminen sääntelytaakan alle
Euroopan unioni on lähtenyt laajalla rintamalla tukemaan yritysten ja kotitalouksien kestävyys- eli ESG-ajattelua. Yrityksille suunnataan velvoitteita, kun kotitalouksille syötetään ohjauksen lisäksi valistusta. Osittain paletti pysyy kasassa, mutta ylenpalttinen keskittyminen kestävyysajatteluun voi tuoda mukanaan myös paljon päällekkäistä sääntelyä, mikä näkyy kuluttajahinnoissa.
Kestävyysajattelu kulkee kolmen pilarin voimin. Ensimmäisen pilarin muodostaa ympäristö. Tähän on Suomessakin puututtu esimerkiksi ympäristölakien muodossa. Öljynporauslautta Deepwater Horizonin turma tai Talvivaaran kaivostoiminta osoittivat, ettei työturvallisuutta ja työn huolellista suorittamista voida missään nimessä vähätellä, ja että hutiloinnilla tai välinpitämättömyydellä on mahdollisuus vaikuttaa ympäristökysymyksiin ratkaisevasti.
Toinen pilari on sosiaalinen kestävyys. Tältä osin puhutaan vakavimmillaan orjuudesta, lapsityövoimasta ja ihmiskaupasta. Lievempinä rikkeinä pidetään esimerkiksi työaikalainsäädännön pakotetuista joustoista.
Hallinnollinen kestävyys määrittelee kolmatta pilaria. Tämä pilari keskittyy esimerkiksi korruptioon – kuten lahjontaan. Hallinnollisesti kestämättömään toimintaan lukeutuu myös piittaamattomuus kilpailulainsäädännöstä, kuten esimerkiksi HUS:n tapauksessa.
ESG – alitajunnasta ohjaukseen
Mainitun Deepwater Horizonia aiemmin sattunut öljytankkeri Exxon Valdezin turma vuonna 1989 herätti laajalti huolta ympäristökysymyksistä. Viimeistään tuolloin kestävyysajattelun siemenet viljeltiin länsimaisten ihmisten alitajuntaan.
Ajattelutavan muutos ei tapahtunut kuitenkaan kovin nopeasti. Exxon Valdezin tapauksessa laiminlyönnit ja välinpitämättömyys olivat nykyaikaan verrattuna täysin käsittämättömällä tasolla. Onnettomuuksia voi toki edelleen sattua, vaikka kaiken tekisi huolellisesti.
Kestävyyspilarien alitajuntainen ajattelutavan muutos on jäänyt vähäiseksi. Kaupoista ostetaan edelleen kyseenalaisten työehtojen alla ommeltuja vaatteita tai tuotettua ruokaa. Korruptioskandaaleissa ryvenneet yhtiöt jatkavat hetken päästä toimintaansa kuin mitään ei olisi koskaan tapahtunutkaan.
Euroopan komissio on ainakin näyttänyt kyllästyneensä muutoksen tahmaisuuteen. Uusia, joko suoraan tai välillisesti ESG-toimintaan perustuvia asetuksia ja direktiivejä tulee liukuhihnalta sellaista vauhtia, että vaarana on elinkeinoelämän tukahtuminen uuteen sääntelyyn. Ohjaus on hyvin vahvaa.
EU on lukuisia kertoja osoittanut havaitsevansa monenlaisia ongelmia, mutta unionin malli ratkaista pulmia järkevästi on jättänyt toivomisen varaa. EU:n koko ESG-pakettia on vaikea arvioida kokonaisuudessaan, sillä se on hyvin laaja. Paketti jättää epäilyksen maun siitä, että komissio yrittää keksiä väkisin pyörää uudelleen. Kokonaisuudesta saatetaan joutua tinkimään, mikäli kaikkien esitysten yhteisvaikutukset osoittautuvat kohtuuttomiksi.
Palapelin suurimmat palat
Komission esitysten pääpainot kohdistuvat ennen kaikkea yrityksiin muun muassa kestävyysluokittelun ja -raportoinnin suhteen. Näitä voi pitää merkittävimpinä palasina, joskin mukana on muun muassa erilaisten viherväitteiden tarkistamista sekä kestävän rahoituksen taksonomiaa.
Nämä asiat ovat käsittelyn eri vaiheissa. Kestävyysraportointi on kansallisessa toimeenpanossa, kun luokituksesta ja viherväitteistä on jo tullut esitys ja taksonomiaa valmistellaan.
Raporttikaaos
Kestävyysraportointi rinnastuu monelta osin yrityksen tilintarkastukseen. Yritykset eivät itse voi laatia omista lähtökohdistaan sopivan kokoisia raportteja omasta kestävyysimagostaan, vaan raportointi tulee tehdä EU:n haluamalla tavalla. Tämä tuo toki vertailukelpoisuutta raporteista ymmärtäville, mutta samalla yrityksen velvoitteet ulotetaan koskemaan muun muassa alihankintaketjuun.
Tämä puolestaan tarkoittaa, ettei alihankintaketjussa ole muita vaihtoehtoja kuin laatia omat raporttinsa. Sääntelytaakka uhkaa muuttua kaaokseksi. Hallituksen esityksessä todetaan asiasta näin:
”Täkäläisen selvityksen mukaan noin 80 % suuryrityksistä kokee painetta tiukentaa tai uudistaa omaa alihankintaketjuaan vastuullisuussitoumusten vuoksi. Pienyrityksessä voikin olla mahdotonta käyttää resursseja standardin edellyttäminen tietojen keräämiseen ja toimittamiseen, jolloin tällainen pienyritys ei voi enää toimia raportointivelvollisen suuremman yrityksen alihankkijana. Tällä voi olla vaikutusta esimerkiksi elintarvikkeiden paikallistuottajavalikoimiin suurissa kauppaliikkeissä.”
Raportointivelvoitteesta todetaan, että se tulee olemaan yrityksille mittava resursointihaaste.
”Selvää kuitenkin on, että uusien vaatimusten mukaisten menettelytapojen käyttöönotto tulee olemaan hyvin haastava ponnistus kussakin yrityksessä.”
Esittelyteksti vihjaa monessa kohtaa, ettei tällaista esitystä tuotaisi eduskunnan käsittelyyn ilman EU:n paimentavaa otetta.
Raportit pitää tilintarkastusraporttien tapaan varmentaa riippumattomasti ja varmentajille tulee niskaan melko reipas seuraamusuhka. Kestävyysraportoinnin varmentajia ei tässä mielessä ole, joten tähän vaaditaan jatkossa koulutus (kestävyysraportointitarkastajan erikoistumistutkinto) ja oma ammattiryhmänsä. Se on pois muusta työvoimasta.
Kestävyysluokituksen uhkana luokitusriippuvuus
EU aikoo ottaa käyttöön ESG-luokitukset. Luokituksella on tarkoitus arvioida kokonaisuutta paketoida se ymmärrettävään muotoon. Vastaavasti esimerkiksi rakennuksilla on energiatehokkuusluokka ja kansainvälisiltä sijoittajilta rahoitusta hakevilla yrityksillä luottoluokitus.
Ongelmana on, että kestävyysluokituksessa on tarjolla kosolti erilaisia muuttujia. Millä painoarvoilla tulisi käsitellä hiilidioksidipäästöjä, elinkaariajattelua, mahdollisia planeetan lämpötilan nousun vaikutuksia suhteessa yrityksen ulkomaankaupan vaikutuksiin? On melko ilmeistä, että useiden muuttujien viidakossa erehdysten mahdollisuus kasvaa. Erehdysten mahdollisuus puolestaan lisää riskiä suoranaiselle luokitusten manipuloinnille.
Asian käsittely on EU:ssa kesken. Unioni on lähettänyt jäsenmaille ehdotuksen ESG-luokitusten asetukseksi. Suomen EU-asioita hoitava suuri valiokunta yhtyi talousvaliokunnan kantaan, missä talousvaliokunta huomioi kaksi merkittävää huolenaihetta: eurooppalaisten luokitusyhtiöiden mahdollisuuksiin saada jalansijaa sekä vaaran, että yritykset tulevat käytännössä riippuvaisiksi ESG-luokituksesta.
Liian yksityiskohtainen sääntely voi ikävä kyllä saada aikaan sen, että sellaiset pienet eurooppalaiset yritykset, jotka jo nyt toteuttavat kestävyysluokittelua, puristuvat tainnoksiin. On aito vaara siitä, että luokitustoiminta siirtyy alueille, missä luokitukset saavat vapaammat kädet kehittää luokituksista itse omaa standardiaan. Näin käydessä Eurooppa joutuisi mukailemaan muualla luokitusstandardiksi noussutta mallia.
Toinen vaara on, että ESG-luokituksista muodostuu yrityksille samanlainen riippuvuus kuin luottoluokituksista tai rahti- ja matkustaja-alusten vakuuttamisesta. Vaara korostuu edelleen, mikäli luokitukset käytännössä määrätään Euroopan ulkopuolella. Yhdysvaltalaisella MSCI:llä on jo tällä hetkellä hyvin määräävä asema ESG-luokitusmarkkinoilla.
Luottoluokittajat joutuivat hallinnon silmätikuksi, koska yritysten maksama luokituspalvelu herätti epäilyjä siitä, että luokittajat katsoivat yritysten talouksia suopeammin kuin luvut antoivat ymmärtää. Tällöin muodostuisi epärealistisen korkeita luokituksia, mitkä johtivat sijoittajia harhaan.
Mikäli ESG-luokitusriippuvuuden vuoksi rahoitus katkeaa esimerkiksi energiayhtiöltä niin se voi johtaa laajempiin ongelmiin. Toisaalta, mikäli erinomaiset ESG-luokitukset olisivat ostettavissa, se toimisi koko ajatusta vastaan.
Kritiikki voimistuu
Rahoituksen professori Aswath Damodaran kirjoittaa Financial Timesissa koko ESG-ajattelutavan olevan epäonnistunut. ESG:n massiivinen laajuus antaa tilaa erilaisille tulkinnoille, mitkä vaihtelevat niin eri aikakausina, eri toimialojen kesken sekä eri maantieteellisten sijaintien vuoksi.
ESG toimi ensi alkuun moraalisena kompassina, kunnes myyntimiehet keksivät tehdä asialla rahaa. Väitteet ESG-luokituksista kykeni vaihtumaan aina kulloisenkin ajan hengen mukaan. Välillä ESG-ajattelutapaa myytiin parempien tuottokohteiden etsintään, välillä painotettiin pääoman riskien vähäisyyttä.
Damodaran vertaa tätä maalitolppien siirtelyä kommunismia kannattaneiden väitteisiin, missä järjestelmän pettäminen muodostui vain siksi, ettei kommunismia koskaan kokeiltu riittävän ”puhtaasti”. Jos hänen ajattelutapaansa soveltaa EU:n kohtaamiin ongelmiin havaitsee, että eurooppalaiset johtajat peräänkuuluttavat melko herkästi ongelman osoittavan, että ratkaisuksi tarvitaan ”enemmän Eurooppaa”.
Maailma ei Damodaranin mukaan edes pelastu ESG-toiminnalla. Yksityiset pääomat ovat korvanneet instituutiosijoittajat öljy-yhtiöissä, aatetta kannattavien sekä vastustavien mielestä ESG on politisoitunut ja yritysten hallinnot kompastuvat tilivelvollisuuteen.
Ennen piti tehdä osakkeenomistajille tulosta. Ovatko tulevaisuudessa yritykset kulttuurisotien komppanioita, joita revitään joka suuntaan yhtä aikaa niin paljon, ettei hyvätkään yritykset kykene luovimaan kohti menestystä?
Jos Eurooppaan muodostuu eräänlainen yritystyhjiö, on melko todennäköistä, että se tyhjiö täyttyy kolmannen maiden yrityksistä, jotka tinkivät ympäristöajattelusta.
Kirjoittaja toimii perussuomalaisten eduskuntaryhmän talouspoliittisena asiantuntijana.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
PS-Nuoriso vaatii kaivosteollisuutta alv-kantaan: “Lopetetaan luonnonvaroista luopuminen ulkomaalaisten taskuun ilman kunnon korvausta Suomelle ja suomalaisille”
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen
Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe
Helsingin Itäkeskuksen Hansasillalla esillä ollut islamilaisia pukeutumissääntöjä esittelevä kyltti on puhututtanut mediassa ja somessa tällä viikolla. Kyltissä kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa samankaltaisia kylttejä on nähty jo pitkään. Saksassa on tuotu oikeuden eteen myös sharia-poliiseja.
Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin
Euroopan unionin maahanmuuttopolitiikka on liikkeessä ja kääntymässä selvästi tiukempaan suuntaan. Sekä keskeisissä EU-toimielimissä että jäsenvaltioiden hallinnoissa ilmenee tahtotilaa tiukentaa maahanmuuton sääntöjä ja tehostaa laittomasti EU:ssa oleskelevien palautuksia. - Ihmisoikeuksista EU:ssa pidetään jatkossakin kiinni, mutta kenenkään ihmisoikeus ei ole oleskelu laittomasti EU-maissa, perussuomalaisten meppi Sebastian Tynkkynen sanoo.
Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin
Autoilijoiden siirtyminen sähköisiin kulkuvälineisiin tökkii välittömästi, kun tuet loppuvat. Saksassa jopa kolmannes sähköautoaan vaihtaneista on siirtynyt takaisin bensaan tai dieseliin sen jälkeen, kun avustukset hiipuivat. Tavoite fossiilivapaasta uusien autojen kaupasta vuonna 2035 karkaa yhä kauemmaksi.
Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”
Kamala Harris on uransa joka käänteessä hyötynyt siitä, että hän on nainen ja kuuluu rodulliseen vähemmistöön. Hän on malliesimerkki siitä, miten paljon positiivinen erityiskohtelu voi edistää vähemmistöjen menestystä. Varapresidenttinä hän oli Bidenin "DEI-rekry", joka lopulta syrjäytti presidentti Bidenin. Nyt hänellä on mahdollisuus nousta maailman mahtavimman maan presidentiksi.
Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin
Ylen toimittajien mieleen ei tullut tarkistaa, miksi Amerikassa on ennenkin kutsuttu Puerto Ricoa roskasaareksi. Rasismi ei liity asiaan, vaan vertaus on sangen kirjaimellinen, koska roskia Puerto Ricossa riittää. Saaren asukkaiden yksi suurimpia ongelmia onkin jäteasemien tilan puute, ja eri arvioiden mukaan kaatopaikkatila saattaa loppua kesken 2–4 vuodessa.
Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta
Yksi kuluvan viikon kuumimmista puheenaiheista on ollut Helsingin Itäkeskukseen ilmestynyt herättänyt ohjetaulu koskien musliminaisten pukeutumista. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää muistuttaa ohjeistuksesta pöyristynyttä vihreiden puheenjohtajaa Sofia Virtaa siitä, että tapahtunut on seurasta vihreidenkin tukemasta avoimien rajojen maahanmuuttopolitiikasta.
PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille
Perussuomalainen Nuoriso on tyrmistynyt, mutta ei vähääkään yllättynyt islamilaisten pukeutumissääntöjen julistamisesta Itäkeskuksessa. Uutisoidussa julisteessa kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa julisteet ovatkin jo vuosia sitten vaihtuneet islamistisiin “sharia-poliiseihin”, jotka häiriköivät kansalaisia islamilaisten oppien rikkomisesta.
SVT nauhoitti salaa Malmössä imaamin perjantairukouksen, jossa ylistettiin Hizbollahin johtaja Nasrallahia
Ruotsin yleisradioyhtiön uutistoimitus SVT Nyheter oli tekemässä tutkivaa journalismia, kun imaami Sami Al-Tameemi ylisti Hizbollahin edesmennyttä johtajaa Hassan Nasrallahia perjantairukouksessa Libanonin kulttuuriyhdistyksessä Malmössä. Hän kutsui Nasrallahia marttyyriksi. SVT nauhoitti tilaisuuden. Tämä oli SVT:n toinen käynti yhdistyksen tiloissa.
Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta
Tietokirjailija-kouluttaja Katleena Kortesuon uutuuskirja "Tunteet tapissa" kertoo havainnollisesti, kuinka olemme siirtyneet tietopohjaisesta konsensusyhteiskunnasta tunneuskovaisuuden maailmaan, jonka perustukset valettiin 1980- ja 1990-luvuilla. Monelta osin yhteiskuntamme on kuin 13-vuotias teini, joka kokee tunteita vahvasti ja viskoutuu tunnemyrskyn mukana milloin mihinkin suuntaan. Pelkkä tunne on kuitenkin surkea kumppani silloin, jos edessä on vaikea ja kauaskantoinen päätös.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää