Saksalainen ajatushautomo European Council on Foreign Relations kertoo tuoreessa tutkimuksessaan, että EU-vastaiset puolueet saattavat napata jopa kolmanneksen europarlamentin paikoista. Tutkimuksessa todetaan, että EU:hun nuivasti suhtautuvilla puolueilla on ideologisia eroja, mutta ne voisivat taktisesti liittoutua ja vaikuttaa esimerkiksi EU:n kauppa- ja maahanmuuttopolitiikkaan.
Ajatushautomon oma agenda ei jää epäselväksi: EU-myönteisten tahojen tulisi lykkiä kiilaa EU-vastaisten voimien välille aina kuin se vain on mahdollista.
Tutkimus niputtaa kansallismieliset puolueet mukisematta eurooppalaisvastaisiksi. Linjanveto on vähintäänkin erikoinen, sillä näiden puolueiden tavoitteena on kansakuntien Eurooppa, eikä keskusjohtoinen federalistinen Eurooppa.
Tutkimuksessa selviää, että EU-myönteisten ryhmien tulisi välttää hajaannusta lähes jokaisessa asiassa. Jos kansallismieliset yltävät kolmannekseen paikoista, he pystyvät muovaamaan EU:ta budjettirahoituksesta alkaen aina komission kokoonpanoon – mutta vain siinä tapauksessa, jos EU-myönteiset ryhmät eivät pysty yhteistyöhön.
Riittävällä meppimäärällä kansallismieliset voisivat torpata Unkariin ja Puolaan kohdistettuja kurinpitomenettelyjä. Tällaisilllä menettelyillä tosin on lähinnä poliittisen painostuksen rooli, sillä lopulliseen kurinpitotoimiin vaaditaan Eurooppa-neuvostossa yksimielisyys. On vaikea uskoa, että Puola ja Unkari lähtisivät kampittamaan toinen toistaan vain joutuakseen sitten itse kurinpitotoimien kohteeksi.
Maahanmuuttopolitiikassa kansallismielisillä puolueilla on kenties eniten yhteisiä päämääriä. Europarlamentin mielipide vaikuttaa komission ja Eurooppa-neuvoston päätöksentekoon. Ilman puoltavaa enemmistömielipidettä päätöksenteko jumiutuu. Europarlamentti voisi myös hidastaa päätöksentekoa lähettämällä päätöslauselmaehdotukset takaisin valmisteltavaksi.
Europarlamentti tekee myös ei-sitovia julkilausumia. Kansallismieliset mepit voisivat vaikeuttaa huomattavasti esimerkiksi turvapaikanhakijoiden pakollista sijoittelua eri EU-maihin.
Europarlamenttivaalit pidetään toukokuussa.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Emeritusprofessori ja eläkkeellä oleva hovioikeudenneuvos Jukka Kemppinen kirjoittaa blogissaan kansanedustaja Kimmo Kiljusesta, joka on pyytänyt eroa ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajan tehtävästä.
Jengirikollisuus on saanut Ruotsissa aikaan aivan uudenlaisen ilmiön. Nyt klaanien ja jengien tieltä maasta pakenevat romanit.
Eduskunnan puhemies, perussuomalaisten Jussi Halla-aho perää tuoreessa Facebook-kirjoituksessaan periaatteellista keskustelua siitä, onko kansanedustajien soveliasta osallistua tapahtumiin, joihin voi osallistua myös kyseenalaisia tahoja, sekä siitä, onko edustaja vastuussa kaikkien muiden osallistujien mielipiteistä vai ainoastaan omistaan. Halla-aho kiinnittää huomion 612-kulkueeseen virheellisesti - todennäköisesti tarkoituksella - liitettyihin uusnatsikytköksiin.
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho ottaa viestipalvelu X:ssä kantaa SDP:n kansanedustaja Kimmo Kiljusen suomenvenäläisten tilaisuudessa esittämiin ajatuksiin itärajan avaamisesta, tekeillä olevasta kiinteistökauppalainsäädännöstä sekä suomalaisen median asennoitumisesta Venäjään. Halla-ahon mielestä asiassa on Suomen kannalta oleellisempiakin aspekteja kuin valtamedian uutisoinnissa korostettu Kiljusen kritiikki iltapäivälehtiä kohtaan.
Itsenäisyyspäivän alla Helsingin Sanomat on julkaissut laajan, vasemmistoekstremismiä ystävällisesti myötäilevän ja osin jopa romantisoivan jutun Kommunistinuorista. HS-jutussa erikoisinta ei ehkä edes ole kritiikitön ja ymmärtäväinen lähestymiskulma jutussa haastatellun Kommunistinuorten johtajan väkivalta- ja vallankumoushaaveiluihin. Myös HS-toimittaja vihjailee, että Suomi muka olisi menossa kohti fasistista diktatuuria.
Länsimainen yhteiskunta on nykyisin suvaitsevaisempi kuin koskaan, mutta media on maalannut systemaattisesti täysin päinvastaista kuvaa. Useat tutkimukset alleviivaavat tätä epäsuhtaa. Rasismista ja muista ennakkoluuloista puhutaan entistä pakkomielteisemmin, mitä vähemmän ennakkoluuloja yhteiskunnassa ilmenee. Tutkimukset osoittavat, että viime vuosien aikana woke-sanasto on moninkertaistunut mediassa.
Megaluokan vähittäiskauppaketju Walmart ilmoittaa luopuvansa systemaattisesti DEI-käytännöistä. Yhtiö ei enää anna erityiskohtelua vähemmistöihin kuuluvien ihmisten omistamille tavarantoimittajille. Kauppajätti lakkauttaa myös vuonna 2020 perustetun rodullisen tasa-arvon keskuksen. Walmart kertoo käyvänsä läpi yhtiön tuotevalikoimaa, sisäisiä prosesseja ja tukea mm. pridelle, jotta se ei edistäisi lasten altistumista "sopimattomalle seksualisoivalle sisällölle". Yhtiön toimitusjohtajan mukaan tavoitteena on huomioida asiakaskuntaa entistä monipuolisemmin. Walmartin tapaus on jatkumoa jo pidempään jatkuneelle DEI-buumin hiipumiselle. Myös Donald Trumpin vaalivoiton ja konservatiivisten voimien vahvistumisen nähdään vauhdittavan woke-kapitalismin hiipumista. Asiantuntijoiden mukaan yhtiöt joutuvat miettimään entistä tarkemmin juridisia ja poliittisia riskejä.
Perussuomalainen Nuoriso vaatii entisten itäblokkimaiden tapaista lustraatiota SDP:n Venäjä-kytkösten selvittämiseksi perinpohjin.
Vantaan perussuomalaisten aktiivien ja luottamushenkilöiden toimesta laadittu kansalaisaloite jalkaväkimiinoista irtautumiseksi ja miinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron sallimiseksi sai heti jättisuosion. Aloite alkoi kerätä nimiä keskiviikkona, ja allekirjoituksia oli kertynyt torstaina iltapäivällä jo yli 7 000.
Perussuomalaisten kansandustaja Miko Bergbom toteaa, että uudella 1 600 euron tulorajalla pyritään puuttumaan siihen, että jatkossa ei enää harjoitettaisi sellaista työperäistä maahanmuuttoa, joka ei ole Suomen julkiselle taloudelle eikä suomalaiselle veronmaksajalle kannattavaa.
Lue lisää
Lue lisää
